Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Muumi]

Siinä käsityksessä olen ollut että käyttövesiputket kestää 25-35 vuotta. Varovainen suositus taitaa olla tuo 25 vuotta. Ja kun viemärit vaihdetaan 50 vuoden iässä niin käyttövesiputket on jo kerran vaihdettu jolloin ne vaihdetaan uudelleen LVIS saneerauksessa.

Miksi muoviviemäri pitää vaihtaa? Sehän on käytännössä ikuinen jos verrataan rautaviemäriin.

Ne taitaa kestää sen 50-60 vuotta jonka jälkeen ainakin osassa voi olla hapertumista tai tiivisteiden huonoa kuntoa.

 

[zepi]

Ööh? Yleensä kyllä tietääkseni vesijohdot ja viemärit uusitaan samaan aikaan, eli siinä 50 vuoden iässä.

Putket ja viemärit on "normaalia" tehdä erikseen.

 

[Jebaus]

Putkistojen kuntoa tai käyttöikää ei voi kukaan edes haarukoida minkään taulukon perusteella vaan ainut vaihtoehto on kuntotukimus/tarkastelu paikanpäällä. Edellämainittu vinkki muiden asuntojen tilasta oli hyvä, jos kylppäreitä on uusittu ja vesivahinkoja jo sattunut niin se kertoo paljon putkien kunnosta.

Sinkitty lämmitysputki saattaa kestää 100v ilman ongelmia, mutta yksikin väärin asennettu osa voi aiheuttaa sen pamahtamisen koska vain 10-100v aikana. Muuttujina on niin käytetyt materiaalit, niiden laatu kuin lukuisat kulumiseen vaikuttavat seikat niin putkiston sisällä kuin ulkopuolella.

Uusimisen yhdenaikaisuuteen vaikuttaa eniten yleensä se, miten ne on tehty. Jos vesiputket ja viemärit menee samassa paikassa, ne on helpointa uusiakkin samalla

 

[Ismail22]

Mitä mieltä onko kannattavaa ottaa 10v korkokatto? Eka laina kyseessä, ilman tuota tarjosivat 0.6 marginaalia

 

[Mikkos]

Mitä mieltä onko kannattavaa ottaa 10v korkokatto? Eka laina kyseessä, ilman tuota tarjosivat 0.6 marginaalia

Ei kannata. Edelleenkään.

 

[mustajoki]

Putkistojen kuntoa tai käyttöikää ei voi kukaan edes haarukoida minkään taulukon perusteella vaan ainut vaihtoehto on kuntotukimus/tarkastelu paikanpäällä. Edellämainittu vinkki muiden asuntojen tilasta oli hyvä, jos kylppäreitä on uusittu ja vesivahinkoja jo sattunut niin se kertoo paljon putkien kunnosta.

Sinkitty lämmitysputki saattaa kestää 100v ilman ongelmia, mutta yksikin väärin asennettu osa voi aiheuttaa sen pamahtamisen koska vain 10-100v aikana. Muuttujina on niin käytetyt materiaalit, niiden laatu kuin lukuisat kulumiseen vaikuttavat seikat niin putkiston sisällä kuin ulkopuolella.

Uusimisen yhdenaikaisuuteen vaikuttaa eniten yleensä se, miten ne on tehty. Jos vesiputket ja viemärit menee samassa paikassa, ne on helpointa uusiakkin samalla

Naapuruston muiden kerrostalojen putkiremonttitilanteesta voinee myös päätellä jotain, eli onko kyseinen yhtiö viimeinen mohikaani samaan aikaan rakennetuista vai alkavatko ensimmäiset lähialueen yhtiöt vasta pohtimaan kuntotutkimuksia. Käytetyn veden laatu kun myös vaikuttaa kestoon.

 

[yberkurko]

Putkistojen kuntoa tai käyttöikää ei voi kukaan edes haarukoida minkään taulukon perusteella vaan ainut vaihtoehto on kuntotukimus/tarkastelu paikanpäällä. Edellämainittu vinkki muiden asuntojen tilasta oli hyvä, jos kylppäreitä on uusittu ja vesivahinkoja jo sattunut niin se kertoo paljon putkien kunnosta.

Sinkitty lämmitysputki saattaa kestää 100v ilman ongelmia, mutta yksikin väärin asennettu osa voi aiheuttaa sen pamahtamisen koska vain 10-100v aikana. Muuttujina on niin käytetyt materiaalit, niiden laatu kuin lukuisat kulumiseen vaikuttavat seikat niin putkiston sisällä kuin ulkopuolella.

Uusimisen yhdenaikaisuuteen vaikuttaa eniten yleensä se, miten ne on tehty. Jos vesiputket ja viemärit menee samassa paikassa, ne on helpointa uusiakkin samalla

Tarkkaa kestoa ei putkista tosiaan voi sanoa ja harvoimpa lämmitysputkistojen uusintatarve tulee. Käyttövesiputket yleensä vain hoidetaan kuntoon (uusimalla, tai pinnoituksella) yhdessä viemäreiden kanssa.
Melko hyvä nyrkkisääntö useimmilla alueilla suomessa tuntuu olevan, että 70-luvun taloissa yleisesti on jo tehty (mikäli ei tullut huonolaatuisten putkien takia jo melko uutena) ja 80 luvun alkavat olla työn alla. Tuolla logiikalla 90-luvun taloissa voisi odottaa noin 10-15v aikajänteellä alkavan tulla ajankohtaiseksi. Eli jotain 30-40( jopa joskus50)v käyttövesiputkien käyttöikä monasti kerrostaloissa. Tietty tuo on metalliputkilla ja 80-luvulta lähtien kai on muoviakin alettu käyttää, niiden kestosta ei kai niin ole vielä dataa.

 

[kekkonen666]

Mitkä asiat olisivat top5 tarkistuslistalla käytettyä omakotitaloa ostaessa ja mikä olisi helpoin lämpöjärjestelmä talossa?

Jos ei mietitä kustannuksia niin öljy vs maalämpö. Miten tämä näkyy arjessa?

Öljyllä tankki täyteen kerran vuodessa vai tarviiko muutakin säätöä?
Maalämmöllä vehkeet päälle ja siinä se vai tarviiko hypätä pannuhuoneessa enemmänkin?

 

[eskopettersson]

Mitkä asiat olisivat top5 tarkistuslistalla käytettyä omakotitaloa ostaessa ja mikä olisi helpoin lämpöjärjestelmä talossa?

Enpä nyt osaa top5 -listaa eritellä, mutta yleisestiottaen varmaan kuntotarkastus kannattaa ainakin ottaa. Meillä oli kuntotarkastuksessa käytössä Suomen Rakennusasiantuntijat ja meillä ollut tarkastaja vaikutti ainakin maallikon mielestä pätevältä. Ehkä aika sitten näyttää, että millainen pommi tuli ostettua

 

[Taneli-]

Jos ei mietitä kustannuksia niin öljy vs maalämpö. Miten tämä näkyy arjessa?

Öljyllä tankki täyteen kerran vuodessa vai tarviiko muutakin säätöä?
Maalämmöllä vehkeet päälle ja siinä se vai tarviiko hypätä pannuhuoneessa enemmänkin?

Oikein hoidettuna öljysäiliö kestää vuosikymmeniä, tarkastukset vähintään 10v välein (tarvittaessa ammattilaiset myös putsaavat sen).

Maalämpöputket nyt teoriassa kestävät "ikuisesti" (ainakin sen yhden ihmisen eliniän) koska suomessa kohtuullisen harvoin on maanjäristyksiä tms. Toki ne putket voivat olla esim. pellossa tai järven pohjassakin.

Oikeasti kummassakin tavassa löytyy ns. liikkuvia osia jotka kyllä hajoavat ennemmin tai myöhemmin ja niitä joutuu uusimaan. Öljy nyt tietysti maksaa enempi kuin maasähkö, tosin maasähkössä alun investointi voi kestää jonkun aikaa maksaa itsensä takaisin.

Tässä esim. yksi opas (pdf): https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE MLP JA VPDIM OPAS 1137-1.PDF

 

[Juppiiis]

Käytännössä maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin keskimäärin n. 7-8 vuodessa.

 

[munse]

Mitkä asiat olisivat top5 tarkistuslistalla käytettyä omakotitaloa ostaessa

Ehdottomana ykkösenä kaikki, mikä liittyy perustuksiin:

• Salaojat. Toimivatko, ovatko riittävän syvällä eli alempana kuin antura. Monesti ovat tukossa ja liian ylhäällä.
  
• Sadevesijärjestelmän vedet tulee mennä omiin putkiin, ei salaojiin. Sadevesien ei missään nimessä tulisi mennä myöskään talon viereen.
  
• Perustusten viereinen maa-aines. Tulisi olla salaojasoraa.
• Ei kukkapenkkejä tai muuta kasvillisuutta perustusten lähellä tai varsinkaan perustuksissa kiinni. Moni tykkää laittaa liian lähelle tuijia ja puskia.
  
• Sokkelin patolevyt. Nämä saattavat puuttua melko uusissakin taloissa.
• Laatan alapuolinen maa-aines. Riittävän karkeaa soraa, joka estää kapillaarisen kosteuden nousun laattaan.
• Riittävä laatan alapuolinen lämmöneristys.
• Riittävä perustusten korkeus.
• Tontin muoto. Talo ei saa olla kuopassa. Eikä mielellään edes rinteessä tai täysin tasamaalla, vaan pieni kumpu on paras.
• Jos valesokkeli tai puukoolattu alapohja niin merkittävä riski ja jälleenmyynti vaikeaa. Vaikka olisikin toimiva.
• Mikäli tuulettuva alapohja eli rossipohja, niin riittävä tuuletusaukkojen määrä on erittäin tärkeää. Varsinkin uudemmissa, hyvin eristetyissä taloissa.
• Sokkelin maalin hilseilu, pinnoitteen irtoilu tai valkoinen kalkkihärmä viittaa kosteusongelmaan.
• Alaohjauspuun ja sokkelin yläpinnan välissä kosteuden siirtymisen katkaiseva bitumikaista. Ei siis puuta suoraan kiveä vasten.
  
• Tarkistetaan, että talo on suorassa eikä ole painunut.

Toisena ehkä katto ja ulkoseinät:

• Katon yleiskunto. Jos tiilikatto, niin sammalta ei saisi olla ylenmäärin: katon pesu ja maalaus on kallista.
• Katon läpivientien tiiveys.
• Katon riittävä kaltevuus. Tämä ei usein ole ongelma.
• Kannattaa välttää monimutkaisia kattoja. Kaikenlaiset epäjatkuvuuskohdat ovat epäoptimaalisia. Lisäksi katon uusiminen on aikanaan kalliimpaa. Yksinkertainen harjakatto ilman ylimääräisiä ulkonemia jne on paras.
• Savupiipussa tulee olla hattu.
• Katon aluskatteen olemassaolo ja kunto.
• Riittävä tuuletusrako yläpohjan lämpöeristeen ja aluskatteen välissä. Tämä on yleinen puute vanhoissa taloissa. Joskus rakoa ei ole lainkaan, mikä on erittäin huono juttu. Tärkeä HUOM! Pelkkä rako ei riitä, virtausreitin pitää olla kauttaaltaan auki.
  
• Tuuletusrako aluskatteen ja vesikatteen välissä. Ei niin kriittinen (ehkä?), mutta tulisi olla olemassa.
• Talon päädyissä tuuletusritilät yläpohjaan.
  
• Riittävä tuuletusrako ulkoseinän verhoilun ja lämpöeristeen välissä. Tärkeä HUOM! Pelkkä rako ei riitä, virtausreitin pitää olla kauttaaltaan auki. Lisäksi hiiriverkko raon alaosassa, mutta tuskin on vanhoissa.
• Onko ulkoseinissä ja yläpohjassa höyrynsulut. Joskus höyrynsulku katkeaa 2-kerroksisessa talossa välipohjan kohdalla, mikä ei ole hyvä.
  
• Onko ulkoseinien (ja yläpohjan) höyrynsulkumuovien saumat teipattu. Ei oikein purkamatta voi todeta, mikäli omistaja ei itse osaa sanoa.
• Ikkunoiden pellityksen tulisi olla tehty niin, ettei sadevesi pääse valumaan verhoiluun.
• Mitä pidemmät räystäät, sen parempi.
• Jos yläpohjaan ei ole kulkua tarkastusta varten, niin joko vaadi jonkinlaisen kulkuluukun tekoa tai unohda talo. Liian iso sika säkissä ostettavaksi.

Muuta:

• Ilmanvaihdon tulisi olla koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla. Pelkkä poisto hukkaa energiaa, aiheuttaa vedon tunnetta ja repii epäpuhtauksia rakenteista. Painovoimainen on talvella kelvollinen, mutta kesällä ilma ei vaihdu ja kosteus ei tuuletu riittävästi.
• Ilmanvaihtoputkien tulisi olla lämpöeristetyt. Yläpohjaan voi mennä kurkkaamaan. Myös viemärin tuuletusputkessa tulee olla lämpöeristys.
• Märkätiloissa tulee olla kosteuseristys. Tuskin on, ellei rakennettu tai rempattu 2000 jälkeen.
• Märkätilojen lattian kaato tulee olla kunnossa. Kannattaa testata laajalta alueelta miten vesi valuu, ei pelkästään suihkun lattiakaivon välittömässä läheisyydessä.
• Kannattaa tarkistaa yleisesti, että lattiat ovat suorassa. Varsinkin yläkerta saattaa olla hieman notkolla.
• Jos jokin on merkitty piirustuksiin, se ei aina tarkoita että se olisi oikeasti olemassa. Varsinkaan vanhemmissa taloissa. Tarkista fyysisesti, jos mahdollista.

TLDR; Pääasiat ovat kunnossa, kun perustukset eivät ime maakosteutta, sisältä vuotava ilmankosteus pääsee tuulettumaan rakenteista pois ja sadevesi ei pääse rakenteisiin.

ja mikä olisi helpoin lämpöjärjestelmä talossa?

Sähkö on helpoin, mutta kallein.

 

[kjns]

Vi**u tota Nordeaa. Danskesta ovat laittaneet jo toissaviikolla pyynnön toimittaa tarvittavat sitoumukset panttien siirtämiseksi jotta lainat saadaan siirrettyä. No, eivät ole saaneet aikaiseksi. Meidän homma seisoo sen takia, että heillä on ilmeisesti tehostettu toimintaa niin paljon, ettei kukaan kerkeä käsittelemään pakenevia asiakkaita. Dansken lainaneuvottelijan mukaan tämä homma kestää yleensä 2 päivää, mutta nyt saivat viikon jälkeen Nordealta ilmoituksen että "käsittelyssä ruuhkaa", toimittavat asiakirjoja sitä mukaa kun kerkeävät

Meillä on kaikki sovittuna ja allekirjoitettuna, nyt vaan odotetaan että Nordea viitsii ilmoittaa suostuvansa siirtämään pantit uudelle pankille, mutta kun sitä ei ole keretty vielä puolessatoista viikossa tekemään

 

[puik]

@munse
Erinomainen postaus!

Lisäisin, että aluskatteen läpivienteihin kannattaa kiinnittää huomiota. Meillä kuntotarkastaja huomautti ja vuosikin, muttei niin paljoa että olisi vahinkoa.

Myös viemärin tuuletusputkessa tulee olla lämpöeristys.

Tätä olen miettinyt. Meillä eristys puuttuu eikä kuntotarkastaja sitä noteerannut. Mitä haittaa jos ei eristetty? Voiko kuumalla kelillä kesällä tiivistää ympäristön kosteutta putkeen ulkopuolelle? Luulisi että lämpötilaerot niin pieniä ettei tapahdu. Kylmällä pitäisi olla lämpimämpi kuin ympäristö tai ympäristön lämpöinen, jolloin ulkopuolelle ei tiivisty kosteutta. Sisäpuolelle voi kosteutta tiivistyä, mutta haittaako tuo kun putken pitäisi kuitenkin olla ”vedenpitävä”? Meillä ei ainakaan ole siinä hattua jolloin sadevesikin menee putkeen.

 

[pelitys]

@munse
Tätä olen miettinyt. Meillä eristys puuttuu eikä kuntotarkastaja sitä noteerannut. Mitä haittaa jos ei eristetty? Voiko kuumalla kelillä kesällä tiivistää ympäristön kosteutta putkeen ulkopuolelle? Luulisi että lämpötilaerot niin pieniä ettei tapahdu. Kylmällä pitäisi olla lämpimämpi kuin ympäristö tai ympäristön lämpöinen, jolloin ulkopuolelle ei tiivisty kosteutta. Sisäpuolelle voi kosteutta tiivistyä, mutta haittaako tuo kun putken pitäisi kuitenkin olla ”vedenpitävä”? Meillä ei ainakaan ole siinä hattua jolloin sadevesikin menee putkeen.

Meillä oli ollut tapaus jossa viemärin tuuletusputkesta oli puuttunut pala eristettä ja sen vuoksi se oli talvella kastellut eristeet ja alla olevan alueen, koska kosteutta oli päässyt tiivistymään.

 

[puik]

Googlella löytyi nopsaan, että viemärin tuuletusputki pitäisi eristää jottei jäädy umpeen. Nykytalvine etelässä taitaa olla aika harvinaista että näin pääsisi käymään.

E: joillain on ilmeisesti kerännyt ulkopuolellekin kosteutta talvella vaikkei pitäisi

 

[Zigh]

Meillä oli ollut tapaus jossa viemärin tuuletusputkesta oli puuttunut pala eristettä ja sen vuoksi se oli talvella kastellut eristeet ja alla olevan alueen, koska kosteutta oli päässyt tiivistymään.

Se putki on talvellä ulkoilmaa lämpimämpi, niin ei sen ulkopinnalle voi mitenkään tiivistyä kosteutta.

 

[mineraalimies]

On tämä asuntokauppa tylyä touhua. Tällaista 2000-luvun alussa rakennettua taloa markkinoidaan hyväkuntoisena. Ylärinteen puolelta sokkeli näyttää olevan lievästi sanottuna kostea.



Suoraa linkkiä en viitsi laittaa.

Edit:
Eiköhän myyjälle löydy joku ensiasuntoaan etsivä naiivi nuoripari, joka ihastuu modernin valkoiseen keittiöön. Mikä siinä on, ettei suoraan ilmoitukseen laiteta, että "sokkelissa mahdollinen kosteusongelma"? Varmasti se heikentäisi houkuttelevuutta, mutta miksi ei pelattaisi rehellistä ja avointa peliä? Jokainen rakentamisesta tietävä näkee jo otsallaan, että tuossa talossa todennäköisesti on toimenpiteitä vaativa kosteusvaurio. Tässä nähtävästi yritetään kalastella hölmöjä ostajia.

Eipä sitä mikään pakko ilmoitukseen ole laittaa kunhan se on ostajalla tiedossa siinä vaiheessa kun tarjous on hyväksytty.

 

[munse]

Eipä sitä mikään pakko ilmoitukseen ole laittaa kunhan se on ostajalla tiedossa siinä vaiheessa kun tarjous on hyväksytty.

Totta. Itseä tosin ärsyttää tapa, että puutteet tuodaan esille vasta kun kauppoja aletaan hioa tarkemmin.

Jos vaikka olisin aikeissa ostaa käytettyä tavaraa Tori.fi:stä, niin oletan, että myyjä kertoo tietämänsä puutteet jo ilmoituksessa.

 

[munse]

Tätä olen miettinyt. Meillä eristys puuttuu eikä kuntotarkastaja sitä noteerannut. Mitä haittaa jos ei eristetty? Voiko kuumalla kelillä kesällä tiivistää ympäristön kosteutta putkeen ulkopuolelle? Luulisi että lämpötilaerot niin pieniä ettei tapahdu. Kylmällä pitäisi olla lämpimämpi kuin ympäristö tai ympäristön lämpöinen, jolloin ulkopuolelle ei tiivisty kosteutta. Sisäpuolelle voi kosteutta tiivistyä, mutta haittaako tuo kun putken pitäisi kuitenkin olla ”vedenpitävä”? Meillä ei ainakaan ole siinä hattua jolloin sadevesikin menee putkeen.

Itselläkin puuttuu viemärin tuuletusputken eristys. Ehkä siksi muistinkin mainita.

Hattu putkessa tosin on. Nenällä tai silmin ei yläpohjasta käsin ole tullut havaittua mitään epäilyttävää.

Putkihan on tosiaan vedenpitävä, joten jäätyminen pitäisi kai olla ainoa riski mikäli putki on ehjä.

Edit: Kuumalla kesällähän saattaa tiivistyä WC-pöntön säiliön pintaan kosteutta huuhtelun jälkeen, mutta en oikein usko, että viemärin tuuletusputken ja yläpohjan ilman välillä olisi milloinkaan noin suuri lämpötilaero, kun putkihan ei ole kylmää vettä täynnä.

 

[vrds]

Munse:n listaus on kyllä kiitettävän kattava. Sitten vanhat talot (> 50 vuotta) ovat asia erikseen ja jokainen asia ei ole enää niin yksiselitteinen (perustukset ja höyrynsulku, ilmanvaihto, jne). Niiden viat osaa yleensä selvittää vain ihminen, joka on sellaisen joskus käytännössä purkanut ja rakentanut uudestaaan. En suosittele ostamaan, ellei ole oikeasti asiantuntijaa käytettävissä. Kuntotarkastaja ei ole automaattisesti sellainen.

 

[Kansanparantaja]

Hyvä listä munse:lta tosiaan, mutta itse tarkentaisin muutamaa kohtaan:

• Perustusten viereinen maa-aines. Tulisi olla salaojasoraa.

Käy myös moni muu esim. sepeli, kevytsora yms. missä vesi ei nouse kapilaarisesti

• Sokkelin patolevyt. Nämä saattavat puuttua melko uusissakin taloissa. -

Patolevyt ei ole vedeneriste. Niitä ei tarvi jos perustukset on tehty oikein (esim. betonin v/s oikea). Näin yleensä on uusissa taloussa. Patolevyt laitetaan rakenteista ulospäin suuntautuvaa kosteutta varten, josta mahdollinen kosteus pääsee levyn muodostamaa tilaa myöten valumaan salaojiin.

• Laatan alapuolinen maa-aines. Riittävän karkeaa soraa, joka estää kapillaarisen kosteuden nousun laattaan.

Laatan alapuolella pitäisi ainakin uusissa taloissa olla kapilaarikatkona >300mm sepeliä

• Tontin muoto. Talo ei saa olla kuopassa. Eikä mielellään edes rinteessä tai täysin tasamaalla, vaan pieni kumpu on paras.

Rakennuksen ulkopuoliset kallistukset vähintään 1:50 3m:n matkalla

 

[munse]

Patolevyt ei ole vedeneriste. Niitä ei tarvi jos perustukset on tehty oikein (esim. betonin v/s oikea). Näin yleensä on uusissa taloussa. Patolevyt laitetaan rakenteista ulospäin suuntautuvaa kosteutta varten, josta mahdollinen kosteus pääsee levyn muodostamaa tilaa myöten valumaan salaojiin.

Kannattaa huomioida, että moni ostaja on siinä ymmärryksessä, että patolevyt pitää olla. Vaikka "varmuuden vuoksi". Siksi niiden puuttuminen saattaa aiheuttaa haittaa talon jälleenmyynnille, vaikka patolevyjä ei oikeasti tarvittaisikaan juuri siinä talossa.

 

[Kansanparantaja]

Kannattaa huomioida, että moni ostaja on siinä ymmärryksessä, että patolevyt pitää olla. Vaikka "varmuuden vuoksi". Siksi niiden puuttuminen saattaa aiheuttaa haittaa talon jälleenmyynnille, vaikka patolevyjä ei oikeasti tarvittaisikaan juuri siinä talossa.

Oikeassa olet. Toki rakennesuunnitelmat kannattaa esittää mahdolliselle uudelle omistajalle, jos sellaiset löytyy.

Lisäisin vielä tuohon listaan jätevesijärjestelmän, varsinkin jos kohde sijaitsee haja-asutusalueella viemärinverkoston ulkopuolella. Sen kunto kannattaa tutkia.

 

[SPu]

Päivän sana lainatarjouksissa on nyt näköjään korkoputki...

Esimerkkitarjouksessa 400k/25v lainaan 7 vuoden korkoputki jossa alin korko 0.38% ja ylin 1.15% + marginaali. Korkoputken kanssa lupasi 6kk euriborin, muuten ei kuulemma saa kuin 12kk:ta [Nordea]. Ei muita kuluja (pankkihan ottaa voittonsa tässä nyt korkojen ollessa matalalla tuosta 0.38:sta).

Ei kuulosta kauhean pahalta (kun tuo lainasumma on aika rapsakka), mutta en ole pyöritellyt lukuja tarkemmin vielä.

Edellisistä kovien korkojen ajasta jo se yli 10v aikaa ja kokoajan povailtu että "kohta nousee" mutta eipä ole. Mutta vakuutushan tuo käytännössä on, tuskin siinä rahallisesti voitolle jää...

Mikä on tuomio?

(edellisen 15v vanhan lainan kanssa jälkikäteen katsottuna paras ratkaisu oli se minkä otin, eli 3kk euribor ja ei mitään suojauksia tai muita häkkyröitä)

 

[valexi]

@SPu Tuossahan se sinun tuomio on pienellä kirjoitettuna viestisi lopussa. Mahdollisimman pieni marginaali mahdollisimman lyhyellä euribor tarkistusvälillä.

 

[kjns]

Mikä on tuomio?

Veikkaatko, että seuraavien 7 vuoden aikana 6kk euribor nousee niin nopeasti ja niin paljon yli 1,15% että se ensin syö tuon X aikaa maksamasi ylimääräisen 0,38% edes pois, saatika että jäisit voitolle? Versus euribor 12 ilman putkea.

Mulla ei vieläkään kristallipalloa ole, mutta vähän veikkaan että ei..

 

[mustajoki]

Päivän sana lainatarjouksissa on nyt näköjään korkoputki...

Esimerkkitarjouksessa 400k/25v lainaan 7 vuoden korkoputki jossa alin korko 0.38% ja ylin 1.15% + marginaali. Korkoputken kanssa lupasi 6kk euriborin, muuten ei kuulemma saa kuin 12kk:ta [Nordea]. Ei muita kuluja (pankkihan ottaa voittonsa tässä nyt korkojen ollessa matalalla tuosta 0.38:sta).

Ei kuulosta kauhean pahalta (kun tuo lainasumma on aika rapsakka), mutta en ole pyöritellyt lukuja tarkemmin vielä.

Edellisistä kovien korkojen ajasta jo se yli 10v aikaa ja kokoajan povailtu että "kohta nousee" mutta eipä ole. Mutta vakuutushan tuo käytännössä on, tuskin siinä rahallisesti voitolle jää...

Mikä on tuomio?

(edellisen 15v vanhan lainan kanssa jälkikäteen katsottuna paras ratkaisu oli se minkä otin, eli 3kk euribor ja ei mitään suojauksia tai muita häkkyröitä)

Nukutko tuon kanssa yösi paremmin, vai onko ihan se ja sama millaisia hetkellisiä korkoja tulee koska niistä selviää ongelmitta? Mahahaava voi tulla kalliimmaksi kuin tuo korkoputkivakuutus jos on hermostunutta sorttia. Brexit-viivyttely on kestänyt jo niin kauan että siitä on tullut uusi normaali, eikä itselläni ainakaan ole kristallipalloa siitä mikä on erkautumisen jälkeinen "luonnollinen" korkotaso EU:ssa - 0, 1, 2%?

Mikä muuten on marginaalitaso tällä hetkellä tuollaisiin lainoihin?

 

[SPu]

@SPu Tuossahan se sinun tuomio on pienellä kirjoitettuna viestisi lopussa. Mahdollisimman pieni marginaali mahdollisimman lyhyellä euribor tarkistusvälillä.

Jep, muttanottakun piruvie eivät anna kuin 12kk euriboria enää. (tuo 6kk euribor ton korkokaton kanssa taitaa olla vähän houkutuslintuna siinä)

1/3kk olisi optimi pitkässä juoksussa...

Mikä muuten on marginaalitaso tällä hetkellä tuollaisiin lainoihin?

0.35-0.4%. Tai noh 0.4 nyt alkuun tarjosi mutta "kaverit" saanu 0.35 .. Naamavippi varmaan niillä, mutta eiköhän se siihen tipu kun ruinaan (terveisiä pankintädille jos luet).

Laittavat tuon korkoputken ja vakuutukset yms. turhat, eikun turvat, jännästi noihin tarjouksiin mukaan kuukausittaiseen "kokonaislyhennykseen", ikään kuin pakollisena, ja esittävät kk-lyhennyssumman etusivulla nämä kaikki mukaan luettuna. Pitää sieltä alemmalta riviltä sitten tulkita, että paljonko se oikea lyhennys+korko oikeasti on. Hämäävää jos ei osaa katsoa, ja huomaa että tuohon 15v takaiseen on tuo lisätuotteiden myynti tuotu paremmin esille kun marginaalit on tippuneet ja katteet pienentyneet.

Otanpa oluen ja Excelin auki.

 

[Anagonda]

En aivan ymmärrä tätä 3kk euribor ja muut on roskaa.
Eikös nouseviin korkoihin juuri pidempi euribori ole parempi?
3kk euribori tarkistetaan kuitenkin sen 3x siinä ajassa minkä 12kk on sama. Ensimmäisellä kerralla 3kk voi olla edullisempi, 2 seuraavaa jo reippaasti kalliimpi.
Jos korot on lähes nolla eivätkä elä niin 3kk vs 12kk on mielestäni turha tapella. Varsinkin jos miettii että ottaa jonkun korkokaton mista maksaa pirusti enemmän.

Eli miksi se 3kk on se mikä kaikkien pitää saada? En snaijjaa...

 

[kjns]

Eli miksi se 3kk on se mikä kaikkien pitää saada?

Varmaan sen takia, että se on yleensä alemmalla tasolla kuin pidemmät..? Regoi toki nopeammin niin nousuihin kuin laskuihinkin, mutta korkotaso on yleensä trendinomaisesti matalampi.

Tosta vaikka esimerkki 5 vuoden takaa, pari vertailuarvoa:
1.8.2014 3kk euribor 0,208, 6kk 0,308, 12kk 0,489
4.12.2014 3kk euribor 0,082, 6kk 0,177 ja 12kk 0,328

Tuossa tämän päivän tilanne, vaikka miinuksella ollaan niin edelleen lyhyemmät on matalampia kuin pitkät

 

[Nomber]

En aivan ymmärrä tätä 3kk euribor ja muut on roskaa.
Eikös nouseviin korkoihin juuri pidempi euribori ole parempi?
3kk euribori tarkistetaan kuitenkin sen 3x siinä ajassa minkä 12kk on sama. Ensimmäisellä kerralla 3kk voi olla edullisempi, 2 seuraavaa jo reippaasti kalliimpi.
Jos korot on lähes nolla eivätkä elä niin 3kk vs 12kk on mielestäni turha tapella. Varsinkin jos miettii että ottaa jonkun korkokaton mista maksaa pirusti enemmän.

Eli miksi se 3kk on se mikä kaikkien pitää saada? En snaijjaa...

Pitkällä aikavälillä se on historiallisesti ollut halvempi. Nythän on sinänsä sama kun kaikki nuo miinuksella, mutta jatkossa jos korot nousevat plussalle niin ensimmäisenä siellä on 12kk korko plussalla kun 3kk miehet porskuttaa vielä miinus lukemissa mahdollisesti kauankin.

Mahdotonta toki ennustaa mikä on halvin lopulta, sen näkee vasta kun koko laina on maksettu ja tekee vertailun eri koroilla mitä laina olisi maksanut, mutta keskimäärin lyhyempi korko on ollut tähän asti halvin.

 

[Mooses]

Niin ja 12kk tarkastusvälillä se on kuitenkin täyttä lottoa, mihin se tarkastus sattuu osumaan. Nyt kun käyrät on seilanut edes takaisin, eikä mitään selvää trendiä ole osut huonolla tuurilla siihen huippuun ja kärsit siitä sitten vuoden. Aika vähissä on historiallisesti ne pätkät, jossa pidemmät korot ovat voittaneet lyhyet.

 

[demas]

3kk euribor voi olla parempi ratkaisu jos laina-aika on esim 1 vuosi sitä pidemmillä lainoilla (kuten asuntolainat yleensä on) 3kk tulee halvemmaksi.

 

[zettis]

En aivan ymmärrä tätä 3kk euribor ja muut on roskaa.
Eikös nouseviin korkoihin juuri pidempi euribori ole parempi?
3kk euribori tarkistetaan kuitenkin sen 3x siinä ajassa minkä 12kk on sama. Ensimmäisellä kerralla 3kk voi olla edullisempi, 2 seuraavaa jo reippaasti kalliimpi.
Jos korot on lähes nolla eivätkä elä niin 3kk vs 12kk on mielestäni turha tapella. Varsinkin jos miettii että ottaa jonkun korkokaton mista maksaa pirusti enemmän.

Eli miksi se 3kk on se mikä kaikkien pitää saada? En snaijjaa...

Pitkä korko tavallaan on köyhän miehen korkokatto. Tiedät etukäteen, mitä korko on seuraavat 6kk tai 12kk ja siitä ilosta maksat ylimääräistä. Jos on talous aivan nuoralla ja haluaa tällaisesta mielenrauhasta maksaa ylimääräistä niin siitä vaan. Jos taas haluaa selvitä koko laina-ajasta mahdollisimman halvalla niin lyhyempi markkinakorko on historian mukaan aina edullisempi.

Itselläni on kuukauden euribor ja kiinteällä tasaerällä. Eli lainan loppupäivä saattaa heitellä vuosien varrella mutta kuukausierä on aina sama. Itse en keksi mitä tässä mallissa voisin hyötyä pidemmästä viitekorosta.

Toki, jos pankki hinnoittelee eri pituiset korot eri tavalla (isompi marginaali lyhyisiin korkoihin) niin sitten valinta voi olla haastavampi.

Jos taas tiedät jo etukäteen miten korko tulee nousemaan tulevina vuosina niin sillä tiedolla tienaamiseen löytyy varmasti parempia keinoja kuin asuntolaina.

 

[vemkki]

En aivan ymmärrä tätä 3kk euribor ja muut on roskaa.
Eikös nouseviin korkoihin juuri pidempi euribori ole parempi?
3kk euribori tarkistetaan kuitenkin sen 3x siinä ajassa minkä 12kk on sama. Ensimmäisellä kerralla 3kk voi olla edullisempi, 2 seuraavaa jo reippaasti kalliimpi.
Jos korot on lähes nolla eivätkä elä niin 3kk vs 12kk on mielestäni turha tapella. Varsinkin jos miettii että ottaa jonkun korkokaton mista maksaa pirusti enemmän.

Eli miksi se 3kk on se mikä kaikkien pitää saada? En snaijjaa...

12 kk euriborissa on koko ajan varauduttu siihen, että korkotaso voivat nousta vuoden aikana, ja siksi se on lähes aina korkeammalla kuin lyhyet korot. Vaikka korot nousisivatkin, kestäisi jonkin aikaa ennen kuin lyhyt korko nousisi sille tasolle, jossa pitkä korko oli alun perinkin.
Tämä kuva euriborien historiasta näyttää, että mitä käy korkojen noustessa.
https://upload.wikimedia.org/wikipe...2m3m1w.svg/1920px-EuriborChart12m3m1w.svg.png
Punainen viiva on vuoden euribor ja sininen 3 kk. Esim. tuossa 2005-2008 3kk euribor on ollut noin 3 kuukauden ajanjakson jäljessä nousussa 12 kk euriboria. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoden ajanjaksolla 3 kk euriborilla laina on ollut 3 kk halvempi, 3 kk samanhintainen ja 6 kk kalliimpi kuin 12 kk euriboriin sidottu laina. Tämä 12 kk euriborin etu katosi täysin sitten kun korot lähtivät laskuun. Vuoden 2008 lopulta vuoden 2009 puoliväliin korot romahtivat, ja siinä on saattanut 12 kk euribor-tyyppi maksella pitkälle vuoteen 2009 huippukorkoa, jos sattui korontarkistushetki huonoon kohtaan.

 

[yberkurko]

Pitkä korko tavallaan on köyhän miehen korkokatto. Tiedät etukäteen, mitä korko on seuraavat 6kk tai 12kk ja siitä ilosta maksat ylimääräistä. Jos on talous aivan nuoralla ja haluaa tällaisesta mielenrauhasta maksaa ylimääräistä niin siitä vaan. Jos taas haluaa selvitä koko laina-ajasta mahdollisimman halvalla niin lyhyempi markkinakorko on historian mukaan aina edullisempi.

Itselläni on kuukauden euribor ja kiinteällä tasaerällä. Eli lainan loppupäivä saattaa heitellä vuosien varrella mutta kuukausierä on aina sama. Itse en keksi mitä tässä mallissa voisin hyötyä pidemmästä viitekorosta.

Toki, jos pankki hinnoittelee eri pituiset korot eri tavalla (isompi marginaali lyhyisiin korkoihin) niin sitten valinta voi olla haastavampi.

Jos taas tiedät jo etukäteen miten korko tulee nousemaan tulevina vuosina niin sillä tiedolla tienaamiseen löytyy varmasti parempia keinoja kuin asuntolaina.

On vaan melko tuskaista saada edes tarjous pankeilta muuhun kuin 12kk euriboriin sidottuna (ja mielellään rokottaisivat lisäriskistä isommalla marginaalilla). Riippunee lainan koosta maksaako vaivaa kinuta ainakaan nykyisillä korkotasoilla (jotka näyttävät näillä näkyvin kroonisemmalta ilmiöltä, kun talous sakkaisi merkittävämmistä koronnostoista).

 

[mustajoki]

On vaan melko tuskaista saada edes tarjous pankeilta muuhun kuin 12kk euriboriin sidottuna (ja mielellään rokottaisivat lisäriskistä isommalla marginaalilla). Riippunee lainan koosta maksaako vaivaa kinuta ainakaan nykyisillä korkotasoilla (jotka näyttävät näillä näkyvin kroonisemmalta ilmiöltä, kun talous sakkaisi merkittävämmistä koronnostoista).

Eli jos 6kk euribor vaatii korkoputken ottamisen, ja olettaen että korot ovat edes hitusen yli nollan 5v päästä, eikö 25 vuoden lainassa kirisi putken jälkeen aika hyvin 5v korkoputkikuluja kiinni tuolla 6 vs 12kk edulla? Sellaisen 5v putken saisi varmaan vielä hieman edullisemmin kuin tuon 7v putken 0.38%?

 

[iltatonttu]

Päivän sana lainatarjouksissa on nyt näköjään korkoputki...

Esimerkkitarjouksessa 400k/25v lainaan 7 vuoden korkoputki jossa alin korko 0.38% ja ylin 1.15% + marginaali. Korkoputken kanssa lupasi 6kk euriborin, muuten ei kuulemma saa kuin 12kk:ta [Nordea]. Ei muita kuluja (pankkihan ottaa voittonsa tässä nyt korkojen ollessa matalalla tuosta 0.38:sta).

Ei kuulosta kauhean pahalta (kun tuo lainasumma on aika rapsakka), mutta en ole pyöritellyt lukuja tarkemmin vielä.

Edellisistä kovien korkojen ajasta jo se yli 10v aikaa ja kokoajan povailtu että "kohta nousee" mutta eipä ole. Mutta vakuutushan tuo käytännössä on, tuskin siinä rahallisesti voitolle jää...

Mikä on tuomio?

(edellisen 15v vanhan lainan kanssa jälkikäteen katsottuna paras ratkaisu oli se minkä otin, eli 3kk euribor ja ei mitään suojauksia tai muita häkkyröitä)

Me otettiin vastaavaan summaan OP:lta puoleen lainaan ihan tavallinen 12kk euribor (marg. 0,4%) ja puolet lainasta otettiin 25v kiintellä korolla. En nähnyt näitä muita suojauksia oikein järkeväksi.
OP:n 25v kiinteä korko oli silloin 1,5%, mietin myös koko lainalle tätä. OP:n kiinteä korkoinen laina ei sido lainaottajaa toisin kuin muilla pankeilla, joissa muutoskulut voivat tulla hyvinkin kalliiksi.

 

[Juppiiis]

Kyllähän se jo kertoo jotain viitekoron edullisuudesta asiakkaalle päin, jos pankit eivät tarjoa muuta kuin 12kk. Eli paras diili lyhyin viitekorko.

 

[yberkurko]

Kyllähän se jo kertoo jotain viitekoron edullisuudesta asiakkaalle päin, jos pankit eivät tarjoa muuta kuin 12kk. Eli paras diili lyhyin viitekorko.

Paras diili on paras niistä jotka saa. Se että pankit eivät niitä tahdo juuri myöntää (ainakaan samoilla marginaaleilla), sulkee ne useimpien valikoimasta.

 

[SPu]

Euribor 3kk vs 6kk vs 12kk. Kun tästä puhetta oli niin katsoin pitkän aikavälin tilastoja.

Aikavälillä Tammikuu 1999 - Marraskuu 2019 (251 kuukautta), siis korot kuukauden keskiarvona:

• 6kk euribor on ollut keskimäärin 0,147 %-yksikköä pienempi kuin 12kk euribor
• 3kk euribor on ollut keskimäärin 0,247 %-yksikköä pienempi kuin 12kk euribor

Tällä aikavälillä (viimeiset 21 vuotta) korkojen keskiarvo on ollut:

• 12kk euribor 2,0%
• 6kk euribor 1,86%
• 3kk euribor 1,76%
• 1kk euribor 1,64%

Kuukausia jolloin 6kk euribor on ollut keskimäärin yli 12kk euriborin on ollut 33kpl (251:stä) ja suurin ylitys on ollut 0,117%-yks. Ja 3kk vs. 12kk:ssa 34 / 251kpl, suurin ylitys 0,246%-yks (v.2001).

Rahallinen ero 3kk vs 12kk keskiarvon erotuksen (0,247%) mukaan on tällä 20v aikavälillä iso: 200k€ lainassa 20v ajalla tuo korkojen ero (2,0% vs 1,76%) tarkoittaa 5575€ (278€/v) erotusta asuntovelallisen hyväksi (korot 37317€ vs 42892€ [annuiteetti]).

Tottakai jos korontarkistus sattuu huonoon kohtaan niin 3/6kk valitseva voi nousevien korkojen aikana maksaa hetkellisesti enemmän. Ja sama toisinpäin jossa 12kk korkolainen jää tappiolle jos korot laskee (tai niiden ennakoidaan nousevan jota 12kk myös ennakoi 3/6kk:ta aiemmin). Arpapeliä noiden suhteen mihin tarkistuspäivä osuu ja siksi 1kk olisikin paras, mutta anyways pitkässä juoksussa lyhyt korko on halvempi. Pankit tottakai tietää ja eivät tuota 1/3kk:ta enää myy.

Lähde: euribor_korot_long_fi

 

[Pempula]

Eli jos 6kk euribor vaatii korkoputken ottamisen, ja olettaen että korot ovat edes hitusen yli nollan 5v päästä, eikö 25 vuoden lainassa kirisi putken jälkeen aika hyvin 5v korkoputkikuluja kiinni tuolla 6 vs 12kk edulla? Sellaisen 5v putken saisi varmaan vielä hieman edullisemmin kuin tuon 7v putken 0.38%?

Korkoja maksetaan kuitenkin eniten nimenomaan ensimmäisen viiden vuoden aikana ja vähiten viimeisen viiden vuoden aikana, joten hyöty jää selvästi vähäisemmäksi (mikäli korot alhaalla pysyvät). Viidessä vuodessa lainakin on jo jonkun verran lyhentynyt. Se mihin kohtaa koronnousu tulee - jos tulee - voi hyötyyn tietenkin myös vaikuttaa ja on osittain sattuman kauppaa sattuuko tarkistuspäivä sitten mihin kohtaan. Jos korot nousevat nopeasti tai jatkavat nousua on 12kk euriborilla mahdollisesti etukin tuossa tilanteessa (vaikka en senkään varaan laskisi), kun voit varautua nousuun (esim. 'köyhänä miehenä' maksaa nopeutetusti pois).

 

[elmo]

Euribor 3kk vs 6kk vs 12kk. Kun tästä puhetta oli niin katsoin pitkän aikavälin tilastoja.

Aikavälillä Tammikuu 1999 - Marraskuu 2019 (251 kuukautta), siis korot kuukauden keskiarvona:

• 6kk euribor on ollut keskimäärin 0,147 %-yksikköä pienempi kuin 12kk euribor
• 3kk euribor on ollut keskimäärin 0,247 %-yksikköä pienempi kuin 12kk euribor

Tällä aikavälillä (viimeiset 21 vuotta) korkojen keskiarvo on ollut:

• 12kk euribor 2,0%
• 6kk euribor 1,86%
• 3kk euribor 1,76%
• 1kk euribor 1,64%

Kuukausia jolloin 6kk euribor on ollut keskimäärin yli 12kk euriborin on ollut 33kpl (251:stä) ja suurin ylitys on ollut 0,117%-yks. Ja 3kk vs. 12kk:ssa 34 / 251kpl, suurin ylitys 0,246%-yks (v.2001).

Rahallinen ero 3kk vs 12kk keskiarvon erotuksen (0,247%) mukaan on tällä 20v aikavälillä iso: 200k€ lainassa 20v ajalla tuo korkojen ero (2,0% vs 1,76%) tarkoittaa 5575€ (278€/v) erotusta asuntovelallisen hyväksi (korot 37317€ vs 42892€ [annuiteetti]).

Tottakai jos korontarkistus sattuu huonoon kohtaan niin 3/6kk valitseva voi nousevien korkojen aikana maksaa hetkellisesti enemmän. Ja sama toisinpäin jossa 12kk korkolainen jää tappiolle jos korot laskee (tai niiden ennakoidaan nousevan jota 12kk myös ennakoi 3/6kk:ta aiemmin). Arpapeliä noiden suhteen mihin tarkistuspäivä osuu ja siksi 1kk olisikin paras, mutta anyways pitkässä juoksussa lyhyt korko on halvempi. Pankit tottakai tietää ja eivät tuota 1/3kk:ta enää myy.

Lähde: euribor_korot_long_fi

Hienosti laskettu auki!

Toinen iso etu on vanhoissa lainoissa joissa negatiivinen euribor syö marginaalia. Jos tälläinen löytyy niin kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni. Eli jos on joku 1 tai 3kk euribor ja 0,5 paikkeilla marginaali niin pyöritään käytännössä nolla koroissa. Tällöin kannattaa jo pohtia, että joskos olisi mahdollista vuokrata vanha kämppä myynnin sijaan kun raha on ilmaista vaikka alunperin tuollainen idea ei olisi ollut mielessäkään. Nyt tosiaan kun sen rahan minimihinta käytännössä on 0,5-1% eikä paluuta ole negatiivisiin korkoihin tai lyhyisiin euriboreihin.

 

[vrds]

Itseä kyllä jaksaa ihmetyttää tämä asuntojen hintataso tällä hetkellä. Joku ei nyt täsmää omaan talousymmärrykseen; korot alhaalla joten kauppa tietenkin käy ja hinnat ylhäällä, mutta samaan aikaan syntyvyys syöksyssä ja huoltosuhde menossa ihan kuralle ja eläkeläisiä tulvii kohta joka puolelta (joilla lisäksi omaisuutta) ja työllisten pitäisi pystyä maksamaan eläkkeet. Eihän tuossa mitään, mutta kun tarkastelee mitä palkkamediaani on, niin jotenkin tuntuu että isoja ongelmia odotettavissa kun pidempi taantuma tulee. Jotenkin en usko että esim. Pk-seudulta asuntoja ostaa vain hyvätuloiset. Tuskin nyt romahdusta, mutta kauppa varmaan hyytyy jossain vaiheessa aika pahasti. Korot ei varmaan tästä pomppaa, kovin nopeasti, mutta alkaa vain tuntua että rakennuskantaan nähden asunnot ovat keskimäärin liian kalliita tällä hetkellä tulo- ja varallisuustasoon nähden. Kun ei itselle löytänyt sopivaa ostettavaa asuntoa, olen silti seurannut kohteita erityisesti Uusimaa ja Keski-Suomi. Mietin yhä useammin ketä niitä ostaa, tai kenellä on varaa niitä ostaa.

 

[jyppi]

Itseä kyllä jaksaa ihmetyttää tämä asuntojen hintataso tällä hetkellä. Joku ei nyt täsmää omaan talousymmärrykseen; korot alhaalla joten kauppa tietenkin käy ja hinnat ylhäällä, mutta samaan aikaan syntyvyys syöksyssä ja huoltosuhde menossa ihan kuralle ja eläkeläisiä tulvii kohta joka puolelta (joilla lisäksi omaisuutta) ja työllisten pitäisi pystyä maksamaan eläkkeet. Eihän tuossa mitään, mutta kun tarkastelee mitä palkkamediaani on, niin jotenkin tuntuu että isoja ongelmia odotettavissa kun pidempi taantuma tulee. Jotenkin en usko että esim. Pk-seudulta asuntoja ostaa vain hyvätuloiset. Tuskin nyt romahdusta, mutta kauppa varmaan hyytyy jossain vaiheessa aika pahasti. Korot ei varmaan tästä pomppaa, kovin nopeasti, mutta alkaa vain tuntua että rakennuskantaan nähden asunnot ovat keskimäärin liian kalliita tällä hetkellä tulo- ja varallisuustasoon nähden. Kun ei itselle löytänyt sopivaa ostettavaa asuntoa, olen silti seurannut kohteita erityisesti Uusimaa ja Keski-Suomi.

Asuntosijoittajat ja sitten vuokra/AirBnB käyttöön? Lainaa sitten otetaan kimpassa tai vanhemmat takaa näitä sijoituskohteita, tai kun kohteita on tarpeeksi ja jonkun aikaa kerennyt lyhentää niin velkaa velan päälle.

 

[Technocrat]

Itseä kyllä jaksaa ihmetyttää tämä asuntojen hintataso tällä hetkellä. Joku ei nyt täsmää omaan talousymmärrykseen; korot alhaalla joten kauppa tietenkin käy ja hinnat ylhäällä, mutta samaan aikaan syntyvyys syöksyssä ja huoltosuhde menossa ihan kuralle ja eläkeläisiä tulvii kohta joka puolelta (joilla lisäksi omaisuutta) ja työllisten pitäisi pystyä maksamaan eläkkeet. Eihän tuossa mitään, mutta kun tarkastelee mitä palkkamediaani on, niin jotenkin tuntuu että isoja ongelmia odotettavissa kun pidempi taantuma tulee. Jotenkin en usko että esim. Pk-seudulta asuntoja ostaa vain hyvätuloiset. Tuskin nyt romahdusta, mutta kauppa varmaan hyytyy jossain vaiheessa aika pahasti. Korot ei varmaan tästä pomppaa, kovin nopeasti, mutta alkaa vain tuntua että rakennuskantaan nähden asunnot ovat keskimäärin liian kalliita tällä hetkellä tulo- ja varallisuustasoon nähden. Kun ei itselle löytänyt sopivaa ostettavaa asuntoa, olen silti seurannut kohteita erityisesti Uusimaa ja Keski-Suomi. Mietin yhä useammin ketä niitä ostaa, tai kenellä on varaa niitä ostaa.

Itse olen ihmetellyt miten jossain landella pyydetään aivan poskettomia hintoja taloista, jostain kainuun perämettästä okt ja pyynnit on 250k€ näin kärjistetysti, aivan käsittämätöntä, ostaako joku noilla hinnoilla tuolta taloja?

 

[Juppiiis]

Itse olen ihmetellyt miten jossain landella pyydetään aivan poskettomia hintoja taloista, jostain kainuun perämettästä okt ja pyynnit on 250k€ näin kärjistetysti, aivan käsittämätöntä, ostaako joku noilla hinnoilla tuolta taloja?

Joku sieläkin haluaa asua ja jos suurimman osan pyynti on tuota luokkaa, ei auta kuin maksaa. Asian voisi kääntää myös toisinpäin. Miksi maksaa Helsingin keskustassa yksiöstä sama hinta, kuin 100km päässä saa jo omakotitalon?

 

[vrds]

Itse olen ihmetellyt miten jossain landella pyydetään aivan poskettomia hintoja taloista, jostain kainuun perämettästä okt ja pyynnit on 250k€ näin kärjistetysti, aivan käsittämätöntä, ostaako joku noilla hinnoilla tuolta taloja?

Tätä olen ihmetellyt myös ja sama ihan Uudellamaalla ja kehyskunnissa, toki pyynnit selvästi korkeampia kuin Kainuussa. Eli paljon perheasuntoja, joiden sijainti on sellainen, että taloudessa on pakko olla vähintään yksi auto (tai käytännössä kaksi), että työmatkat, lasten päiväkoti- tai kouluviemiset, kauppamatkat sekä harrastuksiin kuskaaminen onnistuu. Sitten pyynnit ovat välillä 300-600K€, mukana myös uusio kerrostalokoppeja, eikä nyt todellakaan puhuta Helsingistä. Mitä syrjempään mennään Suomessa, luulisi työllisyyden ja oman talouden olevan enemmän vaakalaudalla kun talous heikkenee. Pakkohan jossain on asua, mutta yleinen hintataso on se hämmennyksen aihe tulotasoon nähden.

 

[kjns]

Tiedoksi muuten jos joku muukin on siirtämässä lainoja pois Nordeasta, niin siirtojen käsittelyajat on tällä hetkellä aivan tolkuttomat.

Meidän siirto on ollut limbossa jo 3 viikkoa, ja pankkihenkilöiltä kuullun perusteella käsittelyajat on tällä hetkellä luokkaa 4-5 viikkoa. Nordean palvelulupaus näille on 5 työpäivää, ja normaalistihan siirto hoituu parissa päivässä, mutta taitaa yt-ruletin tulokset näkyä toiminnassa tällä hetkellä...