Kodin rempat(DIY)

[ZZRX]

Kannattaa muistaa että myös ne uudet saneerauskipsilevyt täytyy tasoittaa ja aivan alusta asti. Lisäks ei se kipsilevyn leikkaaminenkaan mitään siistiä touhua ole. Varmaan kannattaa sit valita tuo tasoitetapetti jos haluat välttää hiomisen. Sillä tosin ei saa sileää lopputulosta ja saumat jää näkyviin maalin alta. Jos hiot niin muovilla osastoiminen on todella suositeltavaa.

 

[Pingviini]

Kannattaa muistaa että myös ne uudet saneerauskipsilevyt täytyy tasoittaa ja aivan alusta asti. Lisäks ei se kipsilevyn leikkaaminenkaan mitään siistiä touhua ole. Varmaan kannattaa sit valita tuo tasoitetapetti jos haluat välttää hiomisen. Sillä tosin ei saa sileää lopputulosta ja saumat jää näkyviin maalin alta. Jos hiot niin muovilla osastoiminen on todella suositeltavaa.

Eikös nuo tasoitetapetin saumat saa näkymättömiin kun laittaa tapetin reunat 2cm päällekkäin ja vetää mattopuukolla sitten sitä päällekkäin menevää kohtaa pitkin molemmat tapetit halki. Sen jälkeen ne irtosuikaleet otetaan pois molemmista tapeteista, niin tapetin reunat asettuu tiiviisti yhteen.

Tässä tuo selitetään kuvien kanssa: Tasaiset seinät tasoitetapetilla

 

[ZZRX]

Kyllä siihen semmonen pystysuuntainen viiva silti jää joka ainakin valosassa erottuu, tosin hyvin tehtynä melko heikosti. Ei se taikaiskusta katoa jos ei kittaa (eikä tasoitetapettia luultavasti voi edes kitata koska oletettavasti elää kosteuden mukaan). Jos sulla on tapetoituja seiniä talossa niin samallalailla näkyy kuten tapettien saumatkin.

 

[Pingviini]

Kyllä siihen semmonen pystysuuntainen viiva silti jää joka ainakin valosassa erottuu, tosin hyvin tehtynä melko heikosti. Ei se taikaiskusta katoa jos ei kittaa (eikä tasoitetapettia luultavasti voi edes kitata koska oletettavasti elää kosteuden mukaan). Jos sulla on tapetoituja seiniä talossa niin samallalailla näkyy kuten tapettien saumatkin.

Niin, ainahan siihen varmasti jotain pientä jää, mutta ehkä pohjamaalaus + himmeä sävymaali sitä hieman peittää? Tällä hetkellä on seinässä vielä lasikuitutapettia, joka on kyllä hyvin laitettu eikä saumoja erota ollenkaan. Harmi vain että ei ole pohjamaalausta tapetin ja kipsilevyn välissä, niin on aika tiukasti kiinni paikoitellen.

 

[Niämine]

Kyllä siihen semmonen pystysuuntainen viiva silti jää joka ainakin valosassa erottuu

Ja viel kohta B) jos seinässä oikeesti on häikkää niin ei tasoitetapetti mikään kaikkipystyvä ratkaisu ole. Mut jos kysymys oli että mikä tasoitetapetti on paras vanhan kipsilevyn päälle nii vastaus on että iham mikä vaa. Siinä o ihan tasanen pinta kuitenki jo ennen tasoitetapettia

 

[ZZRX]

Ne lasikuitutapetit on monesti liimalla kiinni niin irrotus on kyl melko mahotonta. Mitä jos maalaisit sen lasikuitutapetin jos on muuten siisti? Sen lasikuitutapetinkin pitäis pystyä ylitasoittamaan ihan päälle. Mulla oli koko kämppä täynnä lasikuitutapettii, mut oli onneks vähän luistettu niin lähti repimäl irti kiviseinistä ja kipsilevyt kannoin roskiin ja levytin uusiks..

 

[Pingviini]

Ja viel kohta B) jos seinässä oikeesti on häikkää niin ei tasoitetapetti mikään kaikkipystyvä ratkaisu ole. Mut jos kysymys oli että mikä tasoitetapetti on paras vanhan kipsilevyn päälle nii vastaus on että iham mikä vaa. Siinä o ihan tasanen pinta kuitenki jo ennen tasoitetapettia

Niin, siis se vanha kipsilevyn pintahan ei nimenomaan ole tasainen, kun on jonkun verran vanhan tapetin jäämiä/liima-ainetta, ja sitten kipsilevyn pahvi on joistain kohdin jonkin verran lähtenyt irti vanhaa tapettia poistaessa ym. Sanotaan että sellainen "olosuhteisiin nähden ihan suht tasainen" on se pinta. Siksi hakusessa tähän tilanteeseen fiksuin tapa saada uudet seinäpinnat. Vaihtoehtoina siis 6mm saneerauskipsilevy, tasoitustapetti tai pintatasoite ja jälkimmäisin on aikalailla poissuljettu, koska työläs eikä oma osaaminen siihen riitä, että saisi tasaista.

Ne lasikuitutapetit on monesti liimalla kiinni niin irrotus on kyl melko mahotonta. Mitä jos maalaisit sen lasikuitutapetin jos on muuten siisti? Sen lasikuitutapetinkin pitäis pystyä ylitasoittamaan ihan päälle.

Sen verran on reikää ja repsotusta vanhassa tapetissa, että pelkkä päällemaalaus ei riitä. Ja sellainen kuviointi joka vituttaa. Tasoitetapetointi suoraan lasikuitutapetin päälle oli myös yksi vaihtoehto, mutta kuvio näkyisi hyvin todennäköisesti läpi.

 

[tietokonerikki]

Yritän asua tässä kodissa samalla rempasta huolimatta, joten pintatasoitteen levittäminen ja hiominen ei hirveästi nappaisi. Pölyää aika paljon hioessa.

Eikös sitä pölyä voi imuroida samalla kun hioo?
Tuossa
TUHKAN ESIEROTTELIJA KÄRCHER + SUODATIN | K-rauta.fi
kohtuuhintainen laite johon pölyt voineen imuroida. Isellä Allawayn vanha superlonsuodatin systeemi. Syperlonin päällä suodatin leikattuna paperisesta pussilakanasta

Tuohon tapettiin sen verran, että on olemassa kohokuvioisia (aluspaperilla varustettuja) tapetteja. Niitä voisi ehkä kokeilla suoraan osittain /paikkatasoitetun
kipsilevyn päälle.

 

[Pingviini]

Eikös sitä pölyä voi imuroida samalla kun hioo?
Tuossa
TUHKAN ESIEROTTELIJA KÄRCHER + SUODATIN | K-rauta.fi
kohtuuhintainen laite johon pölyt voineen imuroida. Isellä Allawayn vanha superlonsuodatin systeemi. Syperlonin päällä suodatin leikattuna paperisesta pussilakanasta

Voi varmasti. Ei vain oma osaaminen amatööriremppaajana kyllä riitä seinän tasoittamiseen siten että se on tasainen, eli siihen pitäisi palkata tekijä.

Tuota pintatasoittamista ei googlettelun perusteella suositella kuin ammattilaisille.

 

[tietokonerikki]

Voi varmasti. Ei vain oma osaaminen amatööriremppaajana kyllä riitä seinän tasoittamiseen siten että se on tasainen, eli siihen pitäisi palkata tekijä.

Tuota pintatasoittamista ei googlettelun perusteella suositella kuin ammattilaisille.

Joskushan ne ammattilaisetkin eka kertaa tasoittaa En tosin ole koskaan kipsilevyjen ylitasoitusta pitänyt välttämättömänä. Jos tasoitat vain saumat, niin ne saattavat vähän "paistaa" maalin läpi riippuen valon suunnasta. Sitäkin pystyy maalia telatessa vähän häivyttämään.

 

[Pingviini]

Mistä uusi vastaava ulko-oven uratiiviste? Oven valmistajasta ei mitään tietoa eikä rautakaupoistakaan tunnu löytyvän. Sinitarramittauksen perusteella tiivistettävä rako on noin 10mm.

 

[SweeneyTodd]

Kysymys valaisimen ripustamisesta gyproc-kattoon. Millaisella kiinnikkeellä kannattaisi laittaa riippumaan n.3kg valaisin? Ja kestääkö gyproc-levy tuollaista painoa yhdestä kiinnikkeestä? Eli kattorasia on väärässä kohdassa, kun pitäisi ruokapöydän päälle saada lamppu roikkumaan.
Ajatuksena pistää tuohon joku koukku, josta lamppu roikkuu ja vetää johto sitten kattoa pitkin kattorasiaan. Vaihtoehto b olisi tietysti sitten pyytää sähkäri siirtämään / tekemään uusi rasia oikeaan paikkaan.

 

[Zigh]

Kysymys valaisimen ripustamisesta gyproc-kattoon. Millaisella kiinnikkeellä kannattaisi laittaa riippumaan n.3kg valaisin? Ja kestääkö gyproc-levy tuollaista painoa yhdestä kiinnikkeestä? Eli kattorasia on väärässä kohdassa, kun pitäisi ruokapöydän päälle saada lamppu roikkumaan.
Ajatuksena pistää tuohon joku koukku, josta lamppu roikkuu ja vetää johto sitten kattoa pitkin kattorasiaan. Vaihtoehto b olisi tietysti sitten pyytää sähkäri siirtämään / tekemään uusi rasia oikeaan paikkaan.

Todennäköisesti kestää ihan alligaattorilla tai vastaavalla, mutta varmanpäälle pelaava laittaa jousitulpan: Jousitulppa M4x95/40 2 kpl | STARKin verkkokauppa

Ja siis levy kyllä kestää tuon kuorman helposti sikäli kun juoksut on riittävän tiheässä.

 

[Daatta]

Mistä uusi vastaava ulko-oven uratiiviste? Oven valmistajasta ei mitään tietoa eikä rautakaupoistakaan tunnu löytyvän. Sinitarramittauksen perusteella tiivistettävä rako on noin 10mm.

URATIIVISTE OVI VALKOINEN RK 10 MM X 6 M | K-rauta.fi

Löytyy K-raudan lisäksi paremmin varustelluista rautakaupoista. Tuota sai jostain myös rullatavarana, jos esim. vaihtaisi kaikki asunnon tiivisteet niin montako sataa metriä tuota (8mm versiota) menisi...

 

[SweeneyTodd]

Todennäköisesti kestää ihan alligaattorilla tai vastaavalla, mutta varmanpäälle pelaava laittaa jousitulpan: Jousitulppa M4x95/40 2 kpl | STARKin verkkokauppa

Kiitos. Hain tuollaiset jousitulpat koukulla. Eiköhän se noilla sitten pysy.

 

[Daatta]

Tämän kesän urakkaan kuului 1997 valmistuneen talon maalaaminen, rinnetalo ja öljymaalilla. Ulkovuoraus oli alkuperäisellä maalilla, aikanaan kerran maalattu pohjamaalatun laudan päälle. Hyvin oli kestänyt aikaa ja rasitusta, hilseilyä oli ainoastaan pystylautojen alapäissä, jos sielläkään. Pesin talon painepesurilla ja homeenpoistoaineella, ihan en ollut tyytyväinen pesutulokseen talon korkeudesta johtuen. Tikapuilta pesin sen mitä pystyi.

Aikaa meni heinä-elokuussa viitisen viikkoa, viimeiset kolme viikkoa olin jo töissä mikä haittasi harrastusta. Ensimmäiset pari viikkoa oli sopivaa keliä, 15-20c ja pilvipoutaa. Loppu ajasta oli joko liian kuumaa tai liian märkää. Lisäksi elokuussa tulivat itikat, jotka tekivät ikäviä jälkiä kirkkaaseen maalipintaan. Kosteus sensijaan ei ollut ongelma, hommasin Netamon sääaseman jota seurasin ahkerasti. Mistään ei vetänyt harmaaksi. Niin kuin joku sanoi, jos taloja maalattaisiin ainoastaan optimiolosuhteissa ei Suomessa maalattaisi niitä ainuttakaan.

Tontti on pikkasen haastava, tuossa "helpompi" pääty. Kuvassa näkyvät tikkaat ovat Tikli 7,3 tai 8,5, en muista tarkkaan kun ovat lainassa. Lisäksi kaverina oli omat 4,9 Tiklit, nuo on hyvä perusvaruste taloon kuin taloon. Itse säilytän noita talon takana räystään alla, jos se on ongelma niin sitten kannattaa ehkä muuttaa kerrostaloon. Isomat Tiklit on hankala siirrellä, pari kertaa ne menivät "yli" pystyyn nostettaessa. Pitää vaan oppia väistelemään kaatuvia tikkaita. Kertaakaan en meinannut itse tippua tikkailta, muutamia horjahduksia toki oli mutta kuuluu asiaan. Jos yhtään pelottaa niin kannattaa jättää homma jollekin muulle.

Moni suositteli nosturia, mutta se jäi pois jo kustannussyistä. Kengännauhabudjetilla joku 100€ päivä olisi tehnyt melkoisen loven. Lisäksi en tiedä nosturia millä pääsisi joka paikkaan, autoissa ei ole koukkua yms. yms. Kuukulkija vaatii käytännössä tasaisen maaston. Tontille ei ole tasaista kuin yläpiha minkä maalasin 2-askelmaiselta pukilta... Toisen päädyn kivikossa vähän itseänikin hirvitti, mutta niin sekin vaan maalattiin, tikkailta. Rakennustelineet olisi ollut vaihoehto, ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Maalina oli Lappi öljymaali valmissävy kartanokeltainen. Kaksi 9l purkkia oli vanhaa varastoa, ilmeisesti vuodelta 97. Kolmannen purkin ostin kaupasta, hyvin osui sävy yhteen vanhan maalin kanssa. Uusi oli kevyempää maalata, en kuitenkaan alkanut vanhaa maalia ohentamaan. Hyvin peitti ja yksi kerros (toivottavasti) riittää. Nurkkalaudat ja muut valkoiset maalasin Lapin perusvalkoisella. Räystäiden alle tuli peittosuojaa, sitä vesiliukoista. Valkoiset laudat olivat todella ohkaisesti maalattuja ja/tai kuluneita, paikoin pelkästään pohjamaalattua lautaa. Talon ilme kirkastui kummasti, tulevina vuosina selviää miten maalaus ja ennen kaikkea pohjatyöt onnistuivat.

 

[Tuplis]

Pitäisi 80m2 piharakennus maalailla ensi kesänä. On paikoin aika paskanen (90-maalattu viimeeksi) ja mietin myös tuota painepesurilla pesemistä.

Onko se ihan ookoo pyyhkäistä vaikka rotosuuttimella koko tönö ympäriinsä räystäslautoja myöten? Järkeä käyttäen toki.

 

[an13]

Rotolla lähtee kyllä ainakin tikkuja, liian jytäkkää.

 

[Tuplis]

En tiedä onko tuo k5 kärsseri köpötehoinen vai kuinka, mutta merkittävästi en ole saanut sillä tikkuja irtoamaan. Viikonloppuna viimeeksi pesin juurikin parit irrallaan olevat vanhat smyygilaudat. Kakki ja irtonainen maali lähti hienosti.

Aikoinaan kuorin samalla rotosuuttimella kestopuisesta eturappusesta kaksi kerrosta maalia ennen sen öljyämistä. Aikaa meni 1h/m2 eikä merkittävästi jäänyt tikkujen hiontaa vaikka aika kovasti joutui "jyystämään".

Toki jos se lika lähtee tavallisellakin suuttimella niin miksei voisi sitäkin käyttää. Jotenkin tuntuu että käytetty vesimäärä voisi olla kumminkin pienempi rotolla=winwin?

 

[Daatta]

Riippuu tosiaan pesurista ja materiaalista. En lähtisi 10l/min Kränzlen rotojetilla kokeilemaan, myös puolet tehottomampi Clen sai virttyneen ex. terassin tikuille. Terassapesuria voi käyttää myös seinille, käytännössä se on hankalaa ja vaatisi nosturin tai telineet. Olisi sitten käytössä Roto tai tavallinen suutin pitää se saada lähelle kohdetta. Käytännössä puolen metrin etäisyys alkaa olla jo liikaa, seinään ei osu kuin vesisumua. Minulla on tuohon käyttöön rakennettu suutin, jossa on 1,5m varsi.

Kränzlella on Round Cleaner UFO:sta myös lyhyt versio, joka sopisi seinän pesuun paremmin kuin tuo varrellinen. Ufot vaativat vähintään 10l/min tuoton, oma 1152 tai vastaava on sille minimi.

 

[jarp]

Olen tässä katsellut, että aina kun vähän rivakammin sataa, niin talon yhdestä kulmasta nousee kosteutta sokkeliin sateesta riippuen aina 10cm matkalle asti (sokkeli on onneksi puoli metriä korkea). Sokkeliin on jo muodostunut pysyvä jälki. Rupesin asiaa nyt tarkemmin pohdiskelemaan ja ko. kulma on ainoa kulma, jossa on liuskekiivilaatoitus seinään asti. Kaikkialla muualla menee vajaan nyrkin kokoisista luonnon kivistä tehty kiveys tai sitten päällä on katettu terassi. Samoin ko. kohta on ainoa, jossa ei ole selkeää kaatoa pois päin talosta. Patolevyäkään ei ole ja liuskekivien alla oleva materiaali on kohtuu hienoa hiekantapaista.

Elikkäs, minun järjen mukaan tässä käy nyt niin, että aina kun sataa rivakasti, alkaa ko. nurkkaus tulvimaan, kun liuskekivet eivät läpäise vettä. Tämä itsessään saattaa jo nostaa hetkellisesti veden maan päälle useita senttejä. Sitten kun vesi lopulta imeytyy kivien välistä maahan, niin hieno hiekka ei sitä kovinkaan nopeasti, jos ollenkaan, päästä syvemmälle maaperään ja salaojiin. Sitten liuskekivet taas estää veden höyrystymisen ilmaan ja maaperä pysyy märkänä ja kosteus kiipii sokkelia pitkin ylöspäin myös kapilaarisesti. Oisko suurinpiirtein oikein arvattu?

Koska liuskekiviä ja kaatoa vaille rakenne on sama ympäri talon, niin ajattelin, että jos nyt aluksi ainakin nostelisi liuskekivet pois puolen metrin matkalta ja keräilisi rannasta tilalle luonnokiviä. Jos nyt oikein energiaa on, niin keräisi liuskekivet parin metrin matkalta pois ja lapiolla vähän tekisi kaatoa pois päin talosta ja laittelisi liuskekivet takaisin. Olisiko soiva suunnitelma?

Jännä kun kuntotarkastaja ei noista liuskekivistä mitään maininnut. Patolevystä ja kaadosta mainitsi ja suositus oli, että jos tontilla joskus käyttää kaivinkonetta, niin samalla voisi laittaa patolevyn ja kaadot kuntoon. Tilaisin kaivinkoneen, mutta puolet talosta on katetun terassin ympäröimää, niin homma olisi mielipuolisen hullu kun terassit pitäis purkaa. 20 vuotta pysynyt ilman kosteusvauriota talo, niin kai se jatkossakin pysyy. Tuon yhden nurkkauksen kun korjaisi vaan...

 

[Daatta]

^Sama homma oli ex. rivitaloyhtiössä. Hiekkainen rinne, ei patolevyjä, sokkelin vierusten täyttö tehty hienolla hiekkalaatikkohiekalla. Harkkosokkeli pysyi kosteana 1-2 kiven korkeudelta ja sokkelipinnoite hilseili. Tuosta tuli sopivasti ongelma kun olin huoneistoa myymässä, ilmeisesti ostajaehdokkaan isä (sokkelimies) teki siitä numeroa ja saivat siten hintaa alaspäin. Kaupanteon jälkeen päätettiin tarkkailla tilannetta, eikä sille ole tietääkseni vieläkään mitään tehty. Sama ongelma kun ylhäällä, kaikki terassit, väliaidat yms. rakennelmat pitäisi purkaa, kaivaa sokkelin vierusta auki, laittaa patolevyt, samalla ehkä uusia salaojat, täyttää oikein salaojahiekalla ja lopuksi ennallistaa piha ja kaikki rakenteet. Varovainen kustannusarvio 100t€, kova paukku 10 huoneiston yhtiölle.

Lähtisin tosiaan poistamaan liuskekivet, samalla voisi kaivaa hiekat pois ja korvata salaojahiekalla. Sade/hulevesien poisto kannattaa myös tarkistaa. Vaikka kun vettä tulee kunnolla ei se tahdo mahtua kouruihin yms. uomiin vaan tulee yli ja menee sieltä mistä helpoiten pääsee.

 

[happoman]

Sokkeli oireilee työntämällä kalkkia ja maalia lattialaatan tasolta, noin 10cm päästä sokkelin yläreunasta. Korjausprojekti alkaa olemaan siinä vaiheessa, että huonot maa-ainekset ja styroxit on nyt poistettu tuohon kuvassa olevaan alempaan routalevyyn saakka.

Milläs tavaralla tuo sokkelin vierus nyt kannattaisi täyttää? Mitä nyt netistä luin niin toiset sanoo, että tuon ihan ylimmän kerroksen (5-10cm) pitäisi olla tiivis, että sadevedet ohjautuisivat pois sokkelin vierestä, muuten tuohon muodostuu oja. Minusta tämä tuntuu huonolta ajatukselta kun eihän tuo sokkelin vierus pääse sitten ikinä kuivamaan? Oma ajatukseni oli laittaa ylös asti 6/16 pestyä soraa. Patolevyt kyllä asennan samalla tuohon routalevyjen tasolle asti n. 40-50cm maan pinnasta.

Kesän aikana tuli tämä projekti tehtyä oman talon ympärille. Spoilerissa ennen jälkeen kuvat. Olihan siinä käsin kaivamista melkoisesti. Patolevyt ulottuvat nyt tuohon 50cm syvyyteen ja huono maa-aines routalevyjen päältä on vaihdettu 6/16 soraan. Sokkelin hion timanttilaikalla, tasoitin ohutrappauslaastilla, sen jälkeen käsittelin sokkelipohjusteella ja pintaan tuli Tikkurilan rouhepinnoite.

Spoileri

 

[jarp]

Joo, kiitokset, pitää noi liuskekivet poistaa ja tehdä vähän lapiolla kaatoa jos ei nyt ihan 1:20 kaatoihin pystykään ilman kaivonkonetta. Ei tullut vedätettyä hintaa alaspäin patolevyn puutteesta, vaikka ois ehkä kyllä voinut. Mutta kuntotarkastajan mukaan ongelma ei kuitenkaan ollut kriitiinen, koska 20 vuotta on talo kuivana säilynyt, että kunhan salaojat vaan pitää kunnossa. Lähinnä kommentti oli, että patolevy kannattaa asentaa jos muuten maata möyhii. Mitenkähän pitkä projekti olisi lapiolla kaivaa sokkeli auki, silloin riittäisi, että terasseista vain poistaa laudoitusta sopivasti, että mahtyy väliin... Liian iso veikkaan.

Hulevesiasioita olenkin tässä duunaillut. Jännä juttu kun talon myyjä on pitänyt sisätiloista huolta järjettömällä huolellisuudella, mutta nämä talon ulkopuoliset järjestelmät oli kaikki ihan päin persettä. Kaivelin tuossa muutama päivä sitten salaojien tarkistuskaivot esiin maan alta ja jatkoin ne maan päälle - en ihan heti ymmärrä miksi edes vaivautua laittamaan tarkastuskaivot, jos ne sitten hautaa maan alle? Puolet talon ränneistä ampuu yli vesimaljan (rännit liian lyhyet, huoh, kuka nää on tehnyt) ja ensiavuksi laittelin Bilteman mustat taipuisat leikkuulaudat maljoihin pop-niiteillä kiinni vasteeksi, tuli niin siisti, että en tiedä jaksaako edes muuta tehdä. Yksi vesimalja oli ison terassin alla, ränni meni terassin läpi. Ei minkäänlaista huoltoluukkua ja vesimalja luonnolisestikin täysin tukossa kun se oli täynnä multaa. Sahailin huoltouukun terassiin jne. Hulevesijärjestelmän purkuputket tietenkin lähes ummessa kun makaavat maassa, samoin salaojan purkuputki.

En ihan ymmärrä, että kuka pistää puoli miljoonaa euroa taloon ja tekee kaiken viimeisen päälle ja sitten jättää tällaiset talon elinikään vaikuttavat asiat täysin huningolle? Mutta jos jotain positiivista pitää hakea, niin talo on pysynyt kuivana vaikka rännit on ohjannut vedet suoraan sokkeliin jne. Ilmeisestikin pohjat on sentään tehty hyvin...

 

[Kiinteistönhoitaja]

Itse kun ostin okt-talon (1968) ensimmäinen remontti oli salaoja/sadevesi projekti. Jotenkin omasta mielestä oli järkevämpää aloittaa pihalta sisällepäin, myös omalla kadulla kun kaikki on vekselitaloja eli 60-luvulta rakennettu, niin näihin on tehty ensin sisusta, terassi, aurinkopaneelit ja jätetty salaojat-vedet/katto alkuperäiseen muotoon. Toki sitä en tiedä onko nämä jälkimmäiset asiat todettu toimiviksi, mutta kuitenkin. Itse koin vanhassa talossa tehdä toisin.

Kyllähän se iso homma on kaivaa auki, mutta jos teet paloissa eli yhden talon sivun kerrallaan, ehkä mieli/arjen kiireet antaa paremmin periksi.
Sisätiloja ihminen katsoo suurimman osan ajasta ja ehkä siksi on pitänyt ne kunnossa, onhan tuo vähän kuin täytekakku kenkälaatikon päällä.

Laitoin vanhassa kämpässä nämä Viemärin kulmayhde 110x45 rännien päihin, niin ohjautui vedet paremmin kaivoon. Toki ulkonäöllisesti ei ole hienot mutta toimii kuin junan vessa.

 

[Mentos]

Olen kattokaiuttimia asentamassa kattoon. Muutama kyssäri heräsi: Pitääkö kaiutinkaapelin olla jotain erityistä kaapelia, jotain paloturvallista tms kun vedän piuhat katon läpi villojen sun muiden läpi? Täytyykö johdot laittaa jonkin putken sisään?

Myös vähän tuosta kattoeristeen rakenteesta; mitä tuolla katossa siis normaalisti on? Tällähetkellä tiedän siis, että ensiksi on kattopaneeli ja sen jälkeen jokin Finnfoam (edit. tarkemmin tutkailtuani sieltä löytyy SPU eriste, missä jokin alumiini? pinnoite. Onkohan tässä nyt sitten höyrynsulku itsessään..)? Käyttöullakolla käydessäni sitten siinä katossa on puhallusvillaa. Onko tuon puhallusvillan ja tuon eristelevyn välissä vielä jotain? Ajatus oli siis porata reikä tuohon eristelevyyn, tuoda kaiutinkaapeli sieltä reikää pitkin läpi villojen ullakolle, vedellä se kaapeli siellä ullakolla sitten takaisin läpi villojen ja eristeen takaisin sisälle vahvistimelle. Jokin läpivientihän tuohon tarvitsee kun höyrynsulkua lähdetään puhkomaan, vai kuinka?

 

[jarp]

Joo, kiitokset, pitää noi liuskekivet poistaa ja tehdä vähän lapiolla kaatoa jos ei nyt ihan 1:20 kaatoihin pystykään ilman kaivonkonetta.

Noniin homma pulkassa. Yllättävän paljon meni aikaa muutaman hassun neliön tekemiseen, liuskekivien nostelu kävi salitreenistä ja hiekkaa joutui lapioimaan yllättäviä määriä. Nostin pari senttiä maan pintaa sokkelin vieressä (sokkelin korkeudeksi jäi silti melkein 40cm, eli riittää) ja kärräsin muutaman kottikärryllisen hiekkaa talon taa. Samalla jätin sokkelin eteen 40cm alan, jonka ajattelin kivetä luonnonkivillä.

Jo on kumma jos ei tällä ala sokkelin kastuminen tokenemaan. Meinaan, mittailin vähän vatupassilla ennen hommiin ryhtymistä ja siellähän oli kaadot kohti sokkelia. Ihmekkö, että kastui.

 

[arbees]

Olen kattokaiuttimia asentamassa kattoon. Muutama kyssäri heräsi: Pitääkö kaiutinkaapelin olla jotain erityistä kaapelia, jotain paloturvallista tms kun vedän piuhat katon läpi villojen sun muiden läpi? Täytyykö johdot laittaa jonkin putken sisään?

Myös vähän tuosta kattoeristeen rakenteesta; mitä tuolla katossa siis normaalisti on? Tällähetkellä tiedän siis, että ensiksi on kattopaneeli ja sen jälkeen jokin Finnfoam (edit. tarkemmin tutkailtuani sieltä löytyy SPU eriste, missä jokin alumiini? pinnoite. Onkohan tässä nyt sitten höyrynsulku itsessään..)? Käyttöullakolla käydessäni sitten siinä katossa on puhallusvillaa. Onko tuon puhallusvillan ja tuon eristelevyn välissä vielä jotain? Ajatus oli siis porata reikä tuohon eristelevyyn, tuoda kaiutinkaapeli sieltä reikää pitkin läpi villojen ullakolle, vedellä se kaapeli siellä ullakolla sitten takaisin läpi villojen ja eristeen takaisin sisälle vahvistimelle. Jokin läpivientihän tuohon tarvitsee kun höyrynsulkua lähdetään puhkomaan, vai kuinka?

Kaiutinkaapeli on sama asia kuin pienjännitekaapeli. Ne voi olla mitä tahansa piuhaa, ja on kiinni vain oman siisteyden ja järjestelmällisyyden tasosta miten sen haluaa vetää. Kaapeli kannattaa olla tavallista kaiutinjohdon nimellä myytävää notkeaa monisäikeistä johtoa.

Itse tulppaisin eristelevyyn tehdyn läpivientireiän pursottamalla siihen uretaanivaahtoa joka sulkee sen ilma- ja höyrytiiviisti. Tosin ennen tulppaamista miettisin vielä olisiko hyötyä vetää samalla pari lan-kaapelia vahvistimen taakse. SPU on itsessään höyrysulku, alumiinipinnan tarkoitus on heijastaa lämpö takaisin huoneisiin.

 

[Meisseli]

Kaiutinkaapeli on sama asia kuin pienjännitekaapeli.

Pilkkua hyväilläkseni, taitaa olla lähinnä pienoisjännitteestä kyse. Pienjännitteen yläraja menee kilovoltissa (vaihtojännitteellä).

 

[TheMeII]

Pilkkua hyväilläkseni, taitaa olla lähinnä pienoisjännitteestä kyse. Pienjännitteen yläraja menee kilovoltissa (vaihtojännitteellä).

Kiitoksia lisätiedosta, olen luulut että se on pienjännite.

 

[puik]

Kysymys kattotiilien vaihtamisesta. Talon mukana tuli iso läjä tiiliä, mutta niissä on pieni profiiliero (kuva) ainakin niihin tiiliin mihin vertasin. Ilmeisesti autokatoksessa käytetty noita toisia tiiliä mitä jäljellä. Ei varmaan kannata vaihtaa rikkinäisten tilalle vähän eri mallisia? Mistä olisi mahdollista hankkia samalla profiililla uusia kattotiiliä? Talo rakennettu 2004.

kuvassa eri tiilet:
IMG 20190824 131927

E: Reunat ei sovi ihan yhteen ja vanhan profiili matalampi.

 

[ZZRX]

Kysymys kattotiilien vaihtamisesta. Talon mukana tuli iso läjä tiiliä, mutta niissä on pieni profiiliero (kuva) ainakin niihin tiiliin mihin vertasin. Ilmeisesti autokatoksessa käytetty noita toisia tiiliä mitä jäljellä. Ei varmaan kannata vaihtaa rikkinäisten tilalle vähän eri mallisia? Mistä olisi mahdollista hankkia samalla profiililla uusia kattotiiliä? Talo rakennettu 2004.

kuvassa eri tiilet:
IMG 20190824 131927

Voi olla että kyseinen tiilimallin valmistus on lopetettu eikä saa enään mistään. Hyvällä tuurilla taas on voinut säilyä tuotannossa ja rautakaupasta löytyy. Suosittelisin käyttämään noita vähän erilaisia jos eroavaisuus on tosi pieni. Uusissa voi olla paljon isommat erot.

 

[puik]

Voi olla että kyseinen tiilimallin valmistus on lopetettu eikä saa enään mistään. Hyvällä tuurilla taas on voinut säilyä tuotannossa ja rautakaupasta löytyy. Suosittelisin käyttämään noita vähän erilaisia jos eroavaisuus on tosi pieni. Uusissa voi olla paljon isommat erot.

Ok. Isoin ongelma on ~0.5-1cm ero profiilin paikassa sivusuunnassa, mistä syystä sivuliitoksen nystyt ei sovi yhteen. Tietysti voisi tiivistää jollain massalla.

E: Olisi voinut selvittää asiaa vähän enemmän . Merkkihän lukee pohjassa, haussa oleva tiili on Ormax ja "ei sopiva" on Benders.

 

[ZZRX]

Ok. Isoin ongelma on ~0.5-1cm ero profiilin paikassa sivusuunnassa, mistä syystä sivuliitoksen nystyt ei sovi yhteen. Tietysti voisi tiivistää jollain massalla.

E: Olisi voinut selvittää asiaa vähän enemmän . Merkkihän lukee pohjassa, haussa oleva tiili on Ormax ja "ei sopiva" on Benders.

Noniin, sit vaan etsit Ormax jälleenmyyjän ja käyt mallitiilen kanssa vertaamassa näyttääkö samalta.

 

[puik]

Ormax protectorissa on ilmeisesti vain parempi pinnoitus? Onkohan kellään hajua onko huono idea pistää niitä perus tiilien sijaan? Olis vaan nopeammin saatavissa.

 

[Kvarkki]

Ulkonäkö on varmaan hieman eri, voi kiiltää enemmän sen pinnoitteen takia. Mut tuskin ne "perus"tiiletkään täysin sopii vanhoihin ulkonäöltään... Ilman pinnoitusta saattaa vanhentua nopeammin vastaamaan vanhoja paskaisia tiiliä.

e: Mekaanisesti noissa ei pitäisi olla eroa.

 

[Sprout]

Ok. Isoin ongelma on ~0.5-1cm ero profiilin paikassa sivusuunnassa, mistä syystä sivuliitoksen nystyt ei sovi yhteen. Tietysti voisi tiivistää jollain massalla.

E: Olisi voinut selvittää asiaa vähän enemmän . Merkkihän lukee pohjassa, haussa oleva tiili on Ormax ja "ei sopiva" on Benders.

Muistaakseni minulla tuli joskus vastaan Ormaxin kattotiilien kanssa et täysin vastaavaa profiilia ei enää löytynyt. Siinä oli kanssa tuo pieni ero. Tuolla uudemmalla profiililla myös pärjäsi kun pelasi hieman sen alueen kanssa mihin tiiliä vaihtoi.

 

[puik]

Muistaakseni minulla tuli joskus vastaan Ormaxin kattotiilien kanssa et täysin vastaavaa profiilia ei enää löytynyt. Siinä oli kanssa tuo pieni ero. Tuolla uudemmalla profiililla myös pärjäsi kun pelasi hieman sen alueen kanssa mihin tiiliä vaihtoi.

Nuo kyllä vastaa erittäin hyvin vanhoja. Alkuperäiset tiilet vuodelta 2004. Osan jo asentelin. Benders taitaa olla saman kokoinen, mutta pieni ero sivusuunnassa ja korkeammat aallot.

E: Samaan tyyliin löytyy kummastakin ormax ja benders katosta alakulmasta lohjenneita tiiliä, mistä mahtaa johtua? Jäästä? Jyrkemmältä osuudelta ei niitä löytynyt.

Olisiko muuten suosituksia sammalenestoaineesta? Ja onko käsittelyajankohdalla (kevät/kesä/syksy) väliä? Sen verran sammalta kasvaa että tukkii ränniä, niin voisi kevyen harjamisen lisäksi käsitellä jollain aineella. Muuten taitaa kasvaa vuodessa-parissa takaisin.

 

[ZZRX]

Miten ois https://www.rooftech.fi/wp-content/uploads/2014/06/RT-News-1-Mac.pdf
Tuttu suositteli että ois hyvä tiilikatoille.

 

[Juse]

Olisiko muuten suosituksia sammalenestoaineesta? Ja onko käsittelyajankohdalla (kevät/kesä/syksy) väliä? Sen verran sammalta kasvaa että tukkii ränniä, niin voisi kevyen harjamisen lisäksi käsitellä jollain aineella. Muuten taitaa kasvaa vuodessa-parissa takaisin.

Itse laitoin Biocompin katonpesuainetta. Se tappoi sammaleen ihan parissa päivässä.

BioComb Extra Strong katonpesuaine 4L

Nyt näyttää siltä, että sade huuhtelee kuollutta sammalta pois katolta ilman sen suurempaa omaa vaivaa. Levitin tuon ihan matalapaineruiskulla.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[Kiinteistönhoitaja]

Käytin myös BioCompin tuotetta peltikatolle. Ihan pumppu pullolla päästelin ainetta ja harjasin pehmeällä lattiaharjalla.
Lähti jäkälät ja levät, eikä sen koommin ole näkynyt.

 

[micko]

Kyllä siihen semmonen pystysuuntainen viiva silti jää joka ainakin valosassa erottuu, tosin hyvin tehtynä melko heikosti.

Ison osan saumoista sain todella hyvin laitettua. Kävin juuri saumoja etsimässä enkä yhdellä seinällä nähnyt yhtäkään. Toisella seinällä löysin pari ja saumasta tapetin leveyden verran sivuun, eli missä varmuudella on toinen sauma, niin en siinäkään mitään erottanut. Tämä täysin amatöörinä. Eli on se mahdollista hyvinkin nätiksi saada.

Tasoitetapetit laitoin koska seinät oli täynnä ruuvinreikiä, joita sitten paklasin umpeen.

 

[ZZRX]

Ison osan saumoista sain todella hyvin laitettua. Kävin juuri saumoja etsimässä enkä yhdellä seinällä nähnyt yhtäkään. Toisella seinällä löysin pari ja saumasta tapetin leveyden verran sivuun, eli missä varmuudella on toinen sauma, niin en siinäkään mitään erottanut. Tämä täysin amatöörinä. Eli on se mahdollista hyvinkin nätiksi saada.

Tasoitetapetit laitoin koska seinät oli täynnä ruuvinreikiä, joita sitten paklasin umpeen.

Kiva että onnistui, toivottavasti olet tyytyväinen lopputulokseen.

 

[kilroy1]

Mitä hintaluokkaa olette etelä-suomessa maksaneet laminaattilattian + lattialistojen asennuksesta ?

Vähän kahden vaiheella alanko opettelemaan asennusta itse (ilmeisesti aika helppoa moneen muuhun verrattuna) vai etsinkö firman ja kuittaan osan kotitalousvähennyksinä. Pinta-alaa on kuitenkin n. 50m2.

 

[Awelonian]

Pinta-alaa on kuitenkin n. 50m2.

Noin pienellä pinta-alalla teet itse päivässä. Edellisessä asunnossa tein kolme makkaria ja keittiön, vaikka kokemusta on lähinnä koneiden kanssa roplailusta. Laminaattileikkurin lainasin oisko ollut Starkista tai Bauhausista (ei montaa kymppiä maksanut), samoin "sahan" lattialistoja varten. Aamulla aloitti sormi suussa ja illalla oli valmista. Vaikein kohta oli raijata rappusia pisin ne laminaatit, kun ne on yllättävän painavat.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Mitä hintaluokkaa olette etelä-suomessa maksaneet laminaattilattian + lattialistojen asennuksesta ?

Vähän kahden vaiheella alanko opettelemaan asennusta itse (ilmeisesti aika helppoa moneen muuhun verrattuna) vai etsinkö firman ja kuittaan osan kotitalousvähennyksinä. Pinta-alaa on kuitenkin n. 50m2.

Kannattaa opetella itse, miksi maksaa muille kun sen pystyy itsekkin tekemään. Juutuubista katsoa opetusvideoita niin pääsee kärryille.

 

[Mikkos]

Kannattaa opetella itse, miksi maksaa muille kun sen pystyy itsekkin tekemään. Juutuubista katsoa opetusvideoita niin pääsee kärryille.

Kröhm. Riippuu asiasta. Esim kipsilevyjen saumaaminen ja telattavan tasoitteen laittaminen käy kädenkäänteessä videoissa. Mutta kokeileppa ite ni kyllä siinä norttia palaa ja hermoja tarvitaan ku itte rupee tusaa.
Mun pitäis sokkeli pinnottaa ja laittaa semmonen sepelipinta siihen ja sekin meni videoissa kuin vettä vaan mutta en ole uskaltanu vielä siihen silti lähtee..

 

[jarp]

Kröhm. Riippuu asiasta. Esim kipsilevyjen saumaaminen ja telattavan tasoitteen laittaminen käy kädenkäänteessä videoissa. Mutta kokeileppa ite ni kyllä siinä norttia palaa ja hermoja tarvitaan ku itte rupee tusaa.
Mun pitäis sokkeli pinnottaa ja laittaa semmonen sepelipinta siihen ja sekin meni videoissa kuin vettä vaan mutta en ole uskaltanu vielä siihen silti lähtee..

Nimenomaan riippuu asiasta. Laminaatin/parketin kanssa kun ei ole mikään kiire kun mömmöt ei kuiva käsiin jne, niin voi hyvin rauhassa miettiä että mikä on seuraava askel. Kyllä normaalin ihmisen pitäisi laminaatin asennuksesta suoriutua, eri asia sitten jos ei huvita tai remontilla on oikeasti kiire. Tai jos ei ole kertakaikkisesti mitään työkaluja itsellä, eikä huvita hankkia, niin ehkä sitten.

 

[ZZRX]

Nimenomaan riippuu asiasta. Laminaatin/parketin kanssa kun ei ole mikään kiire kun mömmöt ei kuiva käsiin jne, niin voi hyvin rauhassa miettiä että mikä on seuraava askel. Kyllä normaalin ihmisen pitäisi laminaatin asennuksesta suoriutua, eri asia sitten jos ei huvita tai remontilla on oikeasti kiire. Tai jos ei ole kertakaikkisesti mitään työkaluja itsellä, eikä huvita hankkia, niin ehkä sitten.

Tuokin riippuu tosiaan ihmisestä, verrattavissa vaikeusasteeltaan ropun poraamista kiviseinään. Olen nähnyt monia ihmisiä joille tällainenkin homma on ollut ylivoimainen enkä voisi heille suositella laminaatin asennusta tai mitään muutakaan remontoimiseen liittyvää tehtäväksi itse. Kuitenkin jos on perustaitava käsistään niin melko simppeli hommahan tuo on, kunhan muistaa selvittää ETUKÄTEEN miten homma tehdään ja mieluusti luetaan ne laminaattipakkauksen mukana tulevat ohjeet. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttaa enemmänkin pohjatyöt jotka taas kunnolla tehtynä nostavat hinnan kaksinkertaiseksi ja ovat haastavuudeltaan huomattavasti vaikeammat. Muovimaton päälle asennettuna pääsee amatöörikin melko hyvään lopputulokseen yleensä.

 

[hsalonen]

Mitä hintaluokkaa olette etelä-suomessa maksaneet laminaattilattian + lattialistojen asennuksesta ?

Vähän kahden vaiheella alanko opettelemaan asennusta itse (ilmeisesti aika helppoa moneen muuhun verrattuna) vai etsinkö firman ja kuittaan osan kotitalousvähennyksinä. Pinta-alaa on kuitenkin n. 50m2.

Moi!

Olen itseoppinut tumpeloasentaja. Minäkin onnistuin, kyllä sinäkin onnistuisit.

Kannattaa vaan hankkia kestävä laminaattileikkuri. Sillä homma helpottuu ja tulee rutiini aika nopeasti.

--

Listojen asennuksessa porasin kiinnikkeitä seinään ja se hidasti hommia hirveästi. Nyt on juuri seuraavien asennus käynnissä, niin ostan vaan jotain kiinnitysmassaa ja laitan ne sillä kiinni. Toisen huoneen listat pysyy seinässä, mutta se porailu ja asettelu vie aikaa, ja yksi lista voi olla pari milliä mutkalla, kun niitä ei saanut ihan samoille paikoille kiinnikkeitä.