Audillahan se vetotapa määrittelee (tai ainakin määritteli) pitkälti moottorin suunnan; oikeissa (mekaaniset) nelivedoissa moottori pitkittäin ja eri vaihteisto (tiptronic) perässä. Etuvedoissa tai "autetuissa etuvedoissa" (haldex) moottori poikittain ja multitronic / DSG.
No ei, vaan mallisarja määrittelee miten moottori on asennettu. Mallisarjat 1-3 sekä TT, moottori poikittain. Mallisarjat 4-8, moottori pitkittäin. Vetotapa ei vaikuta asiaan.
1-3 & TT = Haldex, poikittain
S-Tronichan noissakin pitkittäismoottorisissakin on pääsääntöisesti ollut jo pitkään nelivedon kaverina. BiTurbo V6 TDI taitaa olla C7 A6-mallisarjastakin ainoa, jossa tiptronic.
Joo, onhan tuo paletti muuttunut tuosta 2000-luvun alusta kun VAG tunkee tuota DSG paskaansa joka malliin. Ja sitten vielä se torsenin korvaaminen sillä omalla sähköpaskeellaan, niin...
Niin tosiaan, tuon moottorin asennon ja vetotavan suhteen lisäksi nuo lootatkin meni kyllä vähän väärin.
Niin noh väärin ja väärin; multi on aina ollut vain etuvetoihin tarjolla, tipit torsenien yhteydessä.Niin tosiaan, tuon moottorin asennon ja vetotavan suhteen lisäksi nuo lootatkin meni kyllä vähän väärin.
Ei poikittaismoottorissa audeissa ole koskaan multitronicia ollut, vaan se oli nimenomaan pitkittäismoottoristen etuvetojen juttu.
Avaisitko vähän tarkemmin, että miksi esim. DL501-vaihteisto on paskaa?
Miksi - ei ole koskaan tullut Q5:sta tai S5:sta ajettua. Jotkut ei vain tykkää DSG:n toiminnasta, varsinkaan hitaissa nopeuksissa, pakituksessa, jne. Itseä ei ainakaan hirveästi hotsita siirtyä tipistä DSG:n, sorry siis "S-Tronic"iin.
V6 poikittain tuon kokoseen autoon ja etuveto niin alkaa kai olemaan pyörillä ahdasta kääntyä.Suurin osa nelikoista ei olekkaan niinkään takavetoiseen verrattuna samalla lailla "kaasulla ohjattavia", kuin xDrive. Bemareistahan saa edelleenkin DSC:n kokonaan pois päältä, jonka jälkeen uudet xDrivet ohjautuu makeasti kaasulla, toki liiallisella kaasun käytöllä puskevat. F10 ja F36 ovat kyllä melekosen ikävästi aliohjautuvia, ihan 520d ja 430d xDrivenä omista kokemuksista. F10 takaveto nelipyttyinen ei niinkään. F30 myös kutoskoneella/neloskoneella (330d/335i/320d) on huomattavasti vähemmän puskeva vs F36. G30 ja G20 ovat herkullisia ajaa nelosdieselillä (520d/320d xDrivet), ei juuri taipumusta puskemiseen eli eteenpäin on menty suunnittelussa. F20 M140i xDrive oli makea peli joka kääntyi kyllä kaasulla, mutta vähänkään liiallinen kaasun käyttö aiheutti kaaren laajenemista/puskemista (tolla vedettiin BMW winter driving experiencessä ympyrää sladissa).
En ihan ymmärrä miten tämä liittyy kysymykseen? DL501 on käytössä varsin laajalla rintamalla pitkittäismoottorisia nelivetomalleja, ihan uusimpia lukuun ottamatta. En minäkään ole koskaan Q5 tai S5 -malleilla ajanut mutta aika hyvä tuntuma on silti DL501 toimintaan.
Pointti oli että kärjistävä kysymyksesi oli tahallaan huono; ei en ole ajanut juuri tuolla DSGllä. En tosin myöskään kaikilla ZF:n tipeillä tai edes Aisinin nykylaatikoilla.
Eihän tuo nyt kovin paha ole...Alfa 156 V6 (-99), pituus 443cm, akseliväli 260cm ja kääntösäde ~11,8m
Vaikka kiva peli ajella muuten onkin niin ei mikään parkkipaikkojen ketterin
Noniin, eli ensin yleistetty kaikki DSG:t/S-tronicit paskoiksi mutta sitten omaa kokemusta ei tuosta DL501:sta ollutkaan...
No ovathan ne V8:t yli neljälitraisia, mutta käytännössä niissä on myös sellainen rakenteellinen juttu että moderni V8 on yläreunastaan todella leveä. Käytännössä se moottorin pituus ei muodostu pelkästään sylinterin halkaisijasta. Yleensä tuplakokoinen V8 on selkeästi pidempi kuin I4, mutta osittain tietysti siksi että ei ole mitään erityistä tarvetta koittaa tehdä siitä lyhyttä, poikkeuksena Audi.
Toisaalta etuvetoisenkin auton vetarit saadaan kestämään suuriakin kääntökulmia, onko syynä sitten liian vähäinen tila pyöräkotelossa, vai miksi varsinkin isommat etuvetohenkilöautot ovat niin kömpelöitä.
Aika monta paikkaa joutuu jättää väliin jos homma on siitä kiinni ettei saa venkslata.Lähtökohtaisesti kannattaa hahmottaa mistä auto menee ja mistä ei ennen kuin sinne ajaa tai joutuu venkslaamaan
Itsellä löytyy autoina kaikkea pikku hätsbäkistä isoon farkkuun ja vasta tämä keskustelu sai edes miettimään kääntöympyröitä, käytännössä ei ole kyllä haittaa ilmennyt
11,5m näköjään nyky käyttisen kääntöympyrä ja 4,7m pituutta, parissa hätsbäkissä ollut toista metriä pienempi. Toistaiseksi ihan samoihin paikkoihin on päässyt, toki isomman auton ruorissa joutuu hyödyntämään enemmän lääniä mutta auton voi ajaa lähemmäksi esteitä kuin äkkiä uskookaanAika monta paikkaa joutuu jättää väliin jos homma on siitä kiinni ettei saa venkslata.
Joku kummeli -logiikka "Ei Saa Venkslata!"?
Tuo nykyisen A6:n 11,9 tuntuu huomattavasti mukavammalta kuin edellisen V70:n 13 (!) metriä...
Vastaavalla S käytävällä toteutettu yksi hesan hotellin parkkihalli, mutta sillä erolla että parkkeja rinnakkain vain 4 tai 5 ja hemmetisti kantavia tolppia siellä-täällä. Kun kaikki paikat täynnä, niin noilta reunimmaisilta paikoilta ei pääse pois tuolta hallista muuten kuin peruuttamalla ovesta ulos.
Parasta aina etsiä paikka mistä voi suoraan peruuttaa pois
Tuolla GLO hotellin parkkihallissa ongelma ei ole se ruutuun pääseminen tai poistuminen, vaan koko parkkhallista pois pääseminen. Jos kaikki ruudut ovat täynnä, ja ainoa vapaa ruutu on se josta itse lähtee, niin se ruutu ei välttämättä mahdollista "T-käännöksen" tekemistä, jolloin autoa ei saa käännettyä ympäri.Kannattaa pyrkiä peruuttamaan siihen ruutuun ahtaissa paikoissa, kummasti helpompaa ainakin omasta mielestäni
Kyllä kevenevä sisäpuolen pyörä menettää pidon aikasemmin, jos sutia alkaa. On myös etuvetoisia, jossa perä karkaa ennen keulaa myös asvaltilla.
Aivan joo, mitähän ajattelin tuossa, että ulkomutkan rengas alkaisi sutimaan ensin
Tosiaan sisämutkan puoleinen alkaisi sutimaan.Tuo kuulostaa kyllä ihan uskottavalta, itsellä on kanssa camber käytännössä nollassa, mutta auto on niin kevyt, että eturenkaiden taipuminen on ensimmäinen ongelma. Edellisillä renkailla oli enemmän luottoa, kun olivat jämähtäneet ja meni vaihtoon 19 vuotiaina, oli vielä pintaa. Renkaiden taipuminen tietysti vaatii myös rajumpia liikkeitä tai aika reilua vauhtia hieman jyrkempään mutkaan. Jäi oikeastaan se mutkateiden hifistely vähemmälle, kun ei se enää samalta tunnu, kun hommasin mikroauton, kiihtyy ja kääntyy paremmin.Aivan joo, mitähän ajattelin tuossa, että ulkomutkan rengas alkaisi sutimaan ensin
Voin sanoa kokemuksen pohjalta, ettei todellakaan tarvitse paljoa "survoa" että saa keulaa kevenemään. Tuntuu sangen kevyellä kaasulla jo, kuinka keula nousee ylöspäin. Liekö alkaa olla jo iskarit ja jouset loppu kun yli 150tkm ajettu niilläkin... Ei kylläkään pompi heittojen jälkeen, mutta eiköhän alustalle tule tänä kesänä jotain tehtyä. Yksi syy keulan puskemiselle on tietysti 0 asteen camberkulma edessä. Sillekin pitäisi jotain tehdä, kun vaan keksisi mitä. Camberplate lisää helposti kolinaa/melua, uusi M performance wheel hub (tällä saisi -0,5 astetta camberia) maksaa mansikoita ja M3:sen tukivarret (joilla saisi -1,5 astetta) vaatisi prikkoja.
Tuota puskemista on helppo ja turvallinen testata pienikehäisessä liikenneympyrässä, jossa vauhtia se 20-30kmh. Jos menee moottorijarrutuksella alkaa keula puskemaan, mutta kaasuttamalla se tosiaan vaan kääntyy. Ja takarenkaat ei siis todellakaan sudi. Omassa 225 leveät renkaat edessä ja takana ja mitään spacer virityksiä ei tueta.
Saa kyllä talvikeli olla jos 20-30kmh saat esiin moisia. Tai sitten iskarit jo aikansa eläneet. Tai sitten Porissa ei yksinkertaisesti niin pieniä liikenneympyröitä ole.
Jäällä ja lumella tosin on helpompi vaan vähän sudittaa takarenkaita, mikä parantaa kääntyvyyttä entisestään. Tuo liikkenneympyräesimerkki sen sijaan on siis kesäkelillä ja painonsiirto on ainoa mitä siinä tapahtuu. Talvella painoa on vaikeampi siirrellä, kun ennemmin alkaa sutia kuin paino siirtyä.
Kyllä kesäkelillä ympyrässä kiihdyttäessä tapahtuu vähän muutakin kuin pelkkä painonsiirto, eli unohdit kitkaympyrän. Sen avulla voit laskea paljonko kiihdytysvoimat heikentävät sivuttaisvoimia, mutta älä unohda painonsiirtoa. BMW 320i -tyylisellä tasapainoisella autolla taka-akselin paino kasvaa noin 350 N per 1 kN kiihdytysvoimaa. En ehdi ihmeemmin laskea asiaa, mutta jos hetkeksi unohdetaan keulan pito, niin saadaan seuraavaa:
Vaikutat tietäväsi mistä puhut ja tämä oli mielenkiintoista luettavaa
Mutta tosiaan tuo mitä sanoin pätee omalle autolle, olipa syy mikä vaan. Pitäisi joskus logittaa sivuttais- ja pitkittäiskiihtyvyys, moottorin vääntö ja auton nopeus, niin näkisi mitä tuossa oikeasti tapahtuu. Renkaat kuluvat tasaisesti eli ohjauskulmat on ainakin hehtaarilla. Voi niissä toki hieman sanomista olla, kun mittarissa se 155tkm ja kulmia ei ole tarkistettu koko aikana.
Aika helposti pääsi etuvedollakin tuosta tilanteesta viime talvena.No jaa, ennen kuin sen vajaavetoisen saa tielle, siinäkin on omat hankaluutensa...
Viimekin talvena kun lunta oli pyryttänyt meidänkin parkkipaikalle autojen puskurien korkeudelle, lumien auraajia ei näkynyt kuin iltapäivällä, jos silloinkaan...
Jeepilläni ei ollut mitään hankaluutta ajaa parkkipaikan perältä tielle, joka oli kyllä aurattu mutta samalla jätetty korkea auraus polanne, siitäkin Jeep meni kuin tyhjää vaan..
Nämä muut olivat tyytyväisiä kun olin ajanut ne jäljet, pääsivät niitä uria myöten tielle, eikä heidän tarvinnut tehdä niin paljoa lumitöitä....
No viime talvi oli poikkeuksellinen. Noin viikon verran yksittäisiä päiviä ettei tosiaan vajaavedot päässeet naapurustosta vaan ajamalla. Tässä on muutama neliveto tän kaupungin hoitaman asfaltoitu silmukkatien varrel jossa toistakymmentä taloa ja loiva ylämäki. Useampia kertoja naapurit kävi kyselemäs apua kun kolmekin päivää meni ennenkuin aurat ehti käymään.
Niin oli, pahin oli se kun lumet oli jo kerran sulaneet ja sitten sitä tulikin yhden yön reippaasti, oman auton kohdalla sitä oli jopa hieman yli puskurien korkeudelle. Naapuri osasi kertoa että aura-autoista oli jo keritty vaihtamaan aurat harjoihin (hiekan harjaamista varten), joten sen takia kesti ennenkuin piha ja tiet päästiin auraamaan. Mutta silti aika helposti pääsi etuvedolla lähtemään.
No jaa, ennen kuin sen vajaavetoisen saa tielle, siinäkin on omat hankaluutensa...
Viimekin talvena kun lunta oli pyryttänyt meidänkin parkkipaikalle autojen puskurien korkeudelle, lumien auraajia ei näkynyt kuin iltapäivällä, jos silloinkaan...
Jeepilläni ei ollut mitään hankaluutta ajaa parkkipaikan perältä tielle, joka oli kyllä aurattu mutta samalla jätetty korkea auraus polanne, siitäkin Jeep meni kuin tyhjää vaan..
Nämä muut olivat tyytyväisiä kun olin ajanut ne jäljet, pääsivät niitä uria myöten tielle, eikä heidän tarvinnut tehdä niin paljoa lumitöitä....
Eivätpä päässeet....
Meillä päin pääsi.Eivätpä päässeet....
Omalla kohdalla tuo meinaa tätä. Lumi tuossa valkoisen viivan kohdalla ja sellaista märkää sohjolunta oli.
Tuossa kuvassahan tuo ajoväylä on jo polkeentunut helpoksi ajaa. Itse jouduin kyntämään paljon syvemmässä.
No tuossa kuvassa on normi kaupunkinäkymä kun taloyhtiöllä ei ole riittävästi parkkipaikkoja omalla tontilla ja sen takia jää talvikunnossapito tekemättä.
Helsinki, kaikki tehdään vaikeimman kautta
