Rakentamisen laatu nykyään

[j1m2]

Jokin työvirhe tuossa on käynyt jos puhutaan kunnolla tehdystä kiviaineiseen kohteeseen tehdystä remontista.Remonttikohteessa oikea työjärjestys on, putkari tekee viemärit ja rakennusliike kiinnittää/esivalaa linjat kiinni niin ettei ne lattianvalussa pääse liikkumaan.Toki jos on täysin tampio urakkaporukka valamassa lattioita niin kaikki muukin on mahdollista.

 

[Lumimies]

Sen olen kuullut että YIT:llä on tehty noin että kylppäreiden valut tehdään kahdessa osassa. Ensin sillen että viemäreiden selät näkyy ja toisella kerralla loput. Omissa kohteissa on aina valettu suoraan kerralla vaikka tuommoista kahden valun systeemiä olenkin "promonnut" vastaaville.

 

[j1m2]

Jos irti olevat viemärit valetaan kerralla niin virheen riski on todella suuri,varsikin jos urakkaporukka on valamassa.Meillä viemärit esivaletaan ja kiinnitetään reikäkiskolla ennen lopullista valua.

 

[ZZRX]

Jos irti olevat viemärit valetaan kerralla niin virheen riski on todella suuri,varsikin jos urakkaporukka on valamassa.Meillä viemärit esivaletaan ja kiinnitetään reikäkiskolla ennen lopullista valua.

Alunperinhän ongelmahan on juuri tuo vajavainen viemärien kiinnitys valua varten. Kai siinä aatellaan että ei niiden tarvii niin hyvin olla kiinni kun betoni ne kuitenkin kiinnittää. Kuitenkin tämä on selvästi väärä paikka "säästää". Jos viemärit kiinnitetään viimeisen päälle valua varten niin ei pitäisi olla mitään syytä miksi yhdessä osassa valu olisi sen riskialttiimpaa. Itse näkisin tuon yhdellä kertaa valamisen järkevämpänä koska silloin laatan väliin ei tule mitään ylimääräistä saumaa (rakenteesta tulee tukevampi). Se myös säästää ajassa ja kustannuksissa kun ei tarvitse tehdä samaa asiaa kahteen kertaan eikä kiertää joka huoneistoa kahdesti.

 

[munse]

Hesarissa juttu, jossa tarkastellaan homekeskustelua toisesta näkökulmasta:
Hometalosairautta ei olekaan, sanoo lääketiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

Homesota
Homeen aiheuttamat terveysriskit ovat kiistattomia, sanottiin vielä muutama vuosi sitten. Nyt lääketieteen kanta on, että hometalosairautta ei ole olemassakaan. Mitä oikein tapahtui?
Tilaajille
Satu Vasantola HS

Julkaistu: 26.5. 2:00 , Päivitetty: 27.5. 7:53
Hyväähän tässä kaikki tahtovat.

Työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta toistaa lausetta haastattelussa moneen kertaan. Hyvää kaikki tahtovat.

Ehkä niin, mutta lopputuloksena on silti ollut kitkerä taistelu.

Kiista on kytenyt lääkärikunnassa parikymmentä vuotta, mutta se on pysynyt pitkään julkisuudelta piilossa. Vuosien aikana asetelmat ovat kääntyneet päälaelleen. 1990-luvulla ja vielä 2010-luvulle asti homeen aiheuttamia terveysriskejä korostettiin ja epäilykset vaiennettiin.

Viime vuosina lääketieteen kelkka on alkanut kääntyä. Näkyvin merkki siitä on kaksi vuotta sitten julkaistu Käypä hoito?-suositus, jonka mukaan hometalosairautta ei ole olemassa, vaikka oireita voikin tulla. Suosituksen on kirjoittanut yhdeksän homeongelmiin perehtyneen lääkärin ryhmä, ja se perustuu aiheesta julkaistuihin tutkimuksiin.

Suositus on suututtanut monet potilaat, ja kiista on kärjistynyt uudelleen.

Kiistan takia lääkärit ovat tehneet kanteluita toisistaan ja varoituksia on annettu. Jotkut lääkärit varoittavat sosiaalisessa mediassa potilaita toisista lääkäreistä. Taustakeskusteluissa muutamat lääkärit haukkuvat toisia huijareiksi ja heidän tutkimuksiaan ”bullshitiksi”.

Yksi lääkäri on saanut Lääkäriliitolta julkisen varoituksen sanottuaan suorassa radiolähetyksessä, että homepotilailta työeläkkeen evänneet vakuutuslääkärit pitäisi viedä ladon taakse ja ampua.

Toinen lääkäri kertoo Facebookissa tehneensä kollegastaan useita kanteluita ja epäilee Työterveyslaitoksen syyllistyneen hometutkimuksissa ”henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin”. Potilaiden someryhmissä varoitellaan ”takinkääntäjälääkäreistä”.

Professori Kari Reijula (KUVA: Rio Gandara / HS)

Mistä ihmeestä tässä oikein on kyse?

Reijula tietää vastauksen, sillä hän on ollut Suomen ensimmäisiä sisäilmatutkijoita. Hän on myös yksi niistä, joiden näkökanta on muuttunut. Vuosia sitten hän varoitti kosteusvaurioiden terveyshaitoista, mutta nyt hän kertoo, että nykytiedon mukaan oireiden syy löytyy usein muualta.

Hän on kuitenkin pysytellyt viime vuodet poissa julkisuudesta.

”Tarkoituksella. Sen verran minulla on itsesuojeluvaistoa”, hän sanoo. ”Mutta jos minä olen ollut osaltani tätä sotkua aiheuttamassa, on varmaan aika astua esiin ja olla mukana siivoamassa jälkiä.”

Home ei todellakaan ole uusi ongelma. Jo Danten Jumalaisen näytelmän helvetissä oli hometta, ja oireitahan siitä tuli. Sen äyräät home peitti, synnyttämä alhaalta kohoavan kolkon huurun, mi silmän niinkuin nenänkin on kiusa.

Suomalaisten silmiä, neniä ja hengitysteitä home alkoi kiusata entistä enemmän 1980- ja 90-lukujen vaihteessa. Työterveyslääkäreiden vastaanotoille tuli potilaita, jotka saivat oireita koulujen, toimistojen ja sairaaloiden sisäilmasta.

Sisäilmaan liitettyjä oireita oli toki tutkittu ennenkin, oli puhuttu 1970-luvun pullotaloista ja sairaan rakennuksen oireyhtymästä. 90-luvulla oireiden syytä alettiin etsiä kosteusvaurioista ja homeesta, tarkemmin sanoen siis home- ja hiivasienistä sekä tietyistä bakteereista, kuten sädesienestä.

(KUVA: Istockphoto)

”Mutta kosteusvauriot eivät selittäneet läheskään kaikkea oireilua”, sanoo Reijula nyt. ”Yli 20 vuotta tutkittiin, mutta kerta toisensa jälkeen vedettiin vesiperä.”

Aluksi innostus oli kuitenkin suurta. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriö kehotti tutkimaan sisäilmaa, kiinnostus tarttui tutkijasta toiseen, tutkimusmäärärahoja jaettiin ja mediassa kerrottiin sairastuneiden oireista.

Home vaikutti hyvältä selitykseltä, sillä tiedettiin, että maanviljelijät olivat siitä sairastuneet. Heitä tutkimalla Reijulakin uransa aloitti. Viljelijöiltä löytyi allergisia alveoliitteja eli homepölykeuhkoja. Sellaisen voi saada, jos altistuu pitkään homesienten itiöille tai rihmastolle.

Siksi homepölykeuhkoja sekä homeen aiheuttamaa astmaa ja nuhaa alettiin epäillä myös toimistotyöntekijöillä, opettajilla ja sairaanhoitajilla. Tutkimukseen panostettiin, sillä takana väijyi pelko siitä, että homeet voisivat sairastuttaa pysyvästi suuren määrän ihmisiä. Pahimmillaan niissä olisi voinut piillä uusi asbestin kaltainen uhka. Ei siis ihme, että aihe kiinnosti tutkijoita. Olisi ollut vastuutonta jättää tutkimatta.

Siksi Reijulaakaan ei kaduta.

”Oltiin varovaisia, niin kuin työterveysasioissa pitääkin”, Reijula sanoo.

Tutkimusta tehtiin erityisesti Työterveyslaitoksella (TTL) ja silloisella Kansanterveyslaitoksella (KTL), josta myöhemmin tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Innostuksen aallossa kävi kuitenkin niin, että epäilijöiden äänet jäivät kuulematta.

”Meillä on laitoksen historiassa ainakin yksi ihminen, joka on tämän asian takia nutistettu”, sanoo nimettömänä pysyttelevä Työterveyslaitoksen tutkija.

Olohuoneen sohvapöydälle on katettu karjalanpiirakoita, keksejä ja hedelmiä. Ne jäävät kaikki koskematta, sillä korvalääkäri Risto Voutilaisella on tähdellisempää tekemistä.

Hän kaivaa esiin asiakirjan toisensa perästä. Tallessa on kirjeitä ja sähköposteja, kokousmuistioita ja mielipidekirjoituksia, jotka hän on kirjoittanut yli 20 vuotta sitten. Hän on kirjoittanut muistiin ruokalassa käymiään keskusteluja ja puhelujen kulkua.

Korvalääkäri Risto Voutilainen (KUVA: Rio Gandara / HS)

Häneltä löytyy jopa 90-luvulla julkaistu pilakuva kuvitteellisesta Varma home?-nimisestä firmasta, jonka edustaja vakuuttaa: ”Me kun ryhdymme tosissamme mittailemaan, niin jo on piru, jos ei kosteutta löydy.” Voutilainen ripusti sen työpaikkansa Työterveyslaitoksen kahvihuoneen seinälle. Ja kun joku sen sieltä poisti, Voutilainen kirjasi päivämäärän muistiin.

Piirrosta tärkeämpi on kuitenkin syyskuun 16. päivänä vuonna 1999 allekirjoitettu asiakirja. Sen otsikko on Määräys, ja se on osoitettu korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Risto Voutilaiselle.

Näin siinä lukee:

Työterveyslaitoksen nimen esiintuominen sellaisissa yhteyksissä, joissa se virheellisesti voidaan tulkita laitoksen kannanilmaukseksi, voi aiheuttaa laitokselle suurta taloudellista ja imagohaittaa. Tämän vuoksi Työterveyslaitos kieltää teitä käyttämästä Työterveyslaitoksen nimeä esiintyessänne julkisuudessa yksityishenkilönä tiedotusvälineissä tai muussa laitoksen toimintaan liittymättömässä yhteydessä. Mikäli kuitenkin em. yhteyksissä haluatte tuoda esille työskentelevänne Työterveyslaitoksen palveluksessa, tulee teidän varmistua siitä, että kirjoituksessa, julkaisussa tai muussa sellaisessa yhteydessä yksiselitteisesti käy ilmi, etteivät esittämänne mielipiteet edusta laitoksen kantaa ja että ne voivat olla laitoksen kannan kanssa vastakkaiset.

Voutilaisen näkemykset olivat tosiaankin laitoksen kannan kanssa vastakkaiset, eikä hän sitä salaillut. Kahdeksan päivää ennen määräyksen antamista Helsingin Sanomissa oli julkaistu Voutilaisen tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa hän puhui homehysteriasta ja aiheettomasta homepelosta sekä arvosteli tutkimusmenetelmien puutteellisuutta.

Muutamaa kuukautta aiemmin hän oli kirjoittanut lähes 40 työtoverilleen kirjeen, jossa hän epäili, etteivät Työterveyslaitoksella tehdyt diagnoosit homeallergioista olleet päteviä.

Voutilainen työskenteli Työterveyslaitoksen ammattitautipoliklinikalla 18 vuotta. Hän tutki nuhaisia ja äänensä menettäneitä potilaita, joiden epäiltiin sairastuneen työnsä takia. Osa oli jauhoille herkistyneitä leipureita, osa tuli tutkimuksiin homeen takia.

Monelle heistä oli jo annettu diagnoosi ja todettu, että tauti aiheutui homeesta. Voutilainen oli eri mieltä monista diagnooseista, eikä hän varsinkaan uskonut, että syyllinen olisi ollut sisäilman home.

Hänen mukaansa 1990-luvulla ja vielä pitkälle 2000-luvullakin tehtiin paljon vääriä homesairausdiagnooseja.

”Tämä on ollut suomalaisen lääketieteen vakavin ja kallein harharetki”, Voutilainen sanoo.

Hän kirjoitti asiasta Työterveyslaitoksen, silloisen Kansanterveyslaitoksen ja myöhemmin THL:n johtajille, Lääkäriliittoon, sosiaali- ja terveysministeriöön ja medialle, koko ajan kovenevin sanoin.

Kymmenen vuotta ”määräyksen” jälkeen, syyskuussa 2008, hän kirjoitti laitoksen pääjohtajalle pitkän kirjeen ja kertoi olevansa hädissään:

En luota niihin, jotka ovat tukahduttaneet kaiken kriittisen substanssikeskustelun. Koen työskenteleväni pelon ja valheen ilmapiirissä.

Nyt Voutilainen on eläkkeellä ja voi vihdoin puhua vapaasti. Hän haluaa kertoa, että hän epäili homeiden terveyshaittoja koko ajan eikä suostunut tekemään mielestään perusteettomia diagnooseja.

”Minulla on oikeus kertoa, että se en ollut minä.”

Aluksi lääkärit ajattelivat, että selitys löytyisi yliherkkyydestä. Sieltähän se löytyi maanviljelijöilläkin.

(KUVA: Istockphoto)

Sisäilmasta oireilevilta alettiin ottaa verikokeita ja tutkittiin, löytyisikö heiltä niin sanottuja IgG-vasta-aineita homeille. Monilta löytyi.

Hetken uskottiin, että nyt on homeet todistettu syyllisiksi. Kunnes joku keksi mitata samoja vasta-aineita myös niiltä, jotka eivät oireilleet. Selvisi, että samat vasta-aineet virtasivat heidänkin veressään.

Tajuttiin, että vasta-aineet ovat elimistön normaali reaktio silloin, kun se on kohdannut hometta. Allergiasta tai sairaudesta ne eivät välttämättä kertoneet.

Työterveyslaitos päätti luopua näistä testeistä viitisen vuotta sitten.

Kun IgG-testit osoittautuivat pettymykseksi, siirryttiin varsinaisiin allergiatesteihin. Potilailta alettiin mitata niin sanottuja IgE-vasta-aineita homeille. Kehitettiin kosteusvauriopaneelin nimellä kulkeva, verikokeesta tehtävä tutkimuspaketti, joka on käytössä edelleen. Sen avulla tutkitaan, löytyykö ihmiseltä IgE-vasta-aineita niille homeille, joita usein esiintyy kosteusvaurioissa.

Joillekin homesienille nimittäin voi tulla allergiseksi. Se vain on sisäilmaoireiden yhteydessä harvinaista, kertoo Allergiakeskuksen ylilääkäri Jussi Karjalainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Sen maanviljelijöitä vaivaavan homepölykeuhkonkin voi joskus saada sisäilmasta. Se on vielä harvinaisempaa. Suomesta on raportoitu vain muutama yksittäinen tapaus.

Maanviljelijöiden ja toimistotyöntekijöiden eroon on yksinkertainen selitys. Homeisten heinien keskellä työskentelevät viljelijät hengittävät homeitiöitä monituhatkertaisia määriä vaikkapa opettajiin verrattuna.

Vuosien tutkimusten jälkeen päädyttiin siis siihen, että homeallergia on mahdollinen mutta harvinainen. Kaikkia sisäilmaoireita se ei nykytiedon mukaan selitä, ei edes enemmistöä.

Sen jälkeen alettiin epäillä, että oireiden syynä olisivat homeiden tuottamat myrkyt eli toksiinit. Sekin selitys on looginen, sillä monet homeet tosiaan tuottavat toksiineja, se on niille hengissä säilymisen elinehto.

Rakennusten materiaaleista ja pölynäytteistä onkin löydetty homemyrkkyjä. Ja kun myrkkyjä on laboratoriossa annettu hiiren keuhkosoluille tai sian siittiöille, huonostihan siinä on käynyt. Sama pätee ihmisen soluihin.

(KUVA: Istockphoto)

Se ei kuitenkaan vielä kerro mitään siitä, mitä nuo toksiinit tekevät eläville ihmisille oikeissa kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.

Myrkyissä on nimittäin aina kyse määristä. Mikä tahansa muuttuu myrkyksi, jos sitä on ihmiskehossa liikaa. Hometoksiinit ovat myrkkyjä, mutta niitä ei tutkimuksista huolimatta ole toimistojen sisäilmasta löytynyt. Toksiinimolekyylit ovat painavia ja painuvat siksi lattiaan. Jos niitä on hengitysilmassa, niitä on Reijulan mukaan siellä niin pieniä pitoisuuksia, että nykymenetelmin niitä ei ole pystytty mittaamaan.

Vuonna 2017 Helsingin yliopistossa tehtiin tutkimus, josta uutisoitiin näyttävästi. Tutkimus oli Ylen mukaan historiallinen ja Helsingin Sanomien mukaan mullistava. Siinä oli yhdistetty koulujen pölynäytteistä löytyneitä hometoksiineja soluihin ja todettu, että myrkkyjä oli eniten sellaisissa koulutiloissa, joissa lapset ja opettajat oireilivat eniten.

Sama tutkimusryhmä oli tutkinut asiaa aiemminkin ja päätynyt samaan tulokseen. Löydöksestä toivottiin läpimurtoa. Mutta kun toinen tutkimusryhmä toisti kokeen, yhteyttä ei enää löydettykään.

Toksiiniteoriassa on toinenkin ongelma.

”Jos oireet johtuisivat myrkyistä, ihmisillä pitäisi olla myrkytysoireita”, Reijula sanoo.

Niitä ei kuitenkaan ole. Ihmiset eivät kouristele tai menetä tajuntaansa. Se ei silti tarkoita, etteivätkö oireet voisi olla hyvinkin vaikeita. ”Olen tavannut potilaita, joiden oireet ovat pahentuneet nopeasti. Jotkut ovat menettäneet toimintakykynsä jopa puolessa vuodessa.”

”Oireet voivat alkaa sisäilmasta, mutta jos ne jatkuvat ja toistuvat lähes kaikkialla, syytä pitää etsiä muualta kuin kosteusvauriomikrobeista.”

Kukaan ei väitä, etteikö sisäilma voisi aiheuttaa ikäviä oireita. Kosteusvauriot on ilman muuta syytä korjata. Tiedetään, että kosteusvaurioihin liittyy suurempi riski saada hengitystieoireita tai sairastua astmaan. Mutta siitä, miksi niin on, tutkijoilla ei vieläkään ole tietoa.

Home ja mikrobit ovat epäiltyjä muiden joukossa, mutta syyllisiksi niitä ei ole osoitettu. Muita epäiltyjä on yhä kymmenittäin.

Ehkä siksi kosteusvaurioihin ja homeeseen suhtaudutaan eri maissa niin kovin eri tavoin. Jos hakee Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sivuilta tietoa homeiden terveysvaikutuksista, saa eteensä yllättävän vähän juttuja. Yksi tuoreimmista kertoo, että pääministeri Theresa May kuorii homehtuneesta hillopurkista päällyskerroksen pois ja syö hyvillä mielin loput.

Pari muutakin BBC:n homejuttua käsittelee ruokaa. Sen sijaan rakennusten homeista kirjoitetaan Britannian mediassa harvoin, vaikka sateisilla saarilla suuri osa taloista on homeessa.

Britannian terveydenhuollosta vastaava NHS kertoo sivuillaan, että kosteus ja home voivat aiheuttaa oireita. Se myös neuvoo, mitä tehdä, jos kotoa löytyy hometta. Jos hometta on alle neliömetrin alueella, kannattaa NHS:n mukaan pestä se pois märällä rätillä, vedellä ja miedolla pesuaineella.

Kansainvälisessä HITEA-tutkimuksessa selvisi, että espanjalaiskouluissa on hometta huomattavasti useammin kuin Suomessa, mutta Suomessa oireillaan silti enemmän.

(KUVA: Istockphoto)

Meillä home on otsikoissa jatkuvasti. Eikä juttujen sävy ole muuttunut, vaikka tutkijoiden käsitys on.

Mutta eivätpä tutkijatkaan ole muutoksesta kovin aktiivisesti huudelleet. Eikä ihme. Kukapa haluaisi kertoa julkisesti, että hups, saatoimme olla väärässä, vaikka siihen olisikin ymmärrettävä selitys.

Sitä paitsi potilaat ovat vihaisia. Eikä sekään ole ihme. Homeista valittaville ihmisille on naureskeltu, ja heidän oireitaan on vähätelty. Kesti pitkään, ennen kuin oireisiin alettiin suhtautua vakavasti. Ja nyt niitä on alettu uudestaan kyseenalaistaa.

Professori Kari Reijulan mukaan kiivas riitely on johtanut siihen, että monet lääkärit ovat alkaneet pelätä homekiistaa.

”Tapaan jatkuvasti nuoria työterveyslääkäreitä, jotka sanovat, että he eivät halua hoitaa sisäilmaongelmien takia vastaanotolle tulevia”, sanoo Reijula, joka vastaa työterveyslääkäreiden koulutuksesta Helsingissä.

Reijulan mukaan home on Suomessa niin hyvin brändätty, että moni pitää sitä automaattisena syyllisenä. Homeisiin keskitytään, vaikka nykykäsityksen mukaan kosteusvauriomikrobit aiheuttavat terveyshaittoja vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi silloin, kun homeista rakennusta puretaan.

Oireiden takana voi olla liian kuiva, tunkkainen ja kuuma sisäilma tai vääränlainen ilmastointi. Vaivoja voi tulla myös eristeiden ja pintamateriaalien liimoista ja kuiduista, varsinkin uusissa ja juuri remontoiduissa taloissa.

Joskus oireiden lähteeksi paljastuu arkinen pöly, jota voi esimerkiksi kouluissa olla paljon, kun siivouksesta on säästetty.

Voisiko siis käydä jopa niin, että kunta säästää siivouksessa, paikat pölyyntyvät, ihmiset oireilevat ja siksi päädytään remontoimaan turhaan?

Reijula huokaa ja pudistaa päätään.

”Tietäisitpä vain, miten monta kertaa niin on käynyt.”

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus kutsuu itseään soteveteraaniksi ja homeasioiden kapinalliseksi. Reijulan tavoin hän on tutkinut homeen terveysvaikutuksia ja hoitanut homepotilaita vuosikymmenien ajan. Hän on tutkinut homeen terveysvaikutuksia sekä TTL:ssä että KTL:ssä.

Pitkään hän edusti homeajattelun valtavirtaa, mutta nyt, kun hoitosuositukset ovat muuttuneet, hän on ajautunut oppositioon.

”Vuosien varrella on aina vaihdellut, kenen kulloinkin annetaan olla äänessä”, hän sanoo.

Putusta ei toki ole vaiennettu, hän on päinvastoin säännöllisesti esillä mediassa. Hän korostaa, että tutkimustietoa on kertynyt paljon jo 70-, 80- ja 90-luvuilta. Vielä 2000-luvullakin tutkijat totesivat, että homeiden aiheuttamat terveyshaitat ovat kiistattomia.

Putuksen mukaan tuota tietoa ei ole kumottu. Siksi hänen mukaansa homeallergiaa pitää voida diagnosoida.

”Historiahan sen sitten lopulta osoittaa, kuka tässä on ollut oikeassa.”

Juuri nyt Putus on käärmeissään lääkäreille, jotka vähättelevät potilaiden oireita tai leimaavat ne korvien välin ongelmiksi.

”Olen kuullut lääkäreiden nauravan potilaiden oireille ja nimittelevän heitä hysteerisiksi”, hän sanoo. ”Ja sellaistakin tapahtuu koko ajan, että ihminen pakotetaan menemään rakennukseen, jossa hänen olonsa huononee. Ei niin voi ihmisiä kohdella.”

Sama ongelma suututtaa eläkkeellä olevaa professoria ja infektiolääkäriä Ville Valtosta. Hänkin on homeasioissa oppositiossa. Valtonen uskoo, että jossain vaiheessa keksitään testi, joka osoittaa homesairauden todelliseksi.

”Olen aivan varma, että olen oikeassa tässä”, hän sanoo. ”Mutta voi mennä vielä vuosia, ennen kuin se havaitaan.”

Viime vuosina kiistan keskiössä on ollut neurologi ja ylilääkäri Markku Sainio Työterveyslaitokselta. Hän on se lääkäri, jota sosiaalisen median homeryhmissä eniten inhotaan.

Hänellä on jutun suhteen yksi toive: ”Ethän mainitse sanaa psyyke.”

Sainio on saanut maineen lääkärinä, jonka mukaan homeoireet ovat korvien välissä. Tarkalleen ottaen hän kuitenkin puhuu ympäristöherkkyydestä, jossa keskushermosto herkistyy reagoimaan silloinkin, kun ympäristö ei tosiasiassa ole vaarallinen.

”Mutta ei se tarkoita, että ihmiset olisivat luulosairaita, ei ollenkaan.”

Samankaltainen mekanismi voi saada aikaan kroonisen kiputilan. Jos voimakas kipu jatkuu pitkään eikä sitä lääkitä, keskushermosto voi herkistyä. Silloin hermosto lähettää aivoille kipusignaaleja ja kipu jatkuu voimakkaana, vaikka itse vaurio on jo parantunut.

Potilaille lääkäreiden riitely on pirullista. Voi olla vaikea valita, ketä uskoo. Ja lääkärin antamat vastaukset riippuvat siitä, kenen vastaanotolle osuu. Yksi etsii allergiaa, toinen vihjailee psyykkisestä ongelmasta, kolmas ei tiedä, mitä tehdä.

Homesairaiden someryhmissä kerrotaan, miten sekaisin elämä menee, kun ei pysty olemaan töissä mutta sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettäkään ei saa. Monella on kokemuksia siitä, että lääkäri ei osaa auttaa tai kohtelee töykeästi.

Eikä auttaminen yksinkertaista olekaan. Tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia, mutta se alkaa olla selvää, että yhtä yksittäistä selittävää tekijää tuskin on. Niinpä potilaan auttaminen on hidasta, ja jokaiselle potilaalle pitäisi löytää oma, yksilöllinen ratkaisu.

Reijulan mukaan jokaisen oireita saavan tilanne on tutkittava yksilöllisesti. Hermoston herkistyminen saattaa selittää osan oireista, mutta ei kaikkia. Joku alkusyy oireille aina on.

Tärkeintä olisi saada palautettua potilaan toimintakyky, edes osittain. Se ei onnistu, jos lääkäri vähättelee potilaan oireita tai ei usko tämän kertomaa.

Reijulalla on tapana kuunnella ensin potilaan tarina tarkasti. Sen jälkeen hän usein kysyy, haluaako potilas kuulla, mitä nykylääketiede asiasta sanoo.

Monet haluavat. Mutta eivät kaikki.

Nykylääketiede sanoo suunnilleen näin:

Sisäilmasta voi saada jopa syövän, jos siinä on asbestia, radonia tai tupakansavua. Mutta jos niitä ei ole, uutiset ovat pääosin hyviä. Huono sisäilma – vaikkapa home, huono ilmastointi tai pöly – voi aiheuttaa monia ikäviä oireita, mutta vakavia ja pysyviä sairauksia siitä ei pitäisi tulla.

Paitsi ilmeisesti astma, joka sekin saadaan onneksi usein oireettomaksi.

On aika paljon sellaista, mitä lääketiede ei vielä tiedä. Voi olla, että vuosien päästä lääketiede on löytänyt ratkaisun, jota vielä ei osata edes epäillä.

Minuakin hieman arveluttaa tämä homekeskustelu. Oireet ovat varmasti todellisia ja niiden syy on rakennuksissa eikä ihmisissä, mutta epäilen, että monessa sisäilmaongelmassa syy on muualla kuin homeissa ja aktinobakteereissa. Kuiva huoneilma, huonosti tunnetut rakennusmateriaalien kemialliset reaktiot, alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto (mistä ilmeisesti ollaan nyt luopumassa?), pöly ja villakuidut ovat kenties myös mahdollisia oireilujen aiheuttajia.

Esimerkiksi minä en oireile mummolalta, makealta, tunkkaiselta tai perunakellarilta haisevissa selvästi mikrobivaurioituneissa vanhoissa rakennuksissa, mutta monissa uusissa ja (oletetusti) terveissä rakennuksissa kylläkin: on äänen heikkenemistä, kurkun kuivuutta ja haukotuttamista. Minulla on erittäin hyvä vastustuskyky ja mitään allergioita ei ole koskaan todettu.

 

[MedHot]

Mikkelissä tälläista tässä Saimaan rannalla. Pari taloa miusta.

Graanin hajuhaitat paikantuivat taloyhtiön väärin tehtyyn viemäriliitokseen — Jätevettä on mennyt sadevesiputkeen kymmenestä asunnosta vuodesta 2010 - Länsi-Savo

 

[Ernomies]

Hesarissa juttu, jossa tarkastellaan homekeskustelua toisesta näkökulmasta:
Hometalosairautta ei olekaan, sanoo lääketiede nyt – Mitä oikein tapahtui?


Minuakin hieman arveluttaa tämä homekeskustelu. Oireet ovat varmasti todellisia ja niiden syy on rakennuksissa eikä ihmisissä, mutta epäilen, että monessa sisäilmaongelmassa syy on muualla kuin homeissa ja aktinobakteereissa. Kuiva huoneilma, huonosti tunnetut rakennusmateriaalien kemialliset reaktiot, alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto (mistä ilmeisesti ollaan nyt luopumassa?), pöly ja villakuidut ovat kenties myös mahdollisia oireilujen aiheuttajia.

Esimerkiksi minä en oireile mummolalta, makealta, tunkkaiselta tai perunakellarilta haisevissa selvästi mikrobivaurioituneissa vanhoissa rakennuksissa, mutta monissa uusissa ja (oletetusti) terveissä rakennuksissa kylläkin: on äänen heikkenemistä, kurkun kuivuutta ja haukotuttamista. Minulla on erittäin hyvä vastustuskyky ja mitään allergioita ei ole koskaan todettu.

Vanhemmista kanavien äänenvaimentimista irtoaa kuituja jotka ärsyttävät silmiä ja limakalvoja:

Ilmakanavien ja akustoinnin pölisevät villaeristeet aiheuttavat homeen kaltaisia oireita | Rakennuslehti

Tämän vuoden puolella uutisoitiin tutkimuksesta muovimaton alustan väärän ph-arvon aiheuttamista sisäilmaongelmista. Tähän asti ongelmistahan on yleensä syytetty liian kosteaa betonia:

Betonilattian päälle asennetun muovimaton aiheuttamalle sisäilmaongelmalle löytyi uusi selitys

Onhan noita juttuja ollut kuinka lattiat uusittu, betoni varmasti rutikuivaa ja ongelmat jatkuneet.

 

[yksvaan]

Ongelmaanhan auttais avata ikkunaa auki reippaasti, mieluummin vaikka viileämpi sitten. Näin tehtiin omana kouluaikana ja hyvin toimi. Tietysti näin ei saa samoissa rakennuksissa tehdä nykyään enää koska CO2 ja maailmanloppu.

 

[Ernomies]

Rakentamisessa on monia juttuja alettu tehdä vasta yllättävän myöhään. Esimerkiksi ilmakanavat alkoivat saapua tulpattuina työmaille vasta 90-luvulla. Sitä ennen ne olivat täysin auki vapaana likaantumaan jo uutena kaikesta roskasta ja rakennuspölystä.

Tokihan noiden työmaiden ohi kun olen kävellyt niin putket voi olla paljaana siellä sateessa, tulppauksista osa on lähtenyt irti ja ketään ei kiinnosta.

 

[tietokonerikki]

Hesarissa juttu, jossa tarkastellaan homekeskustelua toisesta näkökulmasta:
Hometalosairautta ei olekaan, sanoo lääketiede nyt – Mitä oikein tapahtui?


Minuakin hieman arveluttaa tämä homekeskustelu. Oireet ovat varmasti todellisia ja niiden syy on rakennuksissa eikä ihmisissä, mutta epäilen, että monessa sisäilmaongelmassa syy on muualla kuin homeissa ja aktinobakteereissa. Kuiva huoneilma, huonosti tunnetut rakennusmateriaalien kemialliset reaktiot, alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto (mistä ilmeisesti ollaan nyt luopumassa?), pöly ja villakuidut ovat kenties myös mahdollisia oireilujen aiheuttajia.

Esimerkiksi minä en oireile mummolalta, makealta, tunkkaiselta tai perunakellarilta haisevissa selvästi mikrobivaurioituneissa vanhoissa rakennuksissa, mutta monissa uusissa ja (oletetusti) terveissä rakennuksissa kylläkin: on äänen heikkenemistä, kurkun kuivuutta ja haukotuttamista. Minulla on erittäin hyvä vastustuskyky ja mitään allergioita ei ole koskaan todettu.

Hometta on käytännössä joka talossa. Mistä kenenkin oireet johtuvat ovat varmasti huvin monisäikeisiä. Niihin vaikuttaa myös ruokavalio. Ongelmia liioitellaan kovin helposti. Talo on "homeessa" vaikka home saadaan esiin vain ottamalla näyte ja viljelemällä se laboratoriassa ( eli luodaan siellä sille otolliset olosuhteet, joita ei itse kohteessa ilmene).

Me elämme sellaisessa kemikaali ja pölypilvessä (saasteet, huone-katupöly jne), että todellinen ongelman aiheuttaja jää monesti piiloon. Valitettavasti näistä seuraa, että puretaan rakennuksia, vaikka ne olisivat vielä kunnostuskelpoisia.

Minäkin olen katsonut vuosikausia tätä peloittelua milloin milläkin. Asbesti on hyvin tunnettu esimerkki ja on maksanut yhteiskunnalle todella paljon. En siis halua sanoa, että se ei olisi vaarallista suurissa määrin. Onhan se, mutta niin on ihan tavallinen pölykin. Ystäväni meinasi tukehtua kun jäi kellariin, jonne puhallettiin legasoraa.

Se mikä tuosta Asbesti-pelottelusta on ollut hyvää on, että työmaiden pölynpoistoa on kehitetty (puretaan alipaineistuksen alla ja käytetään suodattimia).

 

[kusiainen]

Vanhoissa rintamamiestaloissa ei välttämättä löydy montakaan suoraa kulmaa ja silti niissä asuu onnellisia perheitä. 50-luvulla oli tärkeämpää saada asunto, kuin millintarkka asunto.

Tosin ei niissä taida juuri homettakaan olla, toisin kuin nykyaikaisemmissa taloissa.

 

[kusiainen]

Ehkä vähän "karrikoitu", mutta tervettä harkintaa on hyvä käyttää. Jos sieltä vettä oikein kunnolla
tulee (=> sitä ei juurikaan edemmäs muutenkaan silloin riitä) sulku on kyllä järkevää sulkea, kunhan tietää mitä tekee ja tiedottaa asiasta välittömästi talon asukkaille ja huollosta vastaaville (isännöitsijä -huoltomies).

Ei mitään järkeä koska tuossa varmasti joutuu maksumieheksi.

 

[ZZRX]

Ei mitään järkeä koska tuossa varmasti joutuu maksumieheksi.

Milläköhän perusteella? Ja vaikka joutuisikin maksumieheksi niin ainakin säästyisi iso tukku rahaa ja resursseja kun vältyttäisiin isolta vesivahingolta. Epäilen että kukaan järkevä isännöitsijä ei pistäisi asukasta maksamaan joka estää kalliin kuivausremontin, vaikka jonkun mummon hiusten pesu jäisi kesken.

 

[tietokonerikki]

Ei mitään järkeä koska tuossa varmasti joutuu maksumieheksi.

Jos siis tiedät mitä teet ja vettä tulee reippaasti jne... maksumieheksi tuskin joutuu. Jo pelkästään vakuutusehdot edellyttävät, että tarpeelliset kohtuulliset vahingon rajoittamiseksi tehtävät toimenpiteet tehdään. Itse en epäröisi hetkeäkään sulkea sulkua, jos vettä tulee putken täydeltä (tippumisesta riittänee ämpäsi alle ja tieto isännöitsijälle-huoltomiehelle). Hallitus tuskin oikein toiminutta asukasta syyttelee... paremminkin kiittelee. Tai niin minä olisin puheenjohtajana tehnyt.

Edit: Yleensä riittää, että sulkee linjasulun => koko talo ei mene vedettömäksi. Ellei vuoto ole päävesilinjassa (talojohdosssa), jolloin pääsulku on pakko sulkea.

 

[Reindeerman]

Tämmöset löytyy yhdestä uudis kohteesta. Ei mitään vakavaa, mutta aika karun näköinen ja kiertää koko kylppärin

 

[Grazer]

Jahas, sattui sitten tässäkin talossa ensimmäinen vesivahinko. 3. kerroksen yhdestä asunnosta laukesi ilmeisesti pyykinpesukoneen poistoputki (nimenomaan putki, matkalla seinän poistoventtiililtä lattiakaivolle) ja lorotteli alemman kerroksen asuntoon. Suurin osa onneksi kusi alakerran kylppärin kohdalle, mutta osa valui myös olohuoneeseen. Alakerran asukas oli onneksi kotona, niin sai suurimman osan keräiltyä pyyhkeisiin ja ämpäreihin.

Vahinkoilmoitukset noista tehtiin heti (taloyhtiö ja asukas) ja ensi viikolla tulossa tarkastaja, mutta miten tällaisessa tapauksessa menee käytännössä korjaus. Riittäkö kun kaataa kaiken vaan urakoitsijalle ja ilmoittaa että korjatkaa viipymättä?

Selvisi tämänkin syy:
"vuodon aiheuttaja oli Hanakulman / 32 mm viemäriputken liitos joka oli kokonaan auki."

EDIT:
Onko tuo ihan asiallinen ajateltu korjaustapa kipsilevyseinälle, että avataan vain ylhäältä ja kuivatellaan? Kuva siis siitä alemmasta asunnosta, johon kusi ylhäältä pesukoneen poistovedet.

 

[mustajoki]

Aikamoista rakentamisen laatua Siscolta.

"Ei kiinnosta v*ttuakaan missä käytte suihkussa" – Satu ja Tuomo ovat pulassa poliisinkin tutkiman rakennusfirman takia ja heillä voi olla jopa satoja kohtalotovereita

Kuinkahan moni pohtii tänä iltana Siscon rakentamassa kämpässä, onko omankin kylppärin vesieriste laitettu suoraan puupinnalle - muista mahdollisista piilo-ongelmista puhumattakaan

 

[svk]

Tiedän yhden taloyhtiön, minkä sisco rakensi äskettäin, konkassahan se

 

[sirace]

Tiedän yhden taloyhtiön, minkä sisco rakensi äskettäin, konkassahan se

Hyvän kassan on pojat toiminnallaa keränneet. Ihan selvää että 100% suunnitelman mukaan mentiin, rahat jätettiin emoyhtiöön ja vastuut siirrettiin parilla yhtiökaupalla lain ulottumattomiin, nyt nämä näennäiset aikaisemmat omistajat voivat alkaa kiistetelemään (ja väistämään vastuuta) siitä että kenen viat tulisi korjata.

Toi viimeinen liiketoiminnan myynti oli kaiken huippu, ostajana kaveri joka oli liiketoimintakiellossa...

 

[Awelonian]

Kuulin juttua, että tämä on Suomessa mahdotonta, korruptiota ei ole ja rakentamisen taso on parasta maailmassa. Fakenews. Oikeasti tosin, en millään usko että Sisco olisi jotenkin ainoa joka tällaista tekee. Isotkin rakennusfirmat vetää mutkia suoraksi, mutta harvemmin niistä kukaan mitään tietää, jos ei niitä päältäpäin näe.

 

[munse]

Työkaveri on ruvennut niiskuttamaan ja rykimään muutettuaan rakennuttamaansa hirsitaloon. Joka päivä parin minuutin välein. Tätä on jatkunut varmaankin yli vuoden.

Taitaa olla jonkinlainen denial päällä, koska kaikki on "hyvin" ja uudessa kodissa viihdytään. Toisaalta asia ei sinänsä minulle kuulu. Mutta omalla kohdalla ketutus olisi kieltämättä sanoinkuvaamatonta.

 

[pipo]

Työkaveri on ruvennut niiskuttamaan ja rykimään muutettuaan rakennuttamaansa hirsitaloon. Joka päivä parin minuutin välein. Tätä on jatkunut varmaankin yli vuoden.

Toivottavasti uutta taloa osataan käyttää oikein. IV-koneen suodattimet vaihdettu ja kone oikeilla säädöillä yms.

Tampereella nyt käyttöön otetussa uudessa koulussa säästetään ja sammutetaan ilmanvaihto aina kun siellä ei ole ketään. Oli aamulla ennen kasia aika mykistävä ilma kun esim. kuivuvan betonin kosteus ei pääse pihalle...

 

[munse]

Toivottavasti uutta taloa osataan käyttää oikein. IV-koneen suodattimet vaihdettu ja kone oikeilla säädöillä yms.

Tampereella nyt käyttöön otetussa uudessa koulussa säästetään ja sammutetaan ilmanvaihto aina kun siellä ei ole ketään. Oli aamulla ennen kasia aika mykistävä ilma kun esim. kuivuvan betonin kosteus ei pääse pihalle...

Veikkaan, että tuosta ei ole tässä tapauksessa kyse, sillä kaveri on hyvin perillä rakentamisesta ja tekniikasta.

 

[Taneli-]

Veikkaan, että tuosta ei ole tässä tapauksessa kyse, sillä kaveri on hyvin perillä rakentamisesta ja tekniikasta.

Mikäli hän on hyvin perillä sekä rakentamisesta että tekniikasta hän tietänee myös mahdolliset ongelmat ja miten niihin esim. ihmisen keho reagoi?

Eli saattaa olla vaan jokin krooninen flunssa tms. päällä. Meilläkin töissä yksi henkilö (joka myös tupakoi) jolla varmaan päälle vuoden jatkunut yskä, köhimistä ja nuhaa vaikka asunut vuosikymmeniä samassa asunnossa. Tämä jopa sen jälkeen kun koira kuoli, minkä luulisi vähentävän mahdollisia allergisia ongelmia. Kyseessä myös sinänsä siisti naisihminen joten vikana ei ole se ettei "koskaan siivoa" tjsp.

Ei sillä, kyllä kaverisi kannattaisi harkita lääkärillä käyntiä, ehkä vaan pelkää että diagnoosi olisi "lopeta tupakointi ja kiinnitä huomiota syömiseen, muista myös liikkua hieman enempi".

Tämä siis oma veikkaukseni.

 

[munse]

Mikäli hän on hyvin perillä sekä rakentamisesta että tekniikasta hän tietänee myös mahdolliset ongelmat ja miten niihin esim. ihmisen keho reagoi?

Eli saattaa olla vaan jokin krooninen flunssa tms. päällä. Meilläkin töissä yksi henkilö (joka myös tupakoi) jolla varmaan päälle vuoden jatkunut yskä, köhimistä ja nuhaa vaikka asunut vuosikymmeniä samassa asunnossa. Tämä jopa sen jälkeen kun koira kuoli, minkä luulisi vähentävän mahdollisia allergisia ongelmia. Kyseessä myös sinänsä siisti naisihminen joten vikana ei ole se ettei "koskaan siivoa" tjsp.

Ei sillä, kyllä kaverisi kannattaisi harkita lääkärillä käyntiä, ehkä vaan pelkää että diagnoosi olisi "lopeta tupakointi ja kiinnitä huomiota syömiseen, muista myös liikkua hieman enempi".

Tämä siis oma veikkaukseni.

Voi olla, että tietää riskipaikat ja oireet. On toki eri asia kykeneekö myöntämään, että julmetun kalliissa ja viimeisen päälle huolellisesti (?) tehdyssä uudessa kodissa on mahdollinen sisäilmaongelma.

Ja voihan sisäilmaongelma johtua myös yllättävän yksinkertaisista ja helposti korjattavista syistä.

Esimerkiksi meillä loppui rykiminen ja palan tunne kurkussa, kun sadevesirännin ulkopinnan pyyhki puhtaaksi korvausilmaventtiilin läheisyydestä. Rännin ulkopintaan oli kertynyt ajan kuluessa hometta, jonka saastuttamaa ilmaa kulkeutui asuintiloihin venttiilin kautta.

 

[penttip]

Voi olla, että tietää riskipaikat ja oireet. On toki eri asia kykeneekö myöntämään, että julmetun kalliissa ja viimeisen päälle huolellisesti (?) tehdyssä uudessa kodissa on mahdollinen sisäilmaongelma.

Ja voihan sisäilmaongelma johtua myös yllättävän yksinkertaisista ja helposti korjattavista syistä.

Esimerkiksi meillä loppui rykiminen ja palan tunne kurkussa, kun sadevesirännin ulkopinnan pyyhki puhtaaksi korvausilmaventtiilin läheisyydestä. Rännin ulkopintaan oli kertynyt ajan kuluessa hometta, jonka saastuttamaa ilmaa kulkeutui asuintiloihin venttiilin kautta.

Ei nyt millään pahalla, mutta väitän merkittävän osan sisäilmaoireista olevan psykosomaattisia, samalla tavalla kuin sähköyliherkkyys. Tuo rännin pyyhkimimen menee kyllä juuri siihen kastiin, mutta hyvä että toimi. Jos fyysinen oireily syntyisi tuollaisesta, ette te pystyisi oleilemaan yhtään missään.

 

[munse]

Ei nyt millään pahalla, mutta väitän merkittävän osan sisäilmaoireista olevan psykosomaattisia, samalla tavalla kuin sähköyliherkkyys. Tuo rännin pyyhkimimen menee kyllä juuri siihen kastiin, mutta hyvä että toimi. Jos fyysinen oireily syntyisi tuollaisesta, ette te pystyisi oleilemaan yhtään missään.

No meillä ryki vieraatkin, mutta rännin pyyhkimisen jälkeen eivät. Heille ei oltu ongelmasta tai sen ratkaisusta kerrottu.

Mutta eipä siinä mitään, en itsekään meinannut millään uskoa, että ränni oli syypää. Hölmöltähän se kieltämättä kuulostaa.

 

[ZZRX]

No meillä ryki vieraatkin, mutta rännin pyyhkimisen jälkeen eivät. Heille ei oltu ongelmasta tai sen ratkaisusta kerrottu.

Mutta eipä siinä mitään, en itsekään meinannut millään uskoa, että ränni oli syypää. Hölmöltähän se kieltämättä kuulostaa.

Miksi se koko korvausilmaventtiili edes on rännin kylessä. Senhän pitäisi olla joko katolla jos koneellinen ilmanvaihto tai sitten ikkunoiden yläpuolella (ympäri taloa joka ikkunassa omansa). Ei se missään rännissä saa olla. Tuo voi olla ihan yksinkertainen vika että ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Tuloilmaa tulee liian vähän ja poistuu mahdollisesti huonosti = huono sisäilma. Tuskin tuommoisella toimenpiteellä mitään oo korjautunut. Saattaa vaan aluks tuntua siltä kun joku "vika" löydettiin oireelle.

 

[Zigh]

Miksi se koko korvausilmaventtiili edes on rännin kylessä

Koneellisen IV:n otto on yleensä aina seinässä ja siten räystään alla.

Mutta joo, aika moinen rihmasto saa siinä rännissä roikkua että siitä mitään sisäilmaan saakka tulisi. Melkosta legendaa tämä juttu.

 

[penttip]

No minun mielestäni se mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle aika hyvin kuvaa tilannetta, eli tämä sama henkilöhän tiesi työkaverin nokan tukkoisudesta sen että tälläkin on sisäilmaongelma uudessa talossaan...

Räystään aluset on muuten sellainen paikka, että sopivalla tontilla ne on ihan homepilkuilla muutamassa vuodessa. Siinä saa juuriharjan kanssa hinkata tiuhaan.

 

[munse]

Lisäselvitystä skeptikoille

Kyseessä on koneellisella poistoilmanvaihdolla varustettu parikymmentä vuotta vanha puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo, johon on jokunen vuosi sitten asennettu korvausilmaventtiili alakerran olohuoneen seinään. Muut korvausilmaventtiilit ovat yläkerran ikkunoiden tuuletusluukuissa, ja ne ovat olleet siellä alusta asti. Olohuoneen ikkunoissa ei ole tuuletusluukkuja ja karmiventtiileistä en pidä, joten valitsin seinäventtiilin.

Heti seinäventtiilin asentamisen jälkeen alkoivat oireet. Oireet hävisivät, kun venttiili tukittiin tai ränni puhdistettiin venttiilin läheisyydestä. Ränni menee homeiseksi ehkä noin vuodessa. Rännin puhdistuksen ja oireiden häviämisen korrelaatio on havaittu jo useampaan kertaan. Mainittakoon, että ränni menee ihan kunnolla homeeseen, kyseessä ei siis ole pientä täplää siellä täällä.

Vaikka rännissä olevan homeen itiöiden ja/tai aineenvaihduntatuotteiden kulkeutuminen korvausilmaventtiilin kautta asuintiloihin sisäilmaoireita aiheuttaen kuulostaakin varsin kaukaa haetulta, niin ei tuossa tilanteessa ole juurikaan eroa esimerkiksi siihen, että tulopoistoilmanvaihdolla varustetun talon ilmanvaihtokoneen aivan liian pitkään vaihtamaton (eli homeinen) suodatin aiheuttaa sisäilmaoireita. Molemmissa tapauksissa tuloilman reitin varrella on homeista materiaalia.

Voi toki olla, että talossa on jokin muu ongelma, joka hämmästyttävän sattuman kautta häviää rännin puhdistuksen jälkeen tai venttiilin tukkimisen ajaksi. Tai sitten ongelma on perheeni ja täällä vierailleiden pään sisällä.

 

[mustajoki]

kolmannen käden mielipiteenä ( siis arvottomana ) liian kuiva ilma on ihan mahdollinen syy kaverin hirsitalo-oireisiin, eri materiaalien päästöt uusina myös. Tai sitten se perinteinen että esikoinen meni päiväkotiin ja kierrättää kaikki pöpöt vanhemmillekin.

 

[munse]

kolmannen käden mielipiteenä ( siis arvottomana ) liian kuiva ilma on ihan mahdollinen syy kaverin hirsitalo-oireisiin, eri materiaalien päästöt uusina myös. Tai sitten se perinteinen että esikoinen meni päiväkotiin ja kierrättää kaikki pöpöt vanhemmillekin.

Olemme aika ajoin vertailleet sisäilman kosteuden arvoja mielenkiinnon vuoksi. Samaa luokkaa ovat olleet, ehkä hänellä hiukan kosteampaa talvella.

Toisaalta mittarit tuskin ovat samat.

 

[janne]

Nykylääketiedon mukaan ei ole olemassa mitään hometalosairautta. Psykologisia nuo oireet yleensä on ja tämä yleinen homehössötys ei ainakaan auta tilannetta.

Hometalosairautta ei olekaan, sanoo lääketiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

Käypä hoito -suosituksen (2017) mukaan hometalosairautta ei ole olemassa. Homeen rooli oireilussa onkin paljon pienempi kuin vielä vuosituhannen vaihteessa luultiin. Sisäilmasta oireilevilla on harvoin homeallergiaa, mutta maanviljelijät saavat monituhatkertaisen määrän homeitiöitä hengitykseensä. Homemyrkkyjäkin on hengitysilmassa vain häviävän pieniä pitoisuuksia, eikä ihmisillä ole myrkytysoireita. Kosteusvauriot pitää silti korjata, mutta ongelma näyttää olevan jossakin muussa kuin homeissa ja mikrobeissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Espanjassa hometta on paljon enemmän, mutta Suomesssa on paljon oireita. Usein oireet johtuvatkin pölystä, huonosta siivouksesta, vaikka niistä syytetään hometta. Huono sisäilma, kuten pöly tai homeet, voi aiheuttaa ikäviä oireita, mutta vakavia pysyviä oireita siitä ei pitäisi koitua kuin astma.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainion mukaan kyseessä on ympäristöherkkyys: keskushermosto reagoi sinänsä vaarattomaan ympäristöön.

THL:n tutkimusprofessorien mukaan Käypä hoito -suositus sai lausuntokierroksella laajan hyväksynnän ja toisinajattelijat ovat yksittäisiä. Vaikka Suomessa altistumista sisäilman epäpuhtauksille on poikkeuksellisen vähän, Suomessakin on huonokuntoisia rakennuksia, joihin tulisi puuttua nopeasti. Kosteusvaurioiden vaikutusta liioitellaan mutta 1980-luvulla sitä vähäteltiin.

 

[Honzo]

Sisäilmasairas nuori perheenäiti: "Jos tulipalo vie tavarat, apua on heti tarjolla. Jos tuhoaja on home, olet omillasi" – sisäilmakriisissä virallinen apu on tiukassa

Tässä vähän mietittävää sisäilmaongelmista.
Aika todelliselta vaikuttaa.

Olen kyllä itsekin aika skeptinen tän aiheen suhteen ja uskon oireiden olevan pääosin päänsisäisiä...

Tää on kyllä todella vaikea aihe. Toiset voi asua talossa vuosia ongelmitta ja uudet asukkaat suunnilleen kuolee vuodessa (ei siis nyt vain linkin tapaus,vaan yleisempi huomio). Sama kun joissain uusissa kouluissa osa lapsista saa vaikka mitä oireita ja osa ei mitään. Tosin lapsilla se suggerointi tullee kyllä vanhemmista. Ei joku ekaluokkalainen itse keksi oireita...

Todella vaikea aihe tutkia ja todentaa. Ja kuten todettua, jossain Britteinsaarilla käytännössä joka kämpässä on hometta (ja mlnesti ei edes mitään ilmanvaihtoa) ja siellä ei mitään samanlaista hysteriaa ole kuin täällä...

 

[Yuihui]

Ja kuten todettua, jossain Britteinsaarilla käytännössä joka kämpässä on hometta (ja mlnesti ei edes mitään ilmanvaihtoa) ja siellä ei mitään samanlaista hysteriaa ole kuin täällä...

Oikein hyvä ilmanvaihtohan siellä kun ilmaa tulee ja menee joka raosta.

Työterveyslaitoksen
THL:n tutkimusprofessorien

Poliittisia laitoksia nuokin ovat. Mikä milloinkin vallalla, sen mukaan mennään.

 

[Nomber]

Todella vaikea aihe tutkia ja todentaa. Ja kuten todettua, jossain Britteinsaarilla käytännössä joka kämpässä on hometta (ja mlnesti ei edes mitään ilmanvaihtoa) ja siellä ei mitään samanlaista hysteriaa ole kuin täällä...

Tuolla Briteissä on kyllä ihme systeemit. Kylpyhuoneessa kokolattiamatto jonka alla vaan joku nariseva puulattia, matto oli kokoajan kostea, joten luulisi että aika homeessa kaikki paikat. Mutta ei se ketään haittaa siellä.

 

[MedHot]

Mitä noita lehtien kirjeenvaihtajien kommentteja lukenut niin eteläisestä Saksasta Espanjaan asti sitä hometta saa raaputtaa ihan seinästä irti.

Oikein tiedä enää mihin uskoa

 

[Nomber]

Mitä noita lehtien kirjeenvaihtajien kommentteja lukenut niin eteläisestä Saksasta Espanjaan asti sitä hometta saa raaputtaa ihan seinästä irti.

Oikein tiedä enää mihin uskoa

Vai onko noi talot sitten vaan niin huonosti eristettyjä että ilma vaihtuu niin nopeasti kun seinistä tuulee läpi ettei pieni home haittaa? Onhan nyt jossain metsässäkin hometta vaikka ja kuinka mutta ilma on silti puhdasta. Suomessa sitten tehdään talot niin tiiviisti että tulee ongelmia pienestäkin homeesta.

 

[tietokonerikki]

Vai onko noi talot sitten vaan niin huonosti eristettyjä että ilma vaihtuu niin nopeasti kun seinistä tuulee läpi ettei pieni home haittaa? Onhan nyt jossain metsässäkin hometta vaikka ja kuinka mutta ilma on silti puhdasta. Suomessa sitten tehdään talot niin tiiviisti että tulee ongelmia pienestäkin homeesta.

Vai jääkö ilmanvaihtokanaviin (nurkiin , saumoihin) puhdistuksetta huolimatta hometta. Hometta
on joka talossa (ja ilmassa), jotkut ovat vaan niin yliherkkiä. Ja me saamme niin montaa kemikaalia keuhkoihimme (mm teflonia), että voiko enää mistään olla varma?

 

[mustajoki]

Mestarirakentamista vaihteeksi Uudellamaalla

HS Helsinki | Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa

Jätkäsaarelainen kerrostalo on täynnä sähkövikoja, kummallisia asennuksia, kolhiintuneita karmeja, naarmuisia lattioita ja epätasaisesti maalattuja kattoja. Asukkaat ovat joutuneet taistelemaan saadakseen ostamansa kodit kuntoon.

www.hs.fi

 

[sirace]

Mestarirakentamista vaihteeksi Uudellamaalla

HS Helsinki | Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa

Jätkäsaarelainen kerrostalo on täynnä sähkövikoja, kummallisia asennuksia, kolhiintuneita karmeja, naarmuisia lattioita ja epätasaisesti maalattuja kattoja. Asukkaat ovat joutuneet taistelemaan saadakseen ostamansa kodit kuntoon.

www.hs.fi

Miten toi kohde on voinut läpäistä lopputarkastuksen? Viranomaisen toiminta? Bideesuihku avoimen pistorasian vieressä...ei, ei, ei...

 

[munse]

Vai onko noi talot sitten vaan niin huonosti eristettyjä että ilma vaihtuu niin nopeasti kun seinistä tuulee läpi ettei pieni home haittaa? Onhan nyt jossain metsässäkin hometta vaikka ja kuinka mutta ilma on silti puhdasta. Suomessa sitten tehdään talot niin tiiviisti että tulee ongelmia pienestäkin homeesta.

Ei tiiveys aiheuta hometta vaan tiiveyden puute.

Vanhojen rakennusten osittain pienempi homeriski johtuu pääasiassa heikosta lämmöneristyksestä. Rakennuksen vaipan ulkokerrokset ovat lämpimämpiä ja siten (mahdollisesti) kuivempia kuin uusissa taloissa. Lämpimämpi ulkokerros myös voimistaa luonnollista konvektiota (tuuletusta) rakennuksen ja ilman rajapinnassa.

Rakennuksen homeriski pienenee heikentämällä lämmöneristystä ja parantamalla tiiveyttä.

 

[Raaka]

Tuossa just juttelin naapurin ukon kanssa niin kuulemma 9 v vanhaan rivitaloyhtiöön tehdään putkiremppa. Viimeisen parin vuoden aikana on 3 kämppään tullut vesivahingot ja paljastunut sitten, että putkityöt tehty ihan päin helvettiä ja ihme että näin pitkäänkin kestäneet. Oli vähän kärmeissään.

Juttelin tuossa yhden vanhemman herrasmiehen kanssa, joka täällä alueella on asunut pitkään. Kuulemma jo aikoinaan rakennusvaiheessa tullut hirmuisesti ongelmia ja melkein luovutuskunnossa olleet asunnot jouduttu purkamaan alkutekijöihin. Vastaava mestari sai kenkään homman valmistumisen jälkeen ja firma taisi mennään konkkaan 1-2 v asuntojen valmistumisesta. Kaikki täkäläiset tietävät tämän murheprojektin ja se oli jo silloin rakennusvaiheessa kova puheenaihe paikallisilla teboleilla. Kukaan täällä asunut tai asiasta tietävä ei siitä asuntoo ostanut vaan väki tuli muualta. Kuulemma meni aika pitkä tovi ennen kuin kaikki asunnot oli myyty.

 

[Herode77]

Ei tiiveys aiheuta hometta vaan tiiveyden puute.

Vanhojen rakennusten osittain pienempi homeriski johtuu pääasiassa heikosta lämmöneristyksestä. Rakennuksen vaipan ulkokerrokset ovat lämpimämpiä ja siten (mahdollisesti) kuivempia kuin uusissa taloissa. Lämpimämpi ulkokerros myös voimistaa luonnollista konvektiota (tuuletusta) rakennuksen ja ilman rajapinnassa.

Rakennuksen homeriski pienenee heikentämällä lämmöneristystä ja parantamalla tiiveyttä.

Ihan mielenkiinnosta, minkälainen rakennusalan koulutus ja työnkuva sinulla on?

 

[munse]

Ihan mielenkiinnosta, minkälainen rakennusalan koulutus ja työnkuva sinulla on?

Ei ole rakennusalan koulutusta, mutta olen kone-DI ja sen kautta mm. lämpö- ja virtausoppi ovat tuttuja.

Näitä kahta aihepiiriähän opiskellaan rakennustekniikassa erittäin pintapuolisesti, mikä on hassua ottaen huomioon niiden oleellisuus rakennusten lämmöneristämisessä, kosteuskäyttäytymisessä ja ilmanvaihdossa.

Edit: Ja en työskentele rakennusalalla, mikäli se jäi epäselväksi.

 

[dude86]

Mestarirakentamista vaihteeksi Uudellamaalla

HS Helsinki | Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa

Jätkäsaarelainen kerrostalo on täynnä sähkövikoja, kummallisia asennuksia, kolhiintuneita karmeja, naarmuisia lattioita ja epätasaisesti maalattuja kattoja. Asukkaat ovat joutuneet taistelemaan saadakseen ostamansa kodit kuntoon.

www.hs.fi

Mitä tuossa nyt oli kaikkia hienouksia, kun tuota ei voi lukea alkua pitemmälle?

 

[ropalis]

En kyllä Jätkäsaaresta ostaisi ikinä asuntoa vaikka olisi mahdollisuus, niin paljon ollut juttua noista päin persettä tehdyistä kohteista tuolla alueella.

Ilmeisesti viron pojilla ollut kiire lauttaan niin on hutaistu työt valmiiksi ja eikun äkkiä viikonlopun viettoon kotomaahan...

 

[FiveBridges]

Eipä ole ensimmäinen rakennus jätkäsaaressa joka on täysi susi.
Muutamavuosi taaksepäin valmistui ns pitsitalo,joka oli rakennusvirheitä täynnä.

Tämähän on tätä nykyajan laaturakentamista.
Päältäpäin tehdään hienoa.Sitten sisältäpäin täynnä kaikenlaisia rakennusvirheitä.
Helvetinmoinen kiire,joka hommassa hosutaan,kun heikkopäiset heinäpellolla.
Valvontaa ei ole,kukaan ei ole perään katsomassa.

Urakoitsijat,aliurakoitsijat,aliurakoitsijoiden aliurakoitsijat,jne.
Kukaan ei loppujenlopuksi tiedä mitä on tehty ja kuka on mitäkin tehnyt.
Jos on yleensä tehty yhtään mitään.
Työntekijätkin haalitaan,mistä halvimmalla saadaan.
Kukaan ei erota vasaraa lapiosta,eikä tiedä mitä niillä yleensä tehdään.
Työmaakokouksia ei ole,tarkastuksia ei pidetä.

Kaikki hommat kusee urakalla.Vastuuta ei oteta mistään.
Voivotellaan ja pahoitellaan,että näinkös tässä taas kävi.
Takuukorjaukset sitten tehdään jos tehdään vuosien kuluttua.
Tarttiskohan tehrä jotakin asian parantamiseksi.

 

[mustajoki]

Mitä tuossa nyt oli kaikkia hienouksia, kun tuota ei voi lukea alkua pitemmälle?

Jaa, tuo meni maksumuurin taakse aamun jälkeen.

Mitä tuossa nyt oli - muistaakseni outoja sähköongelmia, bideesuihku asennettu parin sentin päähän sähköpistokkeesta, palovaroitin asennettu niin ettei kaapin ovea saa auki, vessanpönttö vuotaa laatoille, paljon kosmeettisia ongelmia, kiinteistössä jo pari vesivahinkoa, rakennuttaja ja pääurakoitsija syyttelevät toisiaan. Taloyhtiön hallitus edelleen rakennuttajan miehittämä ja kiinteistöhuolto rakennuttajaan sidoksissa, vaikka vuositarkastuskin on kohta käsillä.

Hitas-kohde "arvoalueella" lienee hällävälimeiningissään sitä pahinta tasoa, kun kaikki menee ja jopa arvotaan kuka saa.