IT-alan työpaikat

[jleinonen]

Kellokortitta olen työskennellyt IT alalla noin 15 vuotta, mutta nykyisessä duunissa reilu 2 vuotta kellokortilla. Aluksi olin että mitä vitsiä, eihän kellokortilla näitä töitä tehdä Mutta loppujen lopuksi oon tykännyt tästä enemmän.
Kun kellokortti on täynnä voi olla viikon lomalla ihan hyvillä mielin ilman mitään selittelyjä. Aikaisemmin tuollainen viikon ylimääräinen loma perustuen kertyneihin tunteihin sieltä täältä ei olisi helpolla mennyt läpi, tai ainakaan ei tuntunut siltä että niitä tunteja olisi tullut.
Mutta kun ei ole minkäänlaista tuntiseurantaa niin eihän sitä mistään näe, jos ei itse pidä kirjaa.

Samoin voi noita ylimääräisiä tunteja/päiviä heitellä lomien jatkoksi tai silloin tällöin muuten vaan. Tämä toki vaatii että niitä tunteja tulee ylimääräisiä. Ei sovi siihen jos tekee lyhyttä päivää niin kellokortillahan sen näkyy helposti.
Vastuu ja vapaus on tulla/mennä/etäillä kuinka haluan, kellokortista huolimatta.

 

[killerm]

Meillä ei kellokorttia myöskään ole, vaan työajan seurata sovellus, jotta osataan asiakasta laskuttaa oikein. Omalla kohdalla laskutusta 95% ajasta ja loput 5% jotain firman pakollisia asioita, joten itseltä hirveesti vaadi. Niiden mukaan saldo pomppii plussan ja miinuksen välillä, tosin joku raja oli kuinka paljon plussalla ja miinuksella saa olla. Kukaan ei tosin seuraa missä ja milloin töitä teet tai todellisuudessa edes, kuinka paljon.

 

[Nurffe]

Minä pidän itse omaa "kellokorttia" puhelimessa napauttamalla töihin tullessa nappia ja toisen kerran poistuessa. Tämä ihan vain sen takia että muuten työnantaja voittaa. Työpaikan oma ajanseuranta on mallia excel, mutta vielä viisi kertaa jäykempi web-applikaatio varmaankin sen takia ettei sitä kukaan käyttäisi. Puhelimella on näppärä pitää "kirjaa" ja sitten joskus kun jaksaa niin kääntää nuo euroiksi / vapaiksi kirjaamalla ne "virallisella" tavalla yhdessä köntässä

Työaika on mallia suhteellisen vapaa. Jotku jutut nyt tietenkin on tehtävä ja joissain tapaamisissa / tapahtumissa nyt vain on oltava paikalla, mutta käytännössä kukaan ei huutele perään jos pari päivää neppailee ilmoittamatta palleja kotona. Kunhan vain käyttää maalaisjärkeä ajoituksen kanssa

Eiköhän nämä työajat ja niiden tarkkuus ole hyvin pitkälti alalla kaikilla samat. Kovin hirveästi ei kannata ruveta jotain 08-16 leimasin pakkopulla työaikoja keksimään kun työntekijät kaikkoo ja tulos on kuraa

 

[Jorsetti]

Onko tällä alalla nähtävissä sitä, että palkkaan vaikuttaisi se mihin koodia tuotetaan ja kehitetään? Eli onko vedettävissä suoraa korrelaatiota tekeekö softaa sydämentahdistimeen vai nallepuh ry:n värityskirjapadiin? Verrattuna vaikka sotealaan?

 

[muronsyöjä]

Onko tällä alalla nähtävissä sitä, että palkkaan vaikuttaisi se mihin koodia tuotetaan ja kehitetään? Eli onko vedettävissä suoraa korrelaatiota tekeekö softaa sydämentahdistimeen vai nallepuh ry:n värityskirjapadiin? Verrattuna vaikka sotealaan?

Ei välttämättä. Palkka riippuu sopimuksesta ja joku on aina liikkeellä hyvällä diilillä ja joku toinen huonolla. Menestyviin firmoihin on usein tyrkyllä eniten hakijoita, joten palkkan ei välttämättä tarvitse olla parempi. Tietenkin esim. jossain julkisella puolella saattaa kaikilla olla kohtuu huono liksa. Noin viiden tonnin kk liksaa suurempi tulo kannattaisi nostaa omaan yritykseen. Molempien osapuolien eläkemaksut huomioiden jokaisesta maksetusta lisäeurosta 3/4 menee siinä vaiheessa koneiston porsasteluun eikä työntekijälle.

 

[vipe]

Onko tällä alalla nähtävissä sitä, että palkkaan vaikuttaisi se mihin koodia tuotetaan ja kehitetään? Eli onko vedettävissä suoraa korrelaatiota tekeekö softaa sydämentahdistimeen vai nallepuh ry:n värityskirjapadiin? Verrattuna vaikka sotealaan?

En tiä sotealasta mitään, mutta kyllähän noilla esimerkeillä voi hyvin olla merkittäväkin ero. Aikalailla tarkempi saa olla ensimmäisen kanssa, ja varmaan aika raskaat koodin dokumentointi/review-prosessitkin verrattuna värityskirjaan.

Edit: Ja toki bonuksien määrään vaikuttaa paljon se, kuinka paljon rahaa tulee firmaan sisään.

 

[godzilla43]

Onko tällä alalla nähtävissä sitä, että palkkaan vaikuttaisi se mihin koodia tuotetaan ja kehitetään? Eli onko vedettävissä suoraa korrelaatiota tekeekö softaa sydämentahdistimeen vai nallepuh ry:n värityskirjapadiin? Verrattuna vaikka sotealaan?

Kyllä kovat palkat vetää kovien juttujen tekijät. Kaikki myös tietävät keitä he on ja vastaavasti kuka kehittää nallepuh ry:n värityskirjaa. Noilla kehittäjillä onkin sitten tosi pieni palkka vs noi kovat tyypit.... sitten heräsin unesta.

 

[zepi]

Meillä kirjataan täysin vapaasti työaikakirjanpitoon tunnit oman omatunnon mukaan ja itse ainakin pyöristelen ylöspäin lukemia sillä perusteella, että luen työsähköposteja kännykästä/läppäriltä etänä tai teen jotain pieniä juttuja kotoa tarpeen vaatiessa.

Muuten sitten notkunkin toimistolla vähemmän kuin normaali vaatimus on.

Joku työpaikkan fyysiseen sijaintiin perustuva kellokortti tuntuisi todella ahdistavalta.

 

[demas]

Itse laitan työajat omaan xls koska sen täyttämiseen menee vain muutama kymmenen sekuntia per päivä. Ja jos unohdan niin pystyn muistamaan parin päivän takaiset asiat. Pysyy näin kaikki ylhäällä ja homma on läpinäkyvää. Meillä ei ole kellokorttia mutta työajan seurantasysteemi kyllä löytyy. Sitä käytän niin harvoin kuin mahdollista (koska monimutkainen, jäykkä ja hidas). Siirrän siis satunnaisesti tuosta omasta kirjanpidosta asiat tuonne viralliseen.

Oma kokemus on muutamasta IT-alan firmasta ja homma on ainakin omalla kohdalla aina toiminut. Itse joustan ihan mielellään jos siihen on tarvetta mutta oletan että talokin joustaa (eli voin käyttää kertyneitä liukumia yms suhteellisen vapaasti). Jos joustaminen loppuu talon puolelta niin loppuu myös omalta puolelta ja uskon että tällöin kaikki tahot häviää. Mutta siis edelleen talot missä olen ollut töissä ja esimiehet on aina olleet todella jees eli tässä ei itsellä ole mitään valittamista.

 

[zepi]

Meillä on työajan seurantaa SAP, kuten varmaan monessa muussakin isossa talossa. Heidän uusi "Fiori" UX:nsä on ihan käytettävä. N. 10 000x parempi kuin legacy-SAP kilkkeet.

SAP Fiori | User Experience and Apps | SAP

Tuossa työajanseuranta guissa voi vedellä hiirellä vain viikkokalenteriin palkin drag-n-dropilla ja default-koodi normaaleille viikkotunneille onkin jo oikea. Pari koodia muille projekteille + lomakoodit jne. saa suosikkilistaan, jolloin niiden käyttö ei aiheuta verenpaineen nousuja.

Jos joku tuskailee legacy-SAP-gui:n kanssa, niin ehdottakaa päivitystä

 

[miloytyn]

Oma kokemus on muutamasta IT-alan firmasta ja homma on ainakin omalla kohdalla aina toiminut. Itse joustan ihan mielellään jos siihen on tarvetta mutta oletan että talokin joustaa (eli voin käyttää kertyneitä liukumia yms suhteellisen vapaasti). Jos joustaminen loppuu talon puolelta niin loppuu myös omalta puolelta ja uskon että tällöin kaikki tahot häviää. Mutta siis edelleen talot missä olen ollut töissä ja esimiehet on aina olleet todella jees eli tässä ei itsellä ole mitään valittamista.

Tämä erittäin vahvasti myös minulla.

 

[Seeteufel]

Tehdyt työt (ja samalla tietysti tunnit) menee Jiraan samalla kertaa. Ei onneksi tarvitse leimata ulos ja sisään.

 

[FireFly Renaissance]

Kyllä kovat palkat vetää kovien juttujen tekijät. Kaikki myös tietävät keitä he on ja vastaavasti kuka kehittää nallepuh ry:n värityskirjaa. Noilla kehittäjillä onkin sitten tosi pieni palkka vs noi kovat tyypit.... sitten heräsin unesta.

Siinähän se on, että haastavien asioiden tekeminen on yleensä myös hidasta ja aikaavievää. Kovin tulos tehdään varmasti suoltamalla liukuhihnalta sitä värityskirjaa minimi panostuksella. Mutta kuka sitä bulkkia haluaa sitten tehdä...

Viralliset (liukuvat) työajat on ja niiden perään ei kukaan kysele kun hoitaa hommansa ja itse osaa hallinnoida työaikaansa järkevästi. Näin on aina ollut. Nykyisin pitää laskutettavat tunnit kuitenkin merkitä, mutta ei niihin kellonaikoja tarvita.

 

[demas]

Tehdyt työt (ja samalla tietysti tunnit) menee Jiraan samalla kertaa. Ei onneksi tarvitse leimata ulos ja sisään.

Käytetäänkö Jiraa työajan seurantaan jotenkin? Tai katsotaanko tuota kautta paljonko on tehnyt tunteja?

Itsellä työajasta meni aiemmin joku 75% Jira taskeihin/tiketteihin, nykyään iso osa ajasta on palaveria yms. hommaa mistä ei ole mitään tikettejä. Työmäärä on kasvanut mutta se näkyvä jälki pienentynyt.

 

[Seeteufel]

Käytetäänkö Jiraa työajan seurantaan jotenkin? Tai katsotaanko tuota kautta paljonko on tehnyt tunteja?

Itsellä työajasta meni aiemmin joku 75% Jira taskeihin/tiketteihin, nykyään iso osa ajasta on palaveria yms. hommaa mistä ei ole mitään tikettejä. Työmäärä on kasvanut mutta se näkyvä jälki pienentynyt.

Jirasta on kai joku integraatio johonkin toiseen järjestelmään, mutta kai sieltä joku niitä seuraa. Palavereille on tietenkin omat taskit.

 

[Gotler]

Jirasta on kai joku integraatio johonkin toiseen järjestelmään, mutta kai sieltä joku niitä seuraa. Palavereille on tietenkin omat taskit.

Jirassa on se oma seurantakin, tempo nimeltään. Saa käytetyn ajan kirjata suoraan taskille.

 

[Seeteufel]

Tempolla ne tunnit juuri raportoidaan. Ja integraatio on oletetettavasti palkanlaskentaan.

 

[Paapaa]

Tässä Hesarin vain tilaajille tarkoitettu juttu IT-alan alihankintana ostetusta halpatyövoimasta. Tiivistetysti intialaiset alihankkijafirmat sitouttavat työntekijänsä sopimuksilla, jotka estävät irtisanoutumisen niin kauan kuin työntekijä on ulkomaankomennuksella. Palkat painetaan usein minimiin (3000 euroon) ja tuohonkin on ympätty mukaan kaikenlaista kulua/päivärahaa, jolloin todellinen bruttopalkka on vielä pienempi. 3000e raja tulee siis oleskelulupaehdoista. Minimipalkoilla intialaiset firmat siis voittavat kilpailutukset.

Jutun intialainen kaveri otti riskin, marssi työnantajan puheille Intiassa ja pyysi eroa firmasta (valehteli syyn). Onnistui ja työskentelee nyt suoraan Wärtsilällä. Oletettavasti palkka hiukan pompsahti samalla. Rohkaiskaapa kollegojanne samaan, jos kohdalle sattuu. Sinänsä kannatan markkinataloutta: mua ei haittaa se, että joku tekee samoja hommia halvemmalla kuin toinen. Mutta tässä työnteklijällä EI ole vapautta kilpailuttaa omaa palkkaansa. Se on väärin.

Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpatyövoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

Intialaiset yritykset ovat voittaneet ulkoistuksissa useiden suurten suomalaisyritysten it-palveluiden tuottamisen. Nyt tuhannet intialaiset it-osaajat ovat tulleet Suomeen tekemään töitä alihintaan ja suomalaisia huonommilla työehdoilla.


LOKAKUUSSA 2015 intialainen it-alan insinööri Bidyut Bikash Baruaholi pelosta sykkyrällä. Suomessa asuva Baruah oli lähdössä Vaasasta Intiaan jättämään eronpyyntöään.

Hän oli päättänyt vedota perhetilanteeseen kotona Koillis-Intian Assamissa. Työnantajalle kun ei missään nimessä olisi voinut kertoa elämän suuren ratkaisun oikeasta taustasta.

Baruah oli nimittäin rakastunut vaasalaisessa puutalossa naapurinaan asuneeseen naiseen. Siksi hän oli uskaltanut hakea töitä suoraan Wärtsilästä, merenkulkuun ja energia-alaan keskittyvästä suomalaisyrityksestä.

Siihen asti Baruah oli tehnyt Wärtsilälle töitä alihankkijana intialaisessa it-yrityksessä.

”Jos olisin kertonut, että aion palata myöhemmin Suomeen ja töihin Wärtsilään, en olisi saanut eroa. Olin allekirjoittanut kaksi kertaa sitoumuksen, etten voi lähteä yrityksestä.”

NYT 30-vuotiaan Baruahin kaltaisia intialaisten it-yritysten kautta Suomeen tulleita erityisasiantuntijoita on tuhansia. He ovat kasvava joukko Intiasta Suomeen kuukausiksi tai yleensä enintään muutamaksi vuodeksi töihin lähetettyjä työntekijöitä.

Intialaiset tuottavat Suomessa ulkoistettuja it-palveluita merkittävästi halvemmalla kuin suomalaiset osaajat.

”Melkein missä tahansa suuressa suomalaisessa firmassa on intialaisia it-konsultteja”, kuvaa ilmiön laajuutta Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu.

Alan työmarkkinoiden muutosta on seurannut läheltä myös Insinööriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen. Hän toimii Nokiassa luottamushenkilönä ja kuvaa intialaisten it-osaajien asemaa ”korkeasti koulutettujen halpatyövoimaksi”.

Erikoista tilanteessa on se, että erityisasiantuntijoiden, siis myös intialaisten it-osaajien, kuukausipalkaksi riittää Maahanmuuttoviraston oleskelulupaehtojen mukaan 3 000 euroa bruttona.

Se on merkittävästi suomalaistilastoja vähemmän.

LÄHETETTYJÄ intialaisia it-osaajia näyttää sitovan työnantajiinsa myös ennen komennusta allekirjoitettavaksi tuleva sitoumus.

Tulijoiden on Baruahin mukaan varsin yleisesti sitouduttava pysymään työnantajansa palveluksessa niin kauan kuin työskentely ulkomailla kestää. Muuten ei pääse komennukselle Eurooppaan.

Siksi Baruahin kauhukuva ennen eronpyyntöä oli, että työnantaja haastaa hänet sitoumuksen takia oikeuteen.

Nokian Laurikainen vahvistaa olevansa tietoinen intialaisia it-osaajia velvoittavista sitoumuksista, jollaisia Baruah kertoo allekirjoittaneensa kaksi.

”Niitä on erittäin vaikea tutkia, koska työntekijät ovat haluttomia puhumaan näistä sitoumuksista”, Laurikainen sanoo.

INTIALAISILLE it-osaajille on vuosina 2011–2018 myönnetty erityisasiantuntijan oleskelulupia yli 5 500. Jatkolupia maahan jäämiseksi on yli 3 800.


Viimeisin Maahanmuuttoviraston tilannekuva maaliskuun lopusta kertoo, että tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana intialaiset olivat hakeneet yhteensä noin 400:aa lupaa.

”Tämä on kasvava trendi. Yrityksillä on kova tarve saada koodareita, ja osaajia etsitään Suomeen töihin”, sanoo tulosalueen johtaja Marja Toivonen Maahanmuuttovirastosta.

Myös Toivonen kyseenalaistaa oleskeluluvan ehtona olevan 3 000 euron vähimmäispalkan liian matalana.

”Ei se nykymaailmassa kyllä ole erityisasiantuntijan palkka. Mutta siihen se on nyt jymähtänyt”, Toivonen sanoo.

IT-ALAN osaajien tuottaminen Suomeen juontaa juurensa kännykkä- ja tietoliikennejätin Nokian vaikeuksiin 2010-luvun alussa.

Alaa edustavan ammattijärjestön Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa sanoo, että maahantulotapa muotoutui niistä intialaisista asiantuntijoista, joita tuli Nokialle ja muihinkin yrityksiin opettelemaan tehtäviä ennen suomalaisten työntekijöiden tehtävien päättymistä.

”Se oli raju ulkoistamisen aalto ja edesauttoi lähetettyjen työntekijöiden ilmiön yleistymistä”, Oksa sanoo.

Nokian luottamushenkilö Laurikainen kuvaa alihankinnan mekanismia niin, että esimerkiksi intialainen it-yritys lupaa tuottaa palvelut halvemmalla. Siksi se voittaa sopimuksen palveluiden tuottamisesta asiakasyritykselle.

”Erityisasiantuntijan statuksella tuodaan sitten tänne ihmisiä. Käytännössä he työskentelevät alihankintayhtiöissä, joissa laiminlyödään työn perusedellytykset työsuojelullisesti ja palkassa”, Laurikainen sanoo.

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN käsitys työehtojen polkemisesta saa vahvaa tukea Etelä-Suomen avin työsuojelutarkastuksista.

HS on perehtynyt avin työsuojeluyksikön vuosina 2016–2018 intialaisiin it-yrityksiin tekemiin 14 tarkastukseen.

Intialaisten lähetettyjen työntekijöiden työoloissa on Jenun mukaan useiden tarkastusten perusteella toimittu vastoin lakia lähetetyistä työtekijöistä sekä syrjitty työehdoissa työntekijöitä vastoin yhdenvertaisuuslakia.

”Kun tehdään töitä Suomessa, on lain mukaan noudatettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista työaikaa ja palkkaa. Näissä tapauksissa lakia on rikottu”, Jenu sanoo.

Oleskeluluvan edellyttämään 3 000 euron tuloon oli usein päästy pilkkomalla palkka kulukorvauksiin ja päivärahoihin.

Mutta tekisikö suomalainen it-alan osaaja lainkaan työtä 3 000 euron kuukausipalkalla, kysyy avin tarkastaja Jenu.

Tuskin, sillä Insinööriliiton mukaan asianmukainen palkka olisi vähintään noin 4 500 euroa kuussa. Vaativissa erityistehtävissä suomalainen osaaja ansaitsee liiton mukaan noin 5 500–6 000 euroa. Euromäärät perustuvat palkkatilastoihin.

”Kyllä kolmen tonnin palkalla pitäisi oleskeluluvan myöntöpäässä kellojen kilistä. Työvoimapula kohdistuu pikemminkin erityistehtäviin eli palkan pitäisi painottua ylöspäin”, Oksa sanoo.

SYYSKUUSSA 2013 Suomessa uutisoitiin historiallisesta it-alan yrityskaupasta. Microsoft ilmoitti ostavansa Nokian tappiollisen puhelinliiketoiminnan 5,44 miljardilla eurolla.

Samoihin aikoihin Bidyut Bikash Baruah oli rekrytoitu insinöörikoulusta Etelä-Intian Bangaloresta töihin intialaiselle työnantajalleen.

Myös esimerkiksi Hollannissa yritykset ulkoistivat it-palveluitaan. Se avasi Baruahille aluksi muutaman kuukauden ulkomaankeikan.

”Halusin Hollantiin siksi, että on paljon helpompi hahmottaa kokonaisuus, kun pääsee suoraan työskentelemään asiakkaan kanssa sen sijaan, että on töissä taka-alalla Intiassa.”

Intiassa Baruahin palkka oli ollut noin 500 euroa kuussa. Hollannissa se nousi 3 000–4 000 euroon. Baruahin työnantaja maksoi hieman korkeampaa palkkaa kuin useimmat hänen tietämänsä intialaisyritykset.

”Minusta laskutettiin asiakkaalta noin 70–80 euroa tunnissa. Eurooppalainen työntekijä olisi maksanut 130 euroa tunnissa.”

HS ei nimeä Baruahin työllistänyttä intialaista yritystä, jotta Baruah ei joudu suoraan nimetyksi puhumassa julkisesti entisen työnantajansa asioista. HS on kuitenkin perehtynyt myös kyseisen yrityksen Suomen-yksikössä tehtyyn avin tarkastukseen.

Siinä ilmeni useita työoloihin liittyviä epäkohtia.

Bidyut Bikash Baruah kertoo kotonaan Espoon Tapiolassa, kuinka lopulta uskalsi matkustaa Intiaan pyytämään eroa silloisesta työnantajayrityksestään. (KUVA: RIO GANDARA / HS)

SEURAAVAKSI Baruahille tarjottiin toista komennusta, nyt Vaasasta.

Palkka Suomessa oli Baruahin mukaan Hollantia matalampi. Se oli silti parempi kuin esimerkiksi hänen Vaasassa tuntemallaan intialaisella. Tämä työskenteli toisessa yrityksessä.

”Siinä yrityksessä työntekijät saivat noin 3 000 euroa. Vaikka ystävällä oli enemmän työkokemusta kuin minulla.”

Palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen jopa järkytti avin Jenua ensimmäisten tarkastustensa jälkeen.

”Puhutaan, että he ovat ’kultapossutyöntekijöitä’, joita Suomeen halutaan. Ei ajatella, että työolojen epäkohdat voisivat koskea myös asiantuntijoita”, Jenu sanoo.

Jenu on tarkastanut työoloja esimerkiksi Tata Consultancy Servicesissä, Capgeminissä, Wiprossa, Nokia Solutions and Networksissa ja Larsen & Toubro Infotechissa.

Kaikissa näissä yrityksissä paljastui epäkohtia. Tarkastukset on tehty yritysten Jenulle toimittamien asiakirjojen perusteella, eikä hän ole haastatellut lähetettyjä työntekijöitä.

Tarkastajana hän siis toteaa, ettei voi olla varma, että työolot todella korjaantuvat, kuten yritysten edustajat paperilla selvittävät.

”Isojen ulkomaisten it-yritysten tarkastaminen on pitkä prosessi, jossa joutuu pyytämään paljon lisäselvityksiä. Olisi hyvä tavata myös työntekijöitä, mutta se vaatisi lisää resursseja”, Jenu sanoo.

Bidyut Bikash Baruah kertoo olevansa hyvin tyytyväinen nykytyöhönsä Wärtsilässä. (KUVA:RIO GANDARA / HS)

OSITTAIN epäkohtiin on puututtu. Palkkakuittien kirjavuuteen on herätty Maahanmuuttovirastossa viime syksyn ja kuluvan kevään aikana.

Havahtuminen juontuu siitä, että toimivalta myös it-osaajien jatko-oleskelulupien myöntämiseen siirtyi toissa vuonna poliisilaitoksista Maahanmuuttovirastolle.

Vaadittu 3 000 euron palkka tosin on myös Maahanmuuttoviraston Toivosen mukaan huomattavan alhainen erityisasiantuntijalle. Tammikuusta lähtien palkkaan ei kuitenkaan enää hyväksytä päivärahoja tai muita Suomessa olemisesta aiheutuvia kulukorvauksia.

Tarkastuskertomuksissa kuvatut epäkohdat ovat tuttuja myös Baruahille. Esimerkiksi ylitöiden edellyttäminen on hänen mukaansa vakiintunut tapa intialaisissa it-yrityksissä. Ei ylitöille voinut sanoa ei.

Insinööriliiton edunvalvontajohtajan Oksan mukaan palkoista, vuorolisistä ja lomista tinkimisessä on kyse epäreilusta kilpailuedusta verrattuna niihin yrityksiin, joissa ei käytetä intialaista alihankintaa.

Toimintatapojen moninaisuus ja erilaiset palvelusuhteet lähetettyinä työntekijöinä vaikeuttavat työolojen seuraamista.

”Tilaaja eli käytännössä Suomen suuret yritykset eivät lopulta välttämättä tiedä, mitä ostavat. Kokonaisuuteen kiinni pääseminen on äärimmäisen hankalaa”, Oksa sanoo.

VAIKEINTA ja pelottavinta kaikessa oli Baruahin mielestä joutua allekirjoittamaan sitoumus. Se, ettei voi lähteä intialaisesta firmasta esimerkiksi tiettynä aikana. Hän sanoo tuntevansa ainakin neljän viiden intialaisen it-alan yrityksen työntekijöitä.

”Kaikki ne pakottavat allekirjoittamaan sitoumuksen ja pelottelevat työntekijöitä. Sitoumukseen liittyy usein lauseke, että pitää maksaa esimerkiksi 7 000–8 000 euroa, jos lähtee”, Baruah sanoo.

Eikä sellaisia kipurahoja ole helppo maksaa satoihin euroihin jäävällä peruspalkalla.

Baruah kuitenkin palasi Suomeen 18. tammikuuta 2016. Eronpyyntöön oli suostuttu. Samana keväänä Baruah aloitti työt Wärtsilän pääkonttorissa Helsingissä. Elokuussa Vaasassa on määrä juhlia häitä.

”Uskalsin ottaa aloitteen omiin käsiini, koska rakkaus motivoi minua. Sellaiseen pitää olla hyvin vahva syy.”

Bidyut Bikash Baruahin ja Camilla Englundin kihlajaisia vietettiin Koillis-Intiassa. (KUVA:BIDYUT BIKASH BARUAHIN KOTIALBUMI)

Viiden it-alan yrityksen on havaittu polkeneen työoloja
ULKOMAISEN työvoiman käyttöä Suomessa valvoo aluehallintovirastossa (avi) työsuojeluyksikkö. HS perehtyi 14:ään Etelä-Suomen avin intialaisten it-osaajien työoloja käsittelevään työsuojelutarkastukseen vuosilta 2016–2018.

Puutteita nousi esiin viidessä Suomessa toimivassa yrityksessä: Tata Consultancy Servicesissä, Wiprossa, Nokia Solutions and Networksissa, Capgeminissä ja Larsen & Toubro Infotechissa.

Tarkastukset perustuivat yritysten aville toimittamiin asiakirjoihin eikä tarkastaja keskustellut työoloista intialaisten työntekijöiden kanssa.

NIMETYT yritykset eivät työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenun mukaan ole jälkikäteen jättäneet huomautuksia raporttien sisällöstä.

”Nämä yritykset tekevät muutoksia tarkastusten jälkeen pakon edessä. Käymme yrityksiä läpi yksi kerrallaan”, Jenu sanoo.

Tata Consultancy Servicesin (TCS) osalta Pohjoismaiden viestinnästä vastaava Roland Bägén pitää avin huomautuksia tulkintaeroina. Jenun mukaan kyse ei ole tulkintaeroista vaan siitä, että Suomessa tulee noudattaa suomalaisen lainsäädännön ja työsopimusten (tes) mukaisia työehtoja.

Tata Consultancy Services toimii Helsingissä Itämerenkadulla. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Avi teki vuosina 2016–2018 kolme TCS-tarkastusta. Kahdessa niistä ilmeni tesin vastaisia puutteita ylityökorvausten maksussa. Työaika ylitti tesin määräykset.

Komennussopimuksiin oli kirjattu velvoite ylitöihin. Lomapalkkaa tai -rahaa ei ollut maksettu. Palkka oli pilkottu perusosaan ja kulukorvauksiin, joita ei Suomessa voi laskea palkanosiksi.

TCS oli avin mukaan syrjinyt lähtetettyjä työntekijöitä kansalaisuuden perusteella.

TCS varmisti Bägénin mukaan vuoden 2016 tarkastuksen jälkeen, että työajat ja ylitöiden kirjaukset vastaavat suomalaisia käytäntöjä.

Viimeisessä tarkastuksessa avi ei havainnut merkittäviä puutteita palkkauksessa, työaikakirjanpidossa ja syrjinnän kiellossa. Havainnot perustuivat TCS:n edustajan kertomiin muutoksiin ja yksittäisiin palkkalaskelmiin.

Työpaikalle oli avin mukaan voinut jäädä epäkohtia, joita tarkastaja ei ole havainnut.

POHJOISMAIDEN viestinnästä Wiprossa vastaava Suzanna Abarcavastaa sähköpostitse yleisellä tasolla yrityksen noudattavan toimintamaidensa lakeja sekä kohtuullisia työoloja.

Wipro on Abarcan mukaan sitoutunut varmistamaan, ettei sen toiminnassa ole syrjintää.

Wipron ja Capgeminin toimipisteet ovat Espoon Keilarannassa. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Wiprohon avi on tehnyt tarkastuksia vuosina 2015 ja 2016. Työoloissa oli useita epäkohtia.

Puutteellinen työtuntien seuranta oli avin mukaan johtanut siihen, ettei tosiasiallista työaikaa tai tehtyjä työtunteja saatu selvitettyä. Myöskään ylityökorvauksia tai vuorolisien maksua ei voinut selvittää.

Suomalaisten työntekijöiden työajan seurannasta vastaavat tiedot sitä vastoin ilmenivät.

Wipro oli avin mukaan rikkonut syrjinnän kieltoa ja kohdellut lähetettyjä työntekijöitä kansalaisuuden perusteella epäsuotuisammin kuin suomalaisia. Abarcan mukaan Wipron kaikilla työntekijöillä on Suomessa samat työehdot.

TARKASTUKSESSA lokakuussa 2015 avi puuttui Nokia Solutions and Networksin Intiasta lähettämien työntekijöiden alhaisiin palkkoihin.

Nokia Solutions and Networksin tilat ovat Espoon Karaportissa. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Kesäkuussa 2016 yritys vastasi muuttaneensa komennuksille tulleiden työntekijöiden palkan määrittelyä. Yritys kertoi ottaneensa käyttöön tesin mukaisen vähimmäispalkan.

Yritys ei kuitenkaan toisen tarkastuksen mukaan pystynyt oikeuttamaan havaittua epäsuotuisaa kohtelua. Siksi avi katsoi yrityksen edelleen syyllistyneen lain vastaiseen syrjintään lähetettyjen työntekijöiden kansallisuuden perusteella.

Kyseiset Nokian työntekijät olivat Suomessa lyhyen aikaa, sanoo Nokian viestinnästä vastaava Katja Korsinkin. Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto oli ensin hyväksynyt palkan osittamisen kulukorvauksiin.

Nokia on Korsinkinin mukaan muuttanut käytäntöään eikä esimerkiksi asumiskuluja enää lasketa palkkaan.

Lähetettyjen työntekijöiden Suomea alhaisempaan peruspalkkaan lasketaan Korsinkinin mukaan nyt korotus, jotta se vastaa suomalaista.

CAPGEMININ Suomessa toimiva henkilöstöjohtaja Anne Lawson ei vastaa HS:n kysymyksiin. Viestinnästä vastaava Piia Pietilä lähettää sähköpostitse yleisluontoisen lausunnon yrityksen vastuullisuudesta työnantajana.

Capgeminissä avi on tarkastanut työoloja kolmesti vuosina 2016–2018. Tammikuussa 2018 ilmeni, että Intiasta lähetetyille työntekijöille oli maksettu kuukausipalkkaa, joka alimmillaan oli kymmenys tesin edellyttämästä asiantuntijapalkasta.

Palkkaa oli jaettu verolliseen ja verottomaan päivärahaan sekä kulukorvauksiin, joita ei Suomessa voi sisällyttää osaksi palkkaa. Työaikakirjanpidossa oli puutteita.

Avi katsoi Capgeminin syyllistyneen lähetettyjen työntekijöiden syrjintään.

Viimeisessä huhtikuun 2018 tarkastuksessa aville ilmoitettiin uudesta palkkamallista ja ohjeistuksesta työajan seurantaan. Lähetettyjen työntekijöiden peruspalkka oli avin mukaan edelleen huomattavan pieni.

Yrityksen lausunnossa korostetaan Capgeminin korjanneen avin esiin tuomia epäkohtia. Yritys kertoo suhtautuneensa huomautuksiin vakavasti ja tehneensä siltä edellytetyt muutokset.

LARSEN & TOUBRO INFOTECHIN tarkastuksessa elokuussa 2016 ilmeni puutteita ylitöiden korvaamisessa. Komennuskirjeessä oli avin mukaan maininta, ettei Suomen työaikalakia sovelleta lähetettyihin työntekijöihin.

Työaika oli pidempi kuin mitä työehtosopimus edellyttää.

Työnantaja ei avin mukaan esittänyt perustetta toiminnalle eikä pystynyt kumoamaan syrjintäolettamaa. Työnantaja oli siis avin mukaan rikkonut syrjinnän kieltoa ja kohdellut lähetettyjä työntekijöitä epäsuotuisasti.

Larsen & Toubron edustaja ei vastannut HS:n lähettämään sähköpostiviestiin.

 

[namlepo]

Ei se ihan syytön tuo wärtsiläkään asiaan ole ja kovasti lipsuu ote ammattiliitoilla.

 

[Randomizer]

Kyllä kovat palkat vetää kovien juttujen tekijät. Kaikki myös tietävät keitä he on ja vastaavasti kuka kehittää nallepuh ry:n värityskirjaa. Noilla kehittäjillä onkin sitten tosi pieni palkka vs noi kovat tyypit.... sitten heräsin unesta.

Ainakin näillä seuduilla (Oulu) pankit maksaa huomattavasti enemmän kuin muut. Vetää myös parhaat tekijät. Toisaalta siellä on myös manuaalitestaajia yli 4k palkoilla, joka on mun mielestä aivan älytöntä.

 

[Antti Alien]

Jirassa on se oma seurantakin, tempo nimeltään. Saa käytetyn ajan kirjata suoraan taskille.

Työkaveri puheli, että aiemmassa paikassa oli käytetty Jiraa juuri noin, että taskeihin merkittiin käytetty työaika, ja näitä tietoja käytettiin sitten työajan seurantaan. Kun projektinhallintasyistä sitten projektin kannalta tarpeettomia taskeja, joihin oli kuitenkin jo käytetty työaikaa, poistettiin Jirasta, myös kirjatut tunnit tietysti katosivat, ja Johtoporras aloitti Tutkinnan kun työntekijät selvästi huiputtavat työaikakirjauksissa

 

[Stephen Elop]

Tässä Hesarin vain tilaajille tarkoitettu juttu IT-alan alihankintana ostetusta halpatyövoimasta. Tiivistetysti intialaiset alihankkijafirmat sitouttavat työntekijänsä sopimuksilla, jotka estävät irtisanoutumisen niin kauan kuin työntekijä on ulkomaankomennuksella. Palkat painetaan usein minimiin (3000 euroon) ja tuohonkin on ympätty mukaan kaikenlaista kulua/päivärahaa, jolloin todellinen bruttopalkka on vielä pienempi. 3000e raja tulee siis oleskelulupaehdoista. Minimipalkoilla intialaiset firmat siis voittavat kilpailutukset.

Jutun intialainen kaveri otti riskin, marssi työnantajan puheille Intiassa ja pyysi eroa firmasta (valehteli syyn). Onnistui ja työskentelee nyt suoraan Wärtsilällä. Oletettavasti palkka hiukan pompsahti samalla. Rohkaiskaapa kollegojanne samaan, jos kohdalle sattuu. Sinänsä kannatan markkinataloutta: mua ei haittaa se, että joku tekee samoja hommia halvemmalla kuin toinen. Mutta tässä työnteklijällä EI ole vapautta kilpailuttaa omaa palkkaansa. Se on väärin.

Kiitän vitutuksen lisäämisestä. Eli olisiko Suomalaisista IT-osaajista enemmän töissä, jos Suomessa ei olisi noita 5000+ Intialaista? Ja sitten poliitikot (EK etunenässä) valehtelevat että ulkomaisen työvoiman Suomeen tuloa pitäisi vielä helpottaa. Helpottais ensin siellä Intian päässä asioita.

 

[zepi]

Kiitän vitutuksen lisäämisestä. Eli olisiko Suomalaisista IT-osaajista enemmän töissä, jos Suomessa ei olisi noita 5000+ Intialaista? Ja sitten poliitikot (EK etunenässä) valehtelevat että ulkomaisen työvoiman Suomeen tuloa pitäisi vielä helpottaa. Helpottais ensin siellä Intian päässä asioita.

Jos joku ei ole IT-alalla töissä, niin hän joko a) ei ole IT-osaaja b) pitää vapaaehtoisesti sapattivapaata tai c) yliarvioi oman osaamisensa arvon markkinoilla.

Oma karkea arvioni on se, että jokainen maan rajojen sisällä oleva IT-osaaja luo ihan vaan olemassaolollaan n. 1.2 IT-alan työpaikkaa. Kansainväliset firmat perustavat Suomeen devaustoimistoja kilpaa ihan vaan, jotta pääsevät hyötymään suomalaisesta työvoimareservistä.

Esim. pelialalla kansainväliset tekijät ovat puskeneet Suomeen valtavana massana. Nvidia, EA, Ubitsoft, Unity jne. kaikilla on nykyisin studioita ja toimistoja Helsingissä. Ja syy siihen on se, että meillä on työvoimaa, jota he haluavat palkata. Ei se, että ne jotenkin perustivat toimistot suomeen tyhjästä odottelemaan, että josko osaavia koodareita alkaisi jostain ilmaantua. Nämä firmat tulevat sinne missä on osaavaa työvoimaa, koska sitä osaavaa porukkaa ei saa sieltä missä heillä on tällä hetkellä toimistot.

Osaavat työvoima luo/tuo työpaikkoja Helsinkiin ja muihin kaupunkeihin. Jos intialaiset työllistyvät 3000e palkalla Suomeen ja syrjäyttää suomalaisia jostain bulkki IT-support hommasta, niin se tarkoittaa että meillä on osaavaa työvoimareserviä tarjolla -> Tulee ulkomaisia golddiggereitä jotka haluavat muuttaa suomalaisen insinöörityöpanoksen rahaksi. Oli se sitten peleinä, peliengineiden kehityksenä, enterprise softana, verkkojen kehityksenä, mobiilipuolen devauksena tai melkein minä vaan. Kaikilla noilla aloilla suomeen ja etenkin pk-seudulle on perustettu kaikenlaisia devauskonttoreita viimeinen 10+v pää märkänä Nokian ongelmien alkamisen jälkeen.

 

[OD.]

Mitä osaat?

Muoks: jos ei ole työkokemusta, niin hae johonkin Sarasen orjakoulutusohjelmaan, Accenture academyyn tai vastaavaan entry/harjoitteluohjelmaan.

 

[zepi]

En ole IT-alalla töissä mutta pyrin sinne nyt yhdeksättä kuukautta. Millä standardilla voin arvioida oman osaamiseni arvon markkinoilla? Pelkästään epäonni työnhaussa ei voi sitä määrittää, koska hakemuksen voi kirjoittaa myös siten, että osaaminen ei tule esiin.

Paras tapa signaloida osaamista on aikaisempi työkokemus. Toiseksi paras tapa on alan koulutus mahdollisimman arvostetusta korkeakoulusta.

Kolmanneksi paras on joku internship- muu vastaava harjoittelu.

Suosittelen noita Saranen consultingin ja vastaavien lyhyitä koulutuskursseja. Sieltä jotain osaava oppimiskykyinen porukka yleensä pääsee alkuun.

 

[Stephen Elop]

Jos joku ei ole IT-alalla töissä, niin hän joko a) ei ole IT-osaaja b) pitää vapaaehtoisesti sapattivapaata tai c) yliarvioi oman osaamisensa arvon markkinoilla.

Tämmönen homma että itse en perheellisenä halua muuttaa sinne, mistä niitä töitä saa. Ja sitten on vielä se, että olen nyt osa-aikaisena. Jos olisi esimerksi vuosikin putkeen täysiaikaisena, niin sitten töitä saa ( vaikkei osaisikaan mitään ). Jos on pitempi aika viimeisestä työkokemuksesta, niin vaikeampaa on, vaikka osaaminen ei olisi siitä mihinkään kadonnut.

 

[10YG]

Jos joku ei ole IT-alalla töissä, niin hän joko a) ei ole IT-osaaja b) pitää vapaaehtoisesti sapattivapaata tai c) yliarvioi oman osaamisensa arvon markkinoilla.

Oma karkea arvioni on se, että jokainen maan rajojen sisällä oleva IT-osaaja luo ihan vaan olemassaolollaan n. 1.2 IT-alan työpaikkaa. Kansainväliset firmat perustavat Suomeen devaustoimistoja kilpaa ihan vaan, jotta pääsevät hyötymään suomalaisesta työvoimareservistä.

....
Osaavat työvoima luo/tuo työpaikkoja Helsinkiin ja muihin kaupunkeihin. Jos intialaiset työllistyvät 3000e palkalla Suomeen ja syrjäyttää suomalaisia jostain bulkki IT-support hommasta, niin se tarkoittaa että meillä on osaavaa työvoimareserviä tarjolla ...

IT on paljon muutakin kuin koodaus ja bulkkisupport. Yleensä kirjoitat perusteltua asiaa, mutta tässä sinulla on joku sokea piste.
Täällä on ajatus, että IT on koodausta/devausta. Ei edes tiedetä tai ymmärretä alan monimuotoisuutta. Keskustelu täällä on hyvin kapea-alaista.

 

[zepi]

Tämmönen homma että itse en perheellisenä halua muuttaa sinne, mistä niitä töitä saa. Ja sitten on vielä se, että olen nyt osa-aikaisena. Jos olisi esimerksi vuosikin putkeen täysiaikaisena, niin sitten töitä saa ( vaikkei osaisikaan mitään ). Jos on pitempi aika viimeisestä työkokemuksesta, niin vaikeampaa on, vaikka osaaminen ei olisi siitä mihinkään kadonnut.

Ks. Ylempi viestini.

Osaamisen signalointi ratkaisee.

 

[zepi]

IT on paljon muutakin kuin koodaus ja bulkkisupport. Yleensä kirjoitat perusteltua asiaa, mutta tässä sinulla on joku sokea piste.
Täällä on ajatus, että IT on koodausta/devausta. Ei edes tiedetä tai ymmärretä alan monimuotoisuutta. Keskustelu täällä on hyvin kapea-alaista.

En nyt nähdäkseni väittänytkään, että hommat ovat joko bulkkisupporttia tai devausta.

Oleellista tässä on minusta se, että suomalaiset firmat ulkoistavat sellaisia toimia, joihin saa Intiasta halvemmalla tarpeeksi pätevää porukkaa. Jos siellä tehtäisiin jotain kaikista vaativinta tuotekehitystä, haastavinta projektinjohtoa tai arkkitehturointia, niin varmastikaan mitään hinnat-alkaen intialaisia ei hommiin palkattaisi.

Lopputulos on kuitenkin se, että suomen IT-markkinoille vapautuu työvoimaa, jonka hinnoitteluvoima ja täten oletettavasti osaaminen ovat sellaisella tasolla (eihän heitä muuten olisi intialaisilla 3000e+/kk hintaisilla korvattu), että he löytävät korkeammin palkattua ja tällöin todennäköisesti paremmin työnantajalleen tuottavaa hommaa.

--
Eivät nuo kotimaiset "huippufirmat" huvikseen maksa kovia palkkoja parhaille osaajille. Ne maksavat minimiä enemmän, koska parhaille on pakko maksaa tai he menevät muualle.

Jos jonkin teollisuusfirman IT-jannut kilpailuttavat markkinaehtoisesti liksansa niin ylös, että 3000e/brutto + jotkut sivukulut intialainen on halvempi, niin silloin heidän on pakko olla työmarkkinoilla ihan haluttua työvoimaa. He eivät tule jäämään työttömiksi. Oli se sitten devausta, ylläpitoa, devopsia, projektinhallintaa tai mitä ikinä nyt kukin yksilö noista on sattunut tekemäänkään.

Nuo tänne tulevat Intialaisetkin todennäköisesti muodostuvat arvokkaaksi työvoimareserviksi ihan vaan sillä, että pääsevät pois Intialaisesta ylihierarkisesta työkulttuuristaan ympäristöön jossa omatoimisuutta ja omaa ajattelua kannustetaan. Kun ne sopparit umpeutuvat, niin joku prosentti väestä varmasti tajuaa oman parhaansa ja keksii keinot suoraan Suomeen työllistymiseen.

Tämmönen homma että itse en perheellisenä halua muuttaa sinne, mistä niitä töitä saa. Ja sitten on vielä se, että olen nyt osa-aikaisena. Jos olisi esimerksi vuosikin putkeen täysiaikaisena, niin sitten töitä saa ( vaikkei osaisikaan mitään ). Jos on pitempi aika viimeisestä työkokemuksesta, niin vaikeampaa on, vaikka osaaminen ei olisi siitä mihinkään kadonnut.

Eli B pätee. Vapaaehtoisella sapatilla kun selkeästikään ei ole taloudellista tarvetta muuttaa sinne missä töitä olisi tarjolla.

 

[SundeR]

Paras tapa saada työkokemusta on suhteet. Ehkä voi argumentoida, että suhteiden muodostaminen on osa markkinoille arvokasta osaamista. Mutta ei siitä silti voi aivan absoluuttista julistusta muodostaa.
...

Et sä millään mystisillä suhteilla töitä saa ellei ole sopivaa työkokemusta tai koulutusta. Ensimmäisen työpaikan hakemisessa tietty suhteet on tärkeämmässä asemassa, onneksi nyt on it-alalla työvoimapulaa joten sen ensimmäisen työpaikan saa helpommin kuin vaikkapa tässä 5,10,20 vuotta taaksepäin.

Jollei sitten taas muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen ole suhteita niin voi syyttää kyllä itseään.

 

[Bertta]

Olen ehkä yksi Suomen vähiten suhteita omaava henkilö, mutta aina on töitä hyvin löytynyt jo vuosikausien ajan. Työurani alussa minulla oli vain märät korvantaukset. Papereistani (koulutus, työura) tosin nykyään näkee, että osaan jotain ja tuotan lisäarvoa työnantajalle.

Ei kukaan täysijärkinen tällä alalla suhteiden perusteella ihmisiä palkkaa.

 

[Paapaa]

Helpoin tapa saada jalka ovenväliin alkuvaiheessa on kesätyöt tai vähintään junnupaikka/harjoittelija. Pohjalta aloittaessa kriteerit ovat löysemmät ja sisään otetaan helpommin. Kypsempään ikäänkin ehtinyt kaveri voi rohkeasti hakea kesäduuniin 2-3 kuukauden jälkeen jos kaikki menee mallikkaasti palkka pompsahtaa ja työsuhde vakinaistetaan hyvin todennäköisesti.

 

[SundeR]

Olen ehkä yksi Suomen vähiten suhteita omaava henkilö, mutta aina on töitä hyvin löytynyt jo vuosikausien ajan. Työurani alussa minulla oli vain märät korvantaukset. Papereistani (koulutus, työura) tosin nykyään näkee, että osaan jotain ja tuotan lisäarvoa työnantajalle.

Ei kukaan täysijärkinen tällä alalla suhteiden perusteella ihmisiä palkkaa.

Juu, suhteissa ehkä on sitä hyötyä että tietää useampia työpaikkoja, kavereiden kertomana ehkä että minkälainen meininki siellä on, löytyisikö osaamiselle käyttöä jne. It-alan piirit on myös aika pienet että kenties uudessa firmassa joku on kuullut itsestä vaikkei sinällään "suhteita" varsinaisesti olisi.

Jos suhteilla taas tarkoitetaan sitä että joku puhuu Pekan sisään vaan kun tuntee sen, osaamisesta viis, niin olen ihan samaa mieltä kanssasi.

Tässä noin niinkun kaksi asiaa mitä voidaan mielestäni käsittää "suhteilla".

 

[zepi]

Ei ole vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa työnhakujaksoa x-y tarkasteltaessa suhteilla pääsee ja ilman niitä ei - jolloin jälkimmäisessä tilanteessa olet alkuperäisen postaajan listan mukaan joko a) IT-osaamaton, b) haluton työllistymään tai c) yliarvioinut osaamisesi arvon markkinoilla; ja ensimmäisessä tilanteessa taas näiden vastakohta.

Olen myös nähnyt tilanteita, joissa suhteista on lähinnä haittaa. Viidakkorumpu kulkee moneen suuntaan ja joskus kun kyselee omalta verkostoltaan rehellisiä mielipiteitä joistain duunareista, niin saa kommentin tyyliin "olkaa varovaisia, aiheutti meillä sotkun".

Jokainen voi päätellä mihin pinoon se CV sen jälkeen siirretään siellä rekrytoivan esimiehen pöydällä.

 

[Technocrat]

Riippuuhan se aina tilanteesta. Oma tilanne se, että haastattelujakaan ei tule, joten suhteet ja suositukset luultavasti olisi isossa roolissa (ei liene edes harvinainen tilanne entry-tasolla tällä hetkellä). Osa firmoista kuitenkin on jokseenkin halukkaita ottamaan vastaan uutta työhakemusta aika piankin edellisen hylkäämisen jälkeen, kunhan tyyliin opettelen jotain melko simppeliä weppistäkkiä siinä välissä.

Devauskokemusta kuitenkin löytyy runsaasti entry-tasolle suhteutettuna ja palkkatoive lähtee tällä hetkellä tasolta 2000 e/kk, joten en ainakaan hinnoittele itseäni ulos. Ainakaan yläpäästä.

Mitä olet tehnyt ja mitä kokemusta on? Onko alan koulutusta? Kuullostaa oudolta, toki jos heittää palkkatoiveen älyttömästi alakanttiin niin sekin voi olla tietysti vähän outoa työnantajan näkökulmasta, itse sain entry levelillä aikoinaan sen 2,5k€/kk liksaa, tämä toki pk-seudulla, toinen vaihtoehto on se, että sun CV vaatii hiomista? Luulisi kyllä töitä löytyvän jos kokemusta on, toki tämä myös riippuu hieman sijainnista, jostain kainuusta voi tietenkin olla vaikea saada duunia myös softadevaajan.

 

[Paapaa]

Oma tilanne se, että haastattelujakaan ei tule, joten suhteet ja suositukset luultavasti olisi isossa roolissa (ei liene edes harvinainen tilanne entry-tasolla tällä hetkellä)

Kokeilitko vielä kesätyöpaikkaa lainkaan? Jos et, niin ota ihmeessä tähtäimeksi ensi vuonna, jos ei muutoin tärppää. Kesätöihin haetaan ennen vuodenvaihdetta.

 

[Bertta]

Riippuuhan se aina tilanteesta. Oma tilanne se, että haastattelujakaan ei tule, joten suhteet ja suositukset luultavasti olisi isossa roolissa (ei liene edes harvinainen tilanne entry-tasolla tällä hetkellä). Osa firmoista kuitenkin on jokseenkin halukkaita ottamaan vastaan uutta työhakemusta aika piankin edellisen hylkäämisen jälkeen, kunhan tyyliin opettelen jotain melko simppeliä weppistäkkiä siinä välissä.

Devauskokemusta kuitenkin löytyy runsaasti entry-tasolle suhteutettuna ja palkkatoive lähtee tällä hetkellä tasolta 2000 e/kk, joten en ainakaan hinnoittele itseäni ulos. Ainakaan yläpäästä.

Jos sinulla on aidosti osaamista, niin et pääse koskaan töihin 2000 euron palkkatoiveella. Nosta toive ainakin 3000 euroon. Jos osaava kehittäjä haluaa palkkaa 2000 euroa kuussa, hän on joko imbesilli tai jotain on pahasti pielessä. Työnantaja ei halua palkata sellaisella riskillä. Oikeantasoinen palkkatoive on myös yksi kompetensseista.

 

[muronsyöjä]

En ole IT-alalla töissä mutta pyrin sinne nyt yhdeksättä kuukautta. Millä standardilla voin arvioida oman osaamiseni arvon markkinoilla? Pelkästään epäonni työnhaussa ei voi sitä määrittää, koska hakemuksen voi kirjoittaa myös siten, että osaaminen ei tule esiin.

Oletko kysellyt hommia konsulttifirmoista? Tee lista niistä, googlella selvität mitkä niistä hakevat kasvua juuri nyt ja sitten kaivat kontaktit henkilöihin jotka siellä rekrytoivat ihmisiä. Sitten emailia niille. Nyt tosin jo "lomat tulossa" eli elokuulle menee.

 

[fade]

Riippuuhan se aina tilanteesta. Oma tilanne se, että haastattelujakaan ei tule, joten suhteet ja suositukset luultavasti olisi isossa roolissa (ei liene edes harvinainen tilanne entry-tasolla tällä hetkellä). Osa firmoista kuitenkin on jokseenkin halukkaita ottamaan vastaan uutta työhakemusta aika piankin edellisen hylkäämisen jälkeen, kunhan tyyliin opettelen jotain melko simppeliä weppistäkkiä siinä välissä.

Devauskokemusta kuitenkin löytyy runsaasti entry-tasolle suhteutettuna ja palkkatoive lähtee tällä hetkellä tasolta 2000 e/kk, joten en ainakaan hinnoittele itseäni ulos. Ainakaan yläpäästä.

Sinun pitää jättää palkkatoivomus pois työhakemuksista. Työhaastatteluissa kysytään kuitenkin "paljonko haluat palkkaa?" ja voit vastata vähän kierrellen, "tarjotkaa jotakin, minä olen ajatellut yleistä it-alan palkkausta" tms.

Toisekseen oletko kuullut TES-sopimuksista? Jopa it-alalla on moinen, Tietoala Ry, ja kaikki yritykset noudattavat jotakin sopimusta. TES-sopimusta sopimuksissa määritetään monesta työhön liittyvästä asiasta lähtien minimipalkat vs. työnvaativuus. Työnantajat eivät voi palkata työntekijöitä joiden palkat ovat selvästi alle TESissä määritetyt palkat - tai työnantaja voi joutua maksamaan palkkoja jälkikäteen oikeuden kautta.

Suoraan koulun penkiltä pienissä it-firmoissa (Tampere ja muualla Hki ulkopuolella) maksetaan 2500-2800 euroa kuussa jopa aloittelevalle Service Deskille. 2000 e/kk pyyntö kuulostaa siltä, että kaveri on epätoivoinen (jos hakee vakinaista työpaikka ei harjoittelupaikkaa). Elinkustannuksilla ei tässä tapauksessa mitään merkitystä, kyse on siitä, että miksi laitat moisen palkkapyynnön työhakemukseen: etkö arvosta itseäsi, osaamistasi tai onko sinussa jotakin muuta vikaa? (suoraan sanottuna työnantajat voivat pitää vähän yksinkertaisena tai jopa tyhmänä).

 

[Bertta]

Suoraan koulun penkiltä pienissä it-firmoissa (Tampere ja muualla Hki ulkopuolella) maksetaan 2500-2800 euroa kuussa jopa aloittelevalle Service Deskille. 2000 e/kk pyyntö kuulostaa siltä, että kaveri on epätoivoinen (jos hakee vakinaista työpaikka ei harjoittelupaikkaa). Elinkustannuksilla ei tässä tapauksessa mitään merkitystä, kyse on siitä, että miksi laitat moisen palkkapyynnön työhakemukseen: etkö arvosta itseäsi, osaamistasi tai onko sinussa jotakin muuta vikaa? (suoraan sanottuna työnantajat voivat pitää vähän yksinkertaisena tai jopa tyhmänä).

Juuri näin. Päinvastoin kuin ehkä jotkut luulevat, erityisen matala palkkatoive ei ole työnantajan näkökulmasta hyvä asia. Palkkaa on kyllä varaa maksaa hyvälle tekijälle. Jos palkkatoive on matala, herää kysymys, onko tuottavuuskin jostain syystä poikkeuksellisen matala?

 

[Seeteufel]

Juuri näin. Päinvastoin kuin ehkä jotkut luulevat, erityisen matala palkkatoive ei ole työnantajan näkökulmasta hyvä asia. Palkkaa on kyllä varaa maksaa hyvälle tekijälle. Jos palkkatoive on matala, herää kysymys, onko tuottavuuskin jostain syystä poikkeuksellisen matala?

Joo ei kannata pyytää ainakaan liian pientä palkkaa. Erinäisistä palkkasuosituksista saa jonkinlaisen kuvan, tietty niissäkin kannattaa ottaa oma kokemus ja osaaminen huomioon eikä pyytää jotain 3,5 k:ta entry-level kokemuksella ja osaamisella.

 

[JCSH]

Etenkin jos tuon palkkatoiveen laittaa jo siinä hakemusvaiheessa sisään. Tuossa vaiheessa se voi mennä siihen "kannattaako näitä edes haastatella" pinkkaan kun se yksinkertaisesti siltä että hakija ei tiedä mitä on tekemässä.

Oikeastaan en näe mitään syytä laittaa palkkatoivetta johonkin entry-tason hakemukseen ylipäätänsäkään, jossei sitä suoraan kysytä. Jos kysytään niin sitten voi sanoa että toive on 3000€ kuussa ja jos firma on halukas maksamaan vain vaikkapa 2700€ niin kyllä ne sen sitten kertoo.

 

[jarhu]

Aikamoista haaveilua että lähtöpalkka service deskissä 2500-2800e/kk ilman työkokemusta. Ehkä jossain pienessä putiikissa se on mahdollista. Tietoalan TES:kin on aivan tyhjänpäiväinen palkan määrittelyssä. Siinä on vaativuusluokkiin perustuvat minimit, mitkä on jotain ihan todella pientä että sen yli menee mikä tahansa tarjottu palkka. Niiden perusteet on täysin subjektiiviset ja työnantaja voi puhua asiantuntijallekin 2000e/kk. Toki näin ei tapahdu kun sille nauraisi kuka tahansa.

 

[zepi]

Aikamoista haaveilua että lähtöpalkka service deskissä 2500-2800e/kk ilman työkokemusta. Ehkä jossain pienessä putiikissa se on mahdollista. Tietoalan TES:kin on aivan tyhjänpäiväinen palkan määrittelyssä. Siinä on vaativuusluokkiin perustuvat minimit, mitkä on jotain ihan todella pientä että sen yli menee mikä tahansa tarjottu palkka. Niiden perusteet on täysin subjektiiviset ja työnantaja voi puhua asiantuntijallekin 2000e/kk. Toki näin ei tapahdu kun sille nauraisi kuka tahansa.

Olin opiskelujen ohessa onsite supporttina manpowerilla vuonna 2007 jotain desktop supporteja tekemässä ja kyllä siitäkin maksettiin jo yli 2000€/kk.

Kymmenessä vuodessa tietty nuo työasemasupporttien hommat ovat vähentyneet, mutta kyllä sosiaaliselle ja teknisesti taitavalle maksetaan edelleen ihan hyvin ja luultavasti paremmin kuin 12v sitten.

Supportoin mm. jotain pankkiiriliikkeiden 8:n näytön treidaustyöasemia, ilmeisesti laatu oli tärkeämpää kuin hinta tjsp.

 

[jarhu]

Näemmä viimeisimmässä on tätä nykyä asiakaspalvelun minimipalkka jo 2149e/kk.

Edit. Nyt kun luin nuo läpi niin pitääkin lähteä koputtelemaan johdon ovea.

 

[Ihime]

Aikamoista haaveilua että lähtöpalkka service deskissä 2500-2800e/kk ilman työkokemusta. Ehkä jossain pienessä putiikissa se on mahdollista. Tietoalan TES:kin on aivan tyhjänpäiväinen palkan määrittelyssä. Siinä on vaativuusluokkiin perustuvat minimit, mitkä on jotain ihan todella pientä että sen yli menee mikä tahansa tarjottu palkka. Niiden perusteet on täysin subjektiiviset ja työnantaja voi puhua asiantuntijallekin 2000e/kk. Toki näin ei tapahdu kun sille nauraisi kuka tahansa.

Service deskiin/on site supportiksi ilman suoranaista kokemusta tästä hommasta 3100€/kk palkalla ja palkkaa nostettukkin jo kertaalleen. Toki on paljon kokemusta asiakaspalvelusta ja "ATK:sta" muuten sitten. Aluksi puolipäiväseksi ja 6kk jälkeen täyspäiväseksi(tästä sovittiin sopparia tehdessä). Firma on todella ison kansainvälisen lafkan sivukonttori suomessa jossa vajaa 300 työntekijää, pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Globaleitaki tikettejä pitäs periaatteesa tehdä, mutta ei oikein aika ole riittäny niitä edes katella tarkemmin.

 

[Unihiekkamyrsky]

Service deskiin/on site supportiksi ilman suoranaista kokemusta tästä hommasta 3100€/kk palkalla

Pk-seudulla vai muualla?

Meinaan itse ainakin vaatisin pk-seudulla enemmän palkkaa vrt vaikka Tampere.

3100 sinällään aivan yläkantissa perus helpparihommaan, käsittääkseni ohjelmoijillakin alkupalkka voi olla vain 3200 tms

 

[Randomizer]

Mitä ihmettä? Ai Helldeskillekin maksetaan jo noin paljon? Onko tuo nyt jotain tier 1:stä vai sentään edes jotakin vaativampaa?

 

[Ihime]

Pk-seudulla vai muualla?

Oulussa

Mitä ihmettä? Ai Helldeskillekin maksetaan jo noin paljon? Onko tuo nyt jotain tier 1:stä vai sentään edes jotakin vaativampaa?

Tier 1 periaatteesa joo, mutra aika kattavasti laitehankinnoista lähtien pitää kaikki hoitaa ja global taskeja maailmanlaajusesti jos kerkeis... Vähä enemä vastuuta mitä iha perus helpparilla käsittääkseni. Ja palkka tosiaan noussu vajaaseen 3.3k€ tässä

 

[JCSH]

Lähettämissäni hakemuksissa sinänsä on toteutunut palkkatoiveen kirjo - korkeahko, keskitaso, määrittelemätön ja matala. Reilut 30 hakemusta ja niistä yksi haastattelupyyntö, joten faktaa on vähintään että eri lähestymistapojen kokeilu kannattaa.

Yksi tekijä on tietysti avainosaamisen saavuttaminen, jonka puuttuminen saattaa nyt estää työllistymisen mutta jonka avulla työllistymisen voi muunlaiseen osaamiseen suhteutettu hakemus vesittää sitten myöhemmin. Se on tasapainoilua; mutta juuri tässä hetkessä matalampi palkkatoive voi yksittäistasolla nostaa todennäköisyyttä työllistyä eikä yleisellä tasolla aiempaan nähden juuri voi laskea sitä. En selvästi ole riskitön palkattava ylipäätään.

Usko nyt vaan että tuo sun suorastaan naurettavan alhainen palkkatoive ei auta vaan enemmänkin haittaa.

Jo ihan alkajaisiksi, valtaosa firmoista ei kuitenkaan maksaisi sulle noin alhaista palkkaa. Jos kyseessä on vähänkin isompi firma jossa on prosessit HR:ää varten niin entry-level liksat tulee aikalailla suoraan jostain taulukosta (+/- muutamia satasia). Se että sä suostut tekemään töitä 2k€ kuussa on irrelevanttia koska nuo firmat eivät ikinä tule maksamaan noin pientä liksaa koska niiden sisäiset prosessit estää sen vaikka joku tietty esimies haluaisikin leikata OPEX:ia orjatyöllä.
Toiseksi, entry-level hommiin tuppaa olemaan paljon hakijoita. Paljon hakijoita => suht raaka alkukarsinta. Jos sulla ei ole alan koulutusta ja palkkatoive naurettavan alhainen niin tuossa on jo kaksi hälytysmerkkiä sille joka lukee noita hakemuksia läpi. Joka sysää sen sun hakemuksen syvemmälle pinossa, nostaen todennäköisyyttä että ne päätyy johonkin muuhun ennen kuin sua edes kutsutaan haastatteluun.

Eli et saa mitään "kilpailuetua" tuosta alhaisesta palkkapyynnöstä vaan sen sijaan näytät erittäin epäilyttävältä hakijalta. Tyyliin juoppo, hullu tai muuten vaan yksinkertainen.


*edit*
Tämä siis kaneetilla että haet koodarinhommia. Helpparin palkoista en tiedä paskaakaan.