C/C++ devaajalla myös mahdollisuus pitkään uraan tuolla yhdistelmällä. Mitä ylemmäs mennään "stäkissä" sitä useammin komponentit ja kielet siellä vaihtuu samalla kun vuodet vierivät. Lisäksi jos jokin erityisosaaminen, esim. Linux-kernel, embedded devaaminen tms. Kokeneelta C/C++ koodarilta ei välttämättä edellytetä just sen tietyn kohdealustan tuntemusta (varsinkaan nyt) mikäli perus koodausnäytöt vakuuttavat.
Tämä sama koskee myös maita joissa kiinalaisia/kiinalainen kultuuri.Esim. Singapore on todella hämmentävä paikka ihan sen takia että paikalliset ovat aika lapsellisia kunnes oerustavat perheen. Vastuita ei voi antaa palkatuille, koska hierarkia.Kesätyöntekijät sen sijaan helkkarin hyviä koska tarve näyttää.Nimenomaan. Tätä ei olisi voinut paremmin ilmaista.
Tuo milleniumin Intia-buumi kuivui kasaan juuri sen takia ettei tajuttu miten kapitalismi toimii. Jos ja kun siellä Intiassa on niitä oikeasti päteviä devaajia tai sitten suoranaisia "hardcore rokkistaroja" niin on aivan naurettava ajatus, että nämä tyypit jäisivät sinne kiltisti ottamaan ruoskaa selkään ja koodaamaan hikipajassa orjapalkalla kun voivat lähtä Piilaaksoon, Eurooppaan yms. nostamaan kunnon tiliä ja elämään huomattavasti turvallisemmassa ja muutenkin paremmassa yhteiskunnassa. Ne jotka sitten jäävät ovat kyllä halpoja, mutta kuten sanoit niin laatu seuraa perässä.
Ja niille jotka kuvittelevat Kiinan olevan hyvä ulkoistuspaikka niin näin Kiinassa asuvana ja IT-alalla töissä olevana (vaikutan useammassa kiinalaisessa suurkaupungissa), voin hiukan avata tilannetta.
- Devaajien palkat suurissa kaupungeissa alkavat n. 1900e ja jatkuvat aina 10 000e/kk asti. Keskipalkka devaajille on kovempi kuin Suomessa, mediaanipalkka hiukan alle Suomen tason.
- Laatu on selvästi huonompaa kuin Suomessa (keskimäärin). Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Kiinalainen "senior-devaaja" on samalla tasolla kuin vastavalmistunut suomalainen keltanokka tai parikymppinen innokas kesätyöläinen.
- Kommunikaatio, projektitaidot yms. ovat usein aivan hukassa. Monesti muuten helvetin kova ja pätevä devaaja ei meinaa saada millään esim. jira-tikettejä päivitettyä, ilmesty dailyyn, 5min code review:n vastaamisessa menee 2-3 vuorokautta yms. Asioista voi muistuttaa vaikka kuinka monta kertaa, mutta tavat ei juuri muutu.
- Dokumentaatiosta, kommenteista tai yksikkötestien olemassaolosta ei tarvitse edes puhua.
Pieni disclaimer: Yleisesti ottaen kiinalaiset ovat todella fiksua ja älykästä porukkaa ja heillä on imo. äärimmäinen potentiaali, mutta (kommunisti)kulttuurin tavat ja tottumukset ovat se suurin jarruttava tekijä.
Jossain aiemmassakin yhteydessä olen maininnut tästä, mutta Ukrainan ulkoistuksista on positiivisia kokemuksia. Älykästä ja osaavaa porukkaa.
Ei ole kyllä referenssejä vs. Intia/Kiina, mutta jos nyt kokemuksena mainitsee. In-house offshoresta kokemuksia Euroopan sisällä jokseenkin. Ei itse siirtoprojekteista sinänsä, mutta vertauksena kotimaisen ja ulkomaisen eroja näin jälkikäteen.
Itsellä kokemusta ruohonjuuri tason IT-tuesta ulkomailla ja ei sinne kyllä hääviä työntekijöitä saatu. Eräskin ei osannu edes perus pikanäppäimiä näppäimistöllä (Ctrl+c / ctrl+v tyyliin)
Parhaat lähti kyllä vetämään aika nopeaa, kuten myös minä. Eivät edes tulleet uusimaan sopimusta vasta kun muutama päivä ennen sopimuksen loppumista, siinä vaiheessa olin jo päätökseni lähdöstä tehnyt. Toki jos olisivat nostaneet palkkaa niin olisin voinut kuvitella jääväni, mutta suomalaiset saivat jo valmiiksi "hyvää" palkkaa, joten ei tippunut.
Syy voi olla backendissäkin, paha sanoa kun siitä on kokemusta vain loppukäyttäjän vinkkelistä.
Varmaan riippuu vähän firmasta tai työskentelytavoista mutta eikö nykyyään hommia pääasiassa tehdä tiimeissä tiiviisti yhdessä? Tauoilla jutellaan työkavereiden kanssa ja muutenkin vaihdetaan ajatuksia. Asiakkaidenkin kanssa paitsi palaveerataan niin myös muutenkin ollaan yhteydessä. En mä oo kyllä useamman firman kokemuksen perusteella nähnyt yksinäistä koodarin hommaa ilman ihmiskontakteja.
Aika harva se softakehityshomma jossa tuijotetaan 8h ruutua päivässä ilman ihmiskontaktia vaikka joskus 80-luvulla tällainen stereotypia eli.
Varsinkin jos konsulttina on koodaamassa niin väittäisin, että ei tarvitse pelätä ihmiskontaktien puutetta, harvoin on päiviä jolloin ehtii tuon 8h istumaan omassa rauhassa ja vääntää sitä koodia. Palavereissa ja muiden kanssa keskustellen voisi helposti viettää vaikka päivät pitkät mutta kun pitää saada jotain aikaseksikin.
Mulla ei oo ollu koskaan CV:tä suomeksi. Yleensä kyllä menee niin että mikäli ilmoitus on suomeksi niin CV ja hakemus myös kannattaa laittaa suomeksi. Jos ei ole varma, soittaa ja kysyy.
En ole "oikea" koodari vaan koneinsinööri, mutta parasta työssä ovat sellaiset päivät kun saa koko päivän suoltaa Pythonia. Ei malttaisi kotiin lähteä. En kaipaa ihmiskontaktia välttämättä lainkaan.
En ole alalla, mutta juurikin tuo välillä saa haluamaan alanvaihtoa. 8h päivässä koodia vääntäen omassa rauhassa ja joku vielä maksaisikin siitä. Kuulostaa mahtavalta ja tämä täysin ilman ironiaa.
Tutkinto ei ole vaatimus, vaan taidot ja osoitus oppimiskyvystä ja -halusta.
Ei se aina ole mitään chilliä omassa rauhassa naputteluakaan kun joutuu korjaamaan edellisen tiimin peruuttamattomasti pilalle paskomaa codebasea ja siihen päälle vielä lauma bisnesmanagereita spämmämään slack-viestejä/maileja siitä kuinka vielä kuukauden mittainen työ olisi pitänyt olla jo eilen valmis.
Näinhän se varmaan on. Omista koodausprojekteista, joihin vapaa-aika ei vain riitä, tuo unelmointi tuleekin. Pitkästä aikaa onnistuin nipistämään välin koodailla yhtä isompaa projektiani ja näköjään edellinen commit oli 2015-10.Ei se aina ole mitään chilliä omassa rauhassa naputteluakaan kun joutuu korjaamaan edellisen tiimin peruuttamattomasti pilalle paskomaa codebasea ja siihen päälle vielä lauma bisnesmanagereita spämmämään slack-viestejä/maileja siitä kuinka vielä kuukauden mittainen työ olisi pitänyt olla jo eilen valmis.
Yleensä nuo 8h omassa rauhassa koodaussessiot toteutuvat lähinnä silloin kun tekee viikonloppuisin jotain omaa projektia.
Olen vain julkisella ollut töissä ja vähän kärjistäen siellä muulla ei ole merkitystä kuin tutkinnolla.
Jos ei ole softakehityksestä työkokemusta niin tod. näk. saat alkuun 2500-3000e/kk 37.5h työviikolla. Toisaalta sitten jos hommat onnistuu ja näytät arvosi niin varmaan aika pian (= parissa vuodessa) olet 4000e ja siitä sitten ylöspäin senioriteetin ja kyvykkyyden mukaan. Firmasta riippuen alalla saa myös yleensä aika hyvät edut.
Ei mulla ikinä ole oma CV ollut muulla kielellä kuin englanniksi. Jonkin verran kulkee CV:itä käsien läpi töissä ja sanotaanko näin, että jos CV on suomeksi niin se saa hieman kulmat kohoamaan, jos kyse ei ole aivan junioritason tekijästä etenkin, kun meidän talossa työpaikat julkaistaan vain englanniksi.
Se on silleen ja tälleen. Onhan se kohteliasta kirjoittaa hakemus ja asiakirjat sillä kielellä kuin kysytään / kysyjä ymmärtää. Itse en vain viimeksi enää jaksanut päivittää suomenkielistä versiota. Mutta tuskinpa kukaan englanninkielisen takia roskiin ainakaan heittää, kun se kielitaso on vaatimus jo sille, että kykenee työskentelemään alalla -> kaikki osaa sen verran.
-> lukija tuskin osaa suhtautua asiaan yhtä tarkasti ja kriittisesti kuin tekisi suomen kielisen hakemuksen kohdalla.Näinhän se varmaan on. Omista koodausprojekteista, joihin vapaa-aika ei vain riitä, tuo unelmointi tuleekin. Pitkästä aikaa onnistuin nipistämään välin koodailla yhtä isompaa projektiani ja näköjään edellinen commit oli 2015-10.
Olen vain julkisella ollut töissä ja vähän kärjistäen siellä muulla ei ole merkitystä kuin tutkinnolla.
Voisihan sitten rahkeet riittääkin. Olen pitkän sivuaineen lukenut tietojenkäsittelystä yliopistossa ja tosiaan sen jälkeen koodaillut kaikenlaista. Pääasiassa pythonilla, mutta moni muukin kieli sujunut kun kokeillut.
Toisaalta sitten on palkkaus. Jos nyt onnistuisinkin jonkun apinakoodarin paikan saamaan, niin olisiko palkka merkittävästi parempi kuin nykyisessä ope duunissa, mistä tulee 3,4k noin 30h työviikolla?
Kuten täällä on monesti nostettu esiin, niin ei ole nykymaailmassa ihan noin yksioikoista. Joillekkin toki sopii se omissa oloissa, omia hommia 8h putkeen ilman muita kontakteja. Etenkin konsulttina kuitenkin pääsee toimimaan myös asiakkaan kanssa tiivisti yhdessä ja siinä on etua siitä että sekin puoli kiinnostaa ja siinä pärjää. Tiimin kanssa toki on tekemisissä molemmissa tapauksissa, en näe miten tiimityö onnistuu edes ilman kommunikointia (lähes) päivittäin. Omissa tiimeissä ainakin pyrkimys siihen, että ei poteroiduta vain yhden asian ympärille vaan ratkotaan ongelmia yhdessä.
Koodaus tehdään yleensä tiimeissä. Integrointi on jatkuvaa, eli monta kertaa viikossa pyöritetään koodikatselmointia ja kommentoidaan muiden koodeja. Konsultit usein nimenomaan tekevät sen koodauksen. Harvemmin se on yksin tekemistä, nykyään scrumit ja muut systeemit käytössä, eli joka päivä lyhyt palaveri. Muitakin palavereja on yleensä. Näillä prosesseilla päästään siihen, että tiimit ovat perillä muidenkin koodeista, eikä joku hiero jossain nurkassa piilossa koko vuotta jotain palikkaa, joka sitten on täysi spagetti kun muut sen näkevät ensi kertaa.
Vähän pienemmistä (alle 50hlö) taloista on huomattavasti helpompi saada se ensimmäinen paikka vaikka ei olisi ihan täsmälleen näyttöä asiasta x, mutta paljon ymmärrystä asiasta y, näyttöjä aiheesta z ja yleisesti hyvä tyyppi. Hyvä rekryäjä ymmärtää tämän. Toki erikseen ne keissit, jossa haetaan pikaista osaamista tiettyyn projektiin, jossa on vaatimuksena osata asiaa x alusta asti.
Isoon taloon pääsee helpoiten konsulttitoimiston kautta. Konsulttitaloon pääsee helpoiten sisään kun työsoppari tehdään vasta kun ensimmäinen asiakas tilaa sinut töihin.
Kirjoitat CV:n siten että toi pitkä litania erilaista sekalaista sälää kuulostaa enemmän koodaukselta. Keskityt siihen mitä osaat parhaiten ja mistä sulla on näyttöä. PowerShell ja Python. En yhtään tiedä mitkä on työmarkkinat PowerShell tms. admin koodaajilla. Mutta varmaan niillekkin on käyttöä ja maksetaan ok.
Sivuhuomiona mainittakoon, että Powershell on käsittämättömän fiksu ja monellakin tavalla pätevä kieli vaikka mihin, mutta pelkästään sillä ei varsinkaan Suomessa kuuhun mennä, eli osaamista pitää olla laajemmin, jotta sitä voi käyttää tehokkaasti siellä mihin se on alunperin suunniteltu, eli erilaisten Microsoft-ympäristöjen hallinnassa/automatisoinnissa olivat ne sitten omassa konesalissa, Azuressa tai missä tahansa. Voi sillä toki tehdä paljon muutakin, mutta noissa se Powershellin juju konkreettisimmin aukenee. Python on monin paikoin aika lähellä Powershelliä. Itse pidän jälkimmäisestä enemmän, mahdollisesti siksi koska työskentelen enemmän juuri MS-kikkareiden kanssa.
Ei se ole koskaan vihreämpää, se on vaan vähän erilaista. Ongelmat muuttuvat hieman erilaisiksi, erilaisten ihmisten kanssa, mutta toisaalta sekin muutos on usein virkistävää.
Kyllä tuolla taustalla voi hyvinkin päästä tekemään enemmän koodausduunia, kannattaa tosiaan ilmoittaa kiinnostuksesi siirtyä enemmän sinne devaushommiin ja pikkuhiljaa opetella enemmän työn ohella ja vapaa-ajalla, en näkisi mitään ongelmaa miksei onnistuisi jos kiinnostusta riittää. Ainekin omassa duunissa joudun myös noita kyberturvallisuusjuttuja sekä linuxin pyörittelyä sekä conffausta tekemään paljonkin vaikka softadevaaja olenkin, eli noi ovat hyviä taitoja sitä ajatellen.
Oma ensiajatus tuolta tausta on juurikin tuo tietoturva-ala/puoli. Noi osaamiset mitä sulla on taustalla sopii sinne aikalailla kuin nenäpäähän. Kysyntä on kovaa, ja esimerkiksi pentester-hommissa skriptailusta on iso apu - sekä siitä että tuntee verkkotekniikkaa/linux -puolta. Sen olet oikein päätellyt, etät kyllä kyberhommia riittää - osaajille. Osittain tuo iso työvoiman tarve näkyy siinä, että sinne suuntautuu vähän kaikenlaista porukkaa, isoin kysyntä on kuitenkin sille kovalla osaamiselle. Sen kuitenkin sanon, että ei nykyään "sovelluskehittäjänä" voi välttyä noilta asioilta ja se on vain hyvä asia. DevSecOps ja kaikki muut muotitermit tulee mieleen toki, mutta vähän niin se on että tietty ymmärrys pitää olla että voi tehdä softaa ammattimaisesti. Sitten mitä enemmän mennään syvään päähän missään Dev Sec tai Ops niin siellä on toki sitten siihen alueeseen vielä spesialisteja.
Hölmöähän se olisi sovittaa työaikoja johonkin muottiin, jos työ sitä ei vaadi. Itse voin tulla vasta lounaalle tai lähteä lounaan jälkeen, mutta kellokortille noi toki kirjautuu. Ei tosin sitten tartte edes yrittää vakuutella.
Kuulemma, itse en ole reilun 20v urallani joutunut moista käyttämään.
olin 4 vuotta eräässä firmassa serveriasentajana, kaikki eteläsuomen isot firmat oli asiakkaana, Nokia, Sonera jne tuli vietettyä aika paljon aikaa isoissa serverihalleissa heittelemässä rautaa räkkiin ja vetämässä kaapelia diggasin kyllä mutta sitten iski lama, asiakkaat hävisi ja työ muuttui pöytäkoneiden kasaamiseksin liukuhihnalta, sitä ei enään jaksanut ja lopetin hommat.
Teoriassa ns. konttoriaika, käytännössä aika vapaa. Toki yötöitä tulee välillä yliheittojen yms. päivitysten takia. Samoten hälytyötä säännöllisen epäsäännöllisesti.
Tuotekehityksessä, nimellisesti 7.5h/päivä, mutta käytäntö on jotain 0-10h/päivä väliltä (yli 8h on kyllä harvinaista, vaatii todellisen flow-tilan tai älyttömän kiireen jonkun asian kanssa).
IT-alalla onneksi usein annetaan vastuu ja vapaus työntekijälle, eikä tosiaan kellokortteja käytetä tai edellytetä tiukkoja työaikoja - toki vaihtelee. Joissain paikoissa työntekijä merkkaa toteutuneet tunnit johonkin seuranta-appsiin (jotta saadaan vaikka asiakasta laskutettua oikein), joissain ne täytetään enemmän tai vähemmän automaattisesti vaikka todelliset tunnit menisivät vapaasti työntekijän tahdon mukaan jne. Viranomainen saattaa kuitenkin vaatia, että on määritellyt työajat, mutta työpaikalla sisäisesti niitä saatetaan noudattaa todella löyhästi.
