Kysy LVI:stä

Liittynyt
21.01.2018
Viestejä
500
Aaarggh...
Mulla on mökillä oraksen pk-venttiili hanana eli:
Pesukoneventtiili Oras 105001 G3/4 x G1/2 kromi

Siinä kiinni muunnosnippa 1/2->3/4 jossa on ollut kiinni juoksuputki.
No nyt vanha juoksuputki hajosi ja jouduin ostamaan uuden mutta se ei enää sovikaan tuohon.
Vanhassa tiiviste putken päässä oli tasainen, vähän tämän näköinen:


Uudessa taas tiivisteet on o-renkaita eikä istu tuohon muunnosnippaan mitenkään tiiviisti:
https://www.amazon.de/gp/product/B00E5WZY6Y/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o03_s00?ie=UTF8&psc=1

Saako väliin jotain osaa vai miten tuo kannattaa ratkaista?
Jos on kyseessä siis ihan kierreliitos niin suosittelen: PUTKITIIVISTELANKA 50M LOC55

Sitä pyörittelet 4-5 kierrosta kierteen suuntaisesti ja kiristät kiinni. Ei kuitenkaan apinan raivolla niin pitäisi tulla pysyvä liitos.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 504
Jos on kyseessä siis ihan kierreliitos niin suosittelen: PUTKITIIVISTELANKA 50M LOC55

Sitä pyörittelet 4-5 kierrosta kierteen suuntaisesti ja kiristät kiinni. Ei kuitenkaan apinan raivolla niin pitäisi tulla pysyvä liitos.
Niin siis ongelma ei ole siinä etteikö noi kierteet saisi tiukkaan, vaan ongelma on että tuolla "holkin" sisällä oleva varsinaisen juoksuputken pää on väärän mallinen. Nyt siis tuollainen o-renkaallinen, kun pitäisi olla "tasapäinen"?

Sorry termit ei ole kohdallaan kun en näistä mitään ymmärrä...
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
88
Onko se vanha hana kytketty muunnosnipalla suihkuletkun lähtöön? Laita vaihdin jossa 3/4” sk - 3/4” uk ja tulppaa 1/2” letkulähtö jos ei tarvetta.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 504
Onko se vanha hana kytketty muunnosnipalla suihkuletkun lähtöön? Laita vaihdin jossa 3/4” sk - 3/4” uk ja tulppaa 1/2” letkulähtö jos ei tarvetta.
Ei oo mitään suihkuletkun lähtöä. Toi hana toimii siis kaivosta tulevalle kylmälle vedelle.
Vähän huonolaatuinen kuva mutta ymmärtää idean.

Siinä on hanakulma->pk-hana->muunnosnippa->juoksuputki
Ja ainoa ongelma että uusi juoksuputki ei "sovi" malliltaan tuohon?
 

kibe

Tukijäsen
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
1 844
Laita siihen vaihdin joka käy 3/4 kierteeseen ja siihen käy nuo orenkaalliset putket


Tai vaihdinjuoksuputki jos pituudella ei ole väliä

 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 504
Laita siihen vaihdin joka käy 3/4 kierteeseen ja siihen käy nuo orenkaalliset putket


Tai vaihdinjuoksuputki jos pituudella ei ole väliä

Noniin, kiitoksia! Eli noita juoksuputkia siis erilaisia tiivisteeltään jos ymmärrän oikein.
Onkohan sitten tämä sopivainen jos vaihdan vielä juoksuputken uudelleen?
Oras 211230 Juoksuputki, L=300 | Oras

Edit: Juoksuputken minimi pituus siis 300mm jotta yltää tuonne pataan.
 

kibe

Tukijäsen
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
1 844
Voi olla että käy tuo nykyinen tuohon vaihtimeen. Oraksen käy varmasti
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
Oraksen juoksuputkissa tuo väliholkki tulee mukana vakiona. Mulla piti saada uusi juoksuputki vanhaan hanaan ja ei sopinut. Kaikki osat tuntuivat hyvinkin kiinteiltä. Kauppaan takaisin ja myyjä siinä tiskillä nykäisi tuon holkin irti. Voittajaolo :beye:
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Pitäisikö hyvän asennustavan mukaisesti (tai muuten) LJH:n lämminvesiputket olla kuinka laajalti eristettyjä? Viime kesänä valmistunut talo kyseessä ja vastaanotossa LVI-suunnittelija oli puutelistaansa kirjannut puutteellisen eristyksen ja sen tuoman turhan lämpökuorman lämmönjakohuoneeseen. Varaajien putkistahan eristeet pääosin puuttuvat.

 

kibe

Tukijäsen
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
1 844
Nykyään eristetään aivan kaikki. Ihan sama missä. Eristäminen ja kannakoiminen on vaan hidasta ja hankalaa varsinkin ahtaissa paikoissa, miksi nuo välillä tahtoo unohtua tai olla puutteellisia.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Selvä. Kirjataan puutelistaan 1-vuotistakuutarkastusta varten.

Taloyhtiö tilaa kyllä erillisen ulkopuolisen tarkastuksenkin, mutta katselen tässä jo etukäteen että mitä löytyy
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 302
Samaa tilaa palvelevat rungot (<22mm) jätetään normaalisti eristämättä lämpölinjoissa, käyttövedessä eristetään kaikki (pl näkyvät kytkentäjohdot).
Lämppärissä jätetään eristämättä vain paisuntajohdot sekä vesipisteelle menevät kytkentäjohdot. Joskus lämppäriin on määrätty isompi eristesarja kuin muihin tiloihin.
 
Liittynyt
28.01.2018
Viestejä
1 085
Pitäisikö hyvän asennustavan mukaisesti (tai muuten) LJH:n lämminvesiputket olla kuinka laajalti eristettyjä? Viime kesänä valmistunut talo kyseessä ja vastaanotossa LVI-suunnittelija oli puutelistaansa kirjannut puutteellisen eristyksen ja sen tuoman turhan lämpökuorman lämmönjakohuoneeseen. Varaajien putkistahan eristeet pääosin puuttuvat.
Eristepaksuudet ja mitä eristetään lukee LVI suunnitelmissa, ei kuvissa mutta kirjallisessa osuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
634
Sähkösuodatin ilmanvaihtokoneessa. Putsauksen jälkeen tuo alkoi rätisemään aika rajusti. En uskaltanut jättää sitä rätisemään, vaan otin pois ja laitoin koneen uusiksi päälle. Googlettelun jälkeen jäi vaikutelma, että tuo rätinä on aika normaalia. Olisiko tuo ajan kanssa loppunut, kun pölyt olisivat "kärähtäneet" pois?
 

GJ

Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
380
Sähkösuodatin ilmanvaihtokoneessa. Putsauksen jälkeen tuo alkoi rätisemään aika rajusti. En uskaltanut jättää sitä rätisemään, vaan otin pois ja laitoin koneen uusiksi päälle. Googlettelun jälkeen jäi vaikutelma, että tuo rätinä on aika normaalia. Olisiko tuo ajan kanssa loppunut, kun pölyt olisivat "kärähtäneet" pois?
Jokin Elixairin suodatin? Rätinä on normaalia noiden kanssa, rauhoittuu hieman mutta saattaa paukkua silloin tällöin.
 
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
853
Huonosti putsattu...siellä on joku roska kennojen välissä, joka lyö oikoseen
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
Starkissa tuli vastaan Wavin viemäriputkia (110), en ollut aikaisemmin törmännyt. Ilmeisesti kuitenkin laatu on ihan ok? Tarjoushinta on melkein puolet vähemmän kuin Uponorin samasta rööristä samoilla spekseillä, niin ymmärrettävästi kiinnostaisi. Tulee maahan talon ulkopuolelle vanhan betoniviemärin tilalle eli tiiviimpään suuntaan menee joka tapauksessa :D
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
1 512
Wavin Labkon roinat iha kelvollisia, ton puljun roinia käytetään laidasta laitaan isoissa ja pienissä kohteissa, halvoissa ja kalliissa.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 302
LVI tukuissa menee ihan sekaisin nuo viemäri-tavarat. Eli hyllyssä saattaa olla sulassa sovussa Pipelife, Upo ja Wavin osia sekaisin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
737
Voiko Oraksen suihkusekoittajan (esim 1870) perään asentaa sulullisen laitteen esim letkupistoolilla tai painepesuri? Juoksuputkellisiin kytkentä ainakin on Oraksen puolesta kielletty, mutta miten juoksuputketon hana?

Jos ei, niin mikä olisi fiksuin sekoittaja vaihtoehto tallin letkukelaa varten?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
737
Saat asentaa letkun, jos laitat ennen letkua tyhjöventtiilin. Tai samantien hana Oras 1056
Tänks. Ei pysty ymmärtämään miksen löytänyt tuota ku pläräsin Oraksen sivuja ristiin rastiin. Kaapissa on melkein käyttämätön 1870, eli siihen takaiskut, tyhjöventtiili ja kovaa ajoa?
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
132
Huomasin tuossa eilen halkoja kamiinassa polttaessani että vesi ei kierrä varaajan läpi. Tämä lähinnä näkyi niin että pienelläki hiilloksella kattila meinasi keittää yli 100c, päädyin lopulta nostamaan kekäleet ja halot kartanolle kamiinasta. Kalvopaisuntasäiliön huomasin olevan melko tyhjä ilmasta, laskin loputki ilmat pihalle ja ainakaa kalvo ei vuoda koska vettä ei tule. Voiko tuo kalvopaisuntasäiliön täyttyminen vedellä noin ajansaatossa johtaa siihen että vesi ei kierrä varaajan kautta tms? Ilmausventtiili on varaajalta tulevassa putkessa sen korkeimmassa pisteessä ja sieltä ainaki ampu vettä, eli ilmaa ei pitäs putkissa seistä. Lämmitin vettä kokeeksi yön yli vastuksilla ja lämmintä vettä sai näin ihan normaalisti. Kiertopumppu on uus grundfos tms joka pyörii kans ihan normaalisti. Kaivon vesipumpun toiminta ja kylmävesipainesäiliö toimii normaalisti.

Vedet laskin itse kattilasta jo nollille tuossa aiemmin. Paisuntasäiliön pohjassa ei ole venttiiliä vaan se on lattialle asennettu -> kompuralla ilmaa sisään ja kattilasta hanat auki. Kellään kokemusta sanoa miksi tuon varaajan läpi virtaaminen on nyt yhtäkkiä lakannu pelaamasta? Varaaja on vm90, voiko varaajan hajoamisen todeta jotenki tms?

Copypaste toisesta keskustelusta kun kyse on LVI:stä.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
44
Terve, onkos porukalla kokemusta tuommoisesta viemäriputkesta joka on jonkin verran pesukoneen poisto putkea isompi, ensimmäinen asunto itsellä kun näkee moista, milläs tuon saisi tiukasti kiinni.

Tuollaista holkkia väliaikaisesti pitänyt, ei todellakaan pysyvä ratkaisu.



 
Liittynyt
21.01.2018
Viestejä
500
Terve, onkos porukalla kokemusta tuommoisesta viemäriputkesta joka on jonkin verran pesukoneen poisto putkea isompi, ensimmäinen asunto itsellä kun näkee moista, milläs tuon saisi tiukasti kiinni.

Tuollaista holkkia väliaikaisesti pitänyt, ei todellakaan pysyvä ratkaisu.
Merika pesukoneen liitosyhde 32/21

Tollasella pitäisi selvitä. Toinen pää menee muhvilla tohon 32 putkeen kiinni ja toinen poistoletkuun.

Menee siihen 32mm viemäriputkeen ihan työntämällä. Vähän voi joutua saippualla avittamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
Noita löytyy hyvin Puuilo/Bauhaus akselilta. Saippuaa tosiaan kannattaa käyttää, muuten voi olla tuskainen tunkea.
 

Josef

Це політично коректна назва.
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 772
No tuohon riittää sylkäsykin jos sen osaa suoraan sinne tunkee. Eli järjenkäyttö auttaa.
 
Liittynyt
10.03.2017
Viestejä
4 231
Terve, onkos porukalla kokemusta tuommoisesta viemäriputkesta joka on jonkin verran pesukoneen poisto putkea isompi, ensimmäinen asunto itsellä kun näkee moista, milläs tuon saisi tiukasti kiinni.

Tuollaista holkkia väliaikaisesti pitänyt, ei todellakaan pysyvä ratkaisu.



Olen käyttänyt tuommoista holkkia aikoinaan ja ei sen kanssa mitään ongelmaa ollut ja oli useamman vuoden käytössä poistopuolella juurikin. Oli kummastakin päästä klemmarilla kiinni.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 162
Kannattaa hommata se oikea pesukoneen liitosholkki, koska siellä on ilmareiät. Muuten alkaa hörppimään korvausilmaa viemäristä.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Sopii mielestäni paremmin tähän ketjuun kuin tuohon "miten kämppä viileämmäksi".

Onko kellään kokemusta tai muuten vain ajatuksia lattiaviilennyksestä?

Tämä kerrostalo pysyy kesäkuumallakin siedettävissä lukemissa. Viime kesän helteilläkään ei lämpö yli 26 asteen noussut ja koneellinen tulo ja poisto takaa, että ilma vaihtuu. Talo on kuitenkin maalämpötalo vesikiertoisella lattialämmityksellä, niin ainakin teoriassa tuohon voisi lisätä lattiaviilennyksen.

Kysymysmerkkihän tässä on kylppärin lattialämmitys. Jakotukki on yhteinen kylppärille ja muille tiloille. Jakotukissa on muiden tilojen piireissä moottoriventtiilit, mutta kylppärin lattiapiirille ei, eli siellä kiertää aina esisäätöarvon mukainen vesimäärä. Lämmityspiiriin ajetaan nyt ilmeisesti 26,2-asteista vettä (Niben uplinkistä luettuna) ja se itse asiassa lämpenee piirissä 0,7 astetta, mutta mitä määräykset tai kokemus sanoisivat ajatuksesta, että viilennyksen tapauksessa kylppärin lattian piirin sulkisi kesäksi, ja viileää vettä ajaisi näin ollen vain asuinhuoneiden lattiaan?

EDIT: Tai voisiko tuota lämmityspiirin tulolämpötilaa pudottaa tuosta esim. 2-3 astetta. Olisiko sillä jotain vaikutusta. Kastepisteeseenhän on kuitenkin matkaa, niin ei tuosta ongelmia pitäisi tulla?

EDIT2:Jakotukin mittarista tarkastin, niin eipä tuolla kylppärin piirissäkään näy vesi kiertävän tällä kelillä ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
21.11.2018
Viestejä
1 333
Kylppärin piiriä herranjumala älä mene sulkemaan koskaan! Siellä pitää pyöriä lämmin vesi.

Ja toisekseen, lattian viilennys kerää kosteutta ilmasta. Laatat hikoilee ja kosteus saattaa mennä seiniin.

Maaviileä iv-koneen kautta ennemmin, joka kuivattaa ilmaa.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Luulin itsekin, että tuolla kylppärin piirissä kiertää vesi kesälläkin, mutta eipä tukin mittari mitään näytä, eli kyllä tuo on suunniteltu juttu. Talo siis viime kesänä vastaanotettu. Ei ilmeisesti sitten koko talon LL-piirissä kierrä mitään kesäkaudella.

Laitoin tästä aiheesta kysymyksen lämmitysjärjestelmän toteuttajalle, katsotaan mitä vastaavat. Itseä kyllä kiehtoisi enemmän tuo lattiaviilennys, tuloilman jäähdytyksen ongelmaksi voi muodostua vedontunne. Ja toiseksi, tuloilman jäähdytystä ei ainaakaan voi jälkikäteen helposti lisätä, koska tulokanavia ei ole tietääkseni eristetty.

Jos nykytilanteeseen vertaa, niin itsellä olisi juurikin mielessä se, että kylppärin lattiaa ei jäähdytettäisi, vain muiden tilojen parketti- tai laminaattilattiaa.
 
Liittynyt
21.11.2018
Viestejä
1 333
Käy tarkistamassa ilmastointiputket välikatossa. Kyllä siellä pitäisi 50mm villa vähintään kiertää putken ympärillä, vaikka puhallusvillan keskellä kulkisikin.

Itselläni koko lattia-ala on vesikierrolla, kesällä laitan muualla talossa kierron ihan minimiin + termostaatit pois päältä. Suihkun tila sitten täysin auki, ja 22 asteinen huonelämpö maalämpöpumpulla. Pysyy kuivana suihku ja muu kämppä viileänä.

Maaviileässä vaaditaan sitten vesikiertoinen iv-kone. Itselläni on valloxin 150 effect se mlv. Huoneisiin tulee 22-23 asteinen ilma sisälle, vaikka pihalla olisi 30 astetta lämmintä.

Vedon tunnetta ei ole. Talon sisälämpötila on sellainen 23-24 ja se on riittävän matala tuskaisen kuuman ulkoilman aikana.

Liian kylmäksi ei saa vetää asuntoa. Vaarana on kosteus, vaikka kuinka olisi eristetty putkistot katossa.

Helpoimmalla pääset jos ostat ja asennat jälkiasennuksena ilpin.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Runkokanavat näkyy olevan villoitettu, mutta huoneistojen sisäiset kanavat ei. On tämänkin talon IV-koneessa vesikierto, eli sen puolesta onnistuisi tuloilman jäähdytys, mutta nuo huoneistojen eristämättömät kanavat on harmi homma.

Itse pärjään ilman lisäjäähdytystäkin. Oma kämppä ei yli 26 asteen lämpene ja se on ihan OK. Edellisessä asunnossa huideltiin 30-32 asteessa. Jäähdytyksellä hakisin jotain 24 astetta, ei sen alemmas kesällä tarvitse päästäkään.

Epäilen vaan että tulevassa yhtiökokouksessa joku saattaa kysyä tuota ILPin asennusta ja siksi vähän selvittelen mahdollisuuksia koko talon jäähdytykseen.

Kuivumisongelmia ei ainakaan itsellä ole kylppärissä ollut, kiitos hyvän ilmanvaihdon. Suihkun jälkeen tuo on 2-3 tunnissa kuiva.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 302
Lämmityspiirin kaikki mustat osat vaihdettava messinkiin (tai galvanoituun vaikka ei ideaali olekaan) ja eristykset vaihdettava solukumiin tai villat pinnoitettava diffuusiotiiviiksi. Myös termostaatit myös vaihtoon koska tarkoitettu vain lämpimälle. Itse olen tuommoista lattiajäähdytystä vastaan koska sen kylmä lattian tuntee helpommin kylmäksi ja epämukavaksi pidemmän päälle.
Lämmitys lähtee päälle siinä kun ulkolämpötilan vrk keskiarvo putoaa alle 15c.
Jos tuloilmaa lähetään jäähdyttämään tarvitsee LTO-koneen jälkilämmityspatteri muuttaa kombipatteriksi (2-tieventtiilit eri arvoisia lämmitykselle ja jäähdytykselle) ja solukumi/villa+diffuusiopinnoitus molempiin tulo- ja poistokanaviin (muistaakseni).

Helpoin ja halvin taloyhtiölle on antaa osakkaiden hommata ilpit omaan piikkiin. Varsinkin jos/kun sadevesiränni kulkee siellä parvekkeen kulmassa (meillä tuota ei ole, joten kondenssipoisto on ongelma josta hallituksen pitäisi tehdä selvitys ensi kevään yhtiökokoukseen. Siihen mennessä taloyhtiökokouksen päätöksellä ei saa asentaa ilpejä). Jos moni haluaa niin sitten kannattaa harkita yhteistilausta, luultavasti saa silloin vähän halvemmalla.
 
Liittynyt
21.11.2018
Viestejä
1 333
Runkokanavat näkyy olevan villoitettu, mutta huoneistojen sisäiset kanavat ei. On tämänkin talon IV-koneessa vesikierto, eli sen puolesta onnistuisi tuloilman jäähdytys, mutta nuo huoneistojen eristämättömät kanavat on harmi homma.

Itse pärjään ilman lisäjäähdytystäkin. Oma kämppä ei yli 26 asteen lämpene ja se on ihan OK. Edellisessä asunnossa huideltiin 30-32 asteessa. Jäähdytyksellä hakisin jotain 24 astetta, ei sen alemmas kesällä tarvitse päästäkään.

Epäilen vaan että tulevassa yhtiökokouksessa joku saattaa kysyä tuota ILPin asennusta ja siksi vähän selvittelen mahdollisuuksia koko talon jäähdytykseen.

Kuivumisongelmia ei ainakaan itsellä ole kylppärissä ollut, kiitos hyvän ilmanvaihdon. Suihkun jälkeen tuo on 2-3 tunnissa kuiva.
Harmin paikka, kun kyllä se vaatii eristyksen joka paikkaan. Tuo solumuovieristys on toki kaikkein paras..
 

Coanda

Tulinen kastike
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
305
Lämmityspiirin kaikki mustat osat vaihdettava messinkiin (tai galvanoituun vaikka ei ideaali olekaan) ja eristykset vaihdettava solukumiin tai villat pinnoitettava diffuusiotiiviiksi. Myös termostaatit myös vaihtoon koska tarkoitettu vain lämpimälle. Itse olen tuommoista lattiajäähdytystä vastaan koska sen kylmä lattian tuntee helpommin kylmäksi ja epämukavaksi pidemmän päälle.
Lämmitys lähtee päälle siinä kun ulkolämpötilan vrk keskiarvo putoaa alle 15c.
Jos tuloilmaa lähetään jäähdyttämään tarvitsee LTO-koneen jälkilämmityspatteri muuttaa kombipatteriksi (2-tieventtiilit eri arvoisia lämmitykselle ja jäähdytykselle) ja solukumi/villa+diffuusiopinnoitus molempiin tulo- ja poistokanaviin (muistaakseni).

Helpoin ja halvin taloyhtiölle on antaa osakkaiden hommata ilpit omaan piikkiin. Varsinkin jos/kun sadevesiränni kulkee siellä parvekkeen kulmassa (meillä tuota ei ole, joten kondenssipoisto on ongelma josta hallituksen pitäisi tehdä selvitys ensi kevään yhtiökokoukseen. Siihen mennessä taloyhtiökokouksen päätöksellä ei saa asentaa ilpejä). Jos moni haluaa niin sitten kannattaa harkita yhteistilausta, luultavasti saa silloin vähän halvemmalla.
IV-koneeseen voi asentaa myös erillisen kanavapatterin jäähdytykselle, jos koneessa on sähköpatteri lämmitykselle.

Poistokanava ei vaadi kondenssieristystä, tuloilmakanava vaatii.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Mikä on rakennuksen salaojien tarkoitus? Pohjavesien poisto, pintavesion poisto vai molemmat?

Olen aina olettanut, että salaojien ainut tarkoitus on pitää pohjaveden taso perustusten alareunaa alempana ja että salaojilla ole mitään tekemistä pintavesien poiston kanssa. Olen käsittänyt, että pintavesien poisto hoidetaan pääasiassa ympäröivän maa-aineksen riittävällä vedenläpäisykyvyllä, maaperän kallistuksilla sekä tietenkin sadevesijärjestelmällä, mutta salaojat eivät pintavesien poistoon osallistu.

Kuitenkin joissain yhteyksissä annetaan ymmärtää, että salaojien tehtävä on osallistua myös pintavesien poistoon. En oikein ymmärrä, miten pintavedet edes pääsisivät salaojiin merkittävissä määrin, koska salaojien päällä on pois viettävät routaeristeet (jotka läpäisevät vettä huonosti) ja routaeristeiden päällä mahdollisesti lisäksi muovi.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
1 512
Salaojat osallistuvat molempiin. Pointtina on luoda oja joka pitää perustukset kuivina. Pintavedet pääsee iha helposti perustuksiin, jos talo on esim rinteessä ja rinteen maakerrostumat sisältävät esim savikerroksia, jotka pitävät vettä perustusten tason yläpuollella, kunnes kohtaavat talon ja pyrkivät sitten kasaantumaan taloa "vasten". Tässä tapauksessa salaoja mahdollistaa vesille helpon reitin talon ympäri. Ja siis pintavesi imeytyy maan läpi vaikka kilometrin päässä ja voi maan alla kulkeutua talolle asti. Riippuu hyvin paljon korkoeroista ja maanaineksien kerrostumasta. Ja pintavedestä tulee pohjavettä siinä vaiheessa, kun se maakerrosten läpi suodattuu.

Sadevesijärjestelmän pääasiallinen tehtävä on johtaa kattopinta-alan keräämä vesimassa hallitusti talon ympärystöstä pois.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Salaojat osallistuvat molempiin. Pointtina on luoda oja joka pitää perustukset kuivina. Pintavedet pääsee iha helposti perustuksiin, jos talo on esim rinteessä ja rinteen maakerrostumat sisältävät esim savikerroksia, jotka pitävät vettä perustusten tason yläpuollella, kunnes kohtaavat talon ja pyrkivät sitten kasaantumaan taloa "vasten". Tässä tapauksessa salaoja mahdollistaa vesille helpon reitin talon ympäri. Ja siis pintavesi imeytyy maan läpi vaikka kilometrin päässä ja voi maan alla kulkeutua talolle asti. Riippuu hyvin paljon korkoeroista ja maanaineksien kerrostumasta. Ja pintavedestä tulee pohjavettä siinä vaiheessa, kun se maakerrosten läpi suodattuu.

Sadevesijärjestelmän pääasiallinen tehtävä on johtaa kattopinta-alan keräämä vesimassa hallitusti talon ympärystöstä pois.
Kiitos selvennyksestä.

Omassa kummun päällä sijaitsevassa talossa salaojat ovat aina rutikuivat, myös sateen jälkeen. Eli pintavedet kuin pohjavedetkään eivät niihin päädy. Onkohan tämä merkki salaojien toimimattomuudesta vai siitä, että ne ovat tarpeettomat? Salaojat ovat 90-luvun alusta, joten voi olla hyvin olla kyse siitä, etteivät ne toimi.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
1 512
No kummun päältä luontasesti vesi valuu aina poispäin.

upload_2019-6-10_14-5-5.png


Omalla muutaman vuoden vanhalla kesämökillä salaojien kaivot ovat myös lähes aina kuivia. Kyseinen talo on hiekkaharjun rinteessä jossa ei savikerrostumia juuri ole. Täten vesi pääsee suodattumaan talon altakin hyvin eikä patoudu siinä määrin, että salaojat joutuisivat kunnolla töihin.

Jos kuitenkin epäilyttää salaojien toimivuus, niin suosittelisin kuvauttamaan ne alan liikkeen toimesta. Saa ainakin mielenrauhan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
IV-koneeseen voi asentaa myös erillisen kanavapatterin jäähdytykselle, jos koneessa on sähköpatteri lämmitykselle.

Poistokanava ei vaadi kondenssieristystä, tuloilmakanava vaatii.
Talon koneessa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri, joten sitä kautta varmaan saisi jäähdytyksenkin. Jotain muutoksia se tietysti vaatii.

Tästä tuloilmakanavan eristyksestä kysyin parilta yhteistyökumppanilta (LVI-suunnittelijoita) ja he sanoivat, että eivät näe ongelmaa tuloilman jäähdytyksessä, vaikkei kanavat solukumilla eristettyjä olisikaan. Sanoivat olennaista olevan, että tuloilman lämpötila pysyy kastepisteen yläpuolella.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
No kummun päältä luontasesti vesi valuu aina poispäin.




Omalla muutaman vuoden vanhalla kesämökillä salaojien kaivot ovat myös lähes aina kuivia. Kyseinen talo on hiekkaharjun rinteessä jossa ei savikerrostumia juuri ole. Täten vesi pääsee suodattumaan talon altakin hyvin eikä patoudu siinä määrin, että salaojat joutuisivat kunnolla töihin.

Jos kuitenkin epäilyttää salaojien toimivuus, niin suosittelisin kuvauttamaan ne alan liikkeen toimesta. Saa ainakin mielenrauhan.
Kuva selvensi asiaa ratkaisevasti ;)

Talossa on kellarikuoppa, mutta ei sinnekään vettä ole ikinä noussut. Tosin ei maaperä tuossa kellarikuopassa ihan täysin kuivaa voi olla, koska se haisee "multaiselta".
 
Liittynyt
21.11.2018
Viestejä
1 333
Talon koneessa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri, joten sitä kautta varmaan saisi jäähdytyksenkin. Jotain muutoksia se tietysti vaatii.

Tästä tuloilmakanavan eristyksestä kysyin parilta yhteistyökumppanilta (LVI-suunnittelijoita) ja he sanoivat, että eivät näe ongelmaa tuloilman jäähdytyksessä, vaikkei kanavat solukumilla eristettyjä olisikaan. Sanoivat olennaista olevan, että tuloilman lämpötila pysyy kastepisteen yläpuolella.
Omassa valloxissa on erikseen esilämmitykseen (ja viilennykseen) ja lämmön talteenottoon kennostot.

Talvella kylmä viinaneste kiertää lämmittämässä kylmää pakkasilmaa ja kesällä se viina kiertää viilentämässä kuumaa ja kosteaa ilmaa poistaen samalla kosteutta.

Jälkilämmitys hoitaa vain jälkilämmityksen talvisin.

Kennoissa siis kulkee maapiirin viinaneste ja toisessa lämmin maalämpöpumpulta tuleva vesi.

Samaan kennostoon en usko että onnistut saamaan jälkilämmityksen ja viilennyksen. Tarkasta koneesi malli ja kysy valmistajalta mitkä mahdollisuudet sinulla on.

Kastepisteen suhteen on hieman hankala lähteä sanomaan mitään, kun kosteus on ukkosen/sateiden aikaan lähes poikkeuksetta 100%
ja kastepiste
100% kosteusprosentilla on tismalleen sama, mitä ulkolämpötila on.

Se 50mm karvavilla eristää taatusti ja uskaltaa viilentää kosteallakin, lämpötilaa toki hieman nostaa pyynnin puolella vain.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 669
Jotain lisärensseleitä eittämättä tarvitsee jäähdytyskäyttöön, mutta rahallahan niitä saa. Pitääpä selvittää ensi kesää ajatellen.

EDIT: Talon kone on Ika-Airin RST-malli. Tuolla mainitaan:

Ika-Air Oy » IV RST-koneet

Tehokas FAS-AIR® -lämmöntalteenottojärjestelmä mahdollistaa tehokkaan primäärienergian hyödyntämisen. Varsinainen LTO on suljettu nestepiiri, johon lisälämpö tuodaan tehokkailla lämmönsiirtimillä. Jäähdytystä käytettäessä poistopatteri toimii lauhduttimena. Kohteittain optimaalisesti mitoitetut patterit ovat järjestelmän sydän.
Mutta seuraavaan LVI-aiheiseen kysymykseen. Tämän alueen vesi on kovin kalkkipitoista ja tuossa naapuri ehdottikin, että hankittaisiin kalkinhajoittaja. Mitäs kokemuksia näistä ja toimivatko oikeasti? Ja miten nuo ylipäänsä toimivat? Putken päälle tulee ilmeisesti kaksi jotain elektrodia tms, jotka sitten maagisesti hajottavat kalkin?
 
Viimeksi muokattu:
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 367
Viestejä
4 158 563
Jäsenet
70 411
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom