Rakentamisen laatu nykyään

[ZZRX]

Joku kenkäpussiautomaatti voisi olla hyvä työmaalla, jossa pitää pihalta hakea kamaa välillä.

Putkiremontissa ärsytti kun löivät lattiaan suojapahvit 3kk ja niitä sai sitten imuroida kokoajan ettei vuotias lapsi ihan tolkuttomasti niele betonipölyä. Suoja se toki lattia, vaan luutuaminen ei onnistunut.

Saman remontin aika yläkerrasta piikkasi tyyppi erillistä kylpyhuoneremonttia tehdessä läpi. Laudalla tuki vanerin kattoa vasten ja valoi umpeen viikon päästä. Vähän vitutti, kun ei voinut anteeksi edes pyytää. Melu ja pöly haitta oli aika suurta. Huh Ei enää ikinä kerrostaloon asumaan.

Aikamoista, kai sulla oli hieno roiskerappauskatto joka meni pilalle. Kävikö edes tasottamassa ja maalaamassa sun katon? Ite onneks asun ylimmässä kerroksessa niin ei ainakaan yläkerran naapuri tuu läpi... Tosin kattoremontti tulossa jossain vaiheessa niin mun tuurilla ne tietty piikkaa läpi purkaessa

 

[muronsyöjä]

Kuluttajana on siitä mukava olla, että se virheettömyyden vaatimus on valmiiksi paperilla jokaista hankintaa varten. Sitä paperia kutsutaan kutsutaan kuluttajansuojalaiksi.

Muistaakseni seinä saa rakennusmääräysten mukaan olla tuuman vino. Se on aika vitusti jos rakennusmääräykset ratkaisevat kuluttajasuojan tason ja toteutumisen.

 

[Ernomies]

Oma lukunsa ja erittäin ikäviä ovat rakennustyömaalla timpurien huolimattomuudellaan aiheuttamat vahingot. Tällaisia ovat mm. ovi- ja ikkunakarmien kolhiminen, kynnysten naarmuttaminen, iskemät laattoihin, oviin ja seiniin.

Mullakin näyttää uuden saunanoven karmi toiselta puolen siltä, että olisi 10 vuotta vanha. Saunassa muutamassa paneelissa näkyy tuollaisia vaaleita, karheampia kohtia. En ole vielä päättänyt alanko hiomaan noita itse vai sitten vuositarkastuksessa valitan.

 

[dot1q]

Eipä tässä voi hirveästi ihmetellä. Tuonne 60 metrin päähän on nousemassa Ainoakoti Den Finland Oy:n toimesta ja meininki on melko Kokemuksia Ainoakodista. Saas nähdä miten tulevat omistajat, jotka eivät tajua mitään taloista ja käyvät kerran kuussa katselemassa "joo on se seinä" -fiiliksellä tulevaa homeloukkuaan.

Tämäkin virhe olisi ollut "piiloon jäävä rakennusvirhe" ja jäänyt ilman omatoimista puuttumista korjaamaatta. Yllä oleva kuva on otettu tarkastaessani yläpohjaa päivää ennen puhallusvillan (ekovilla) asennusta. Kerättyäni kaksi jätesäkillistä roskaa yläpohjasta havaitsin kohdan, johon ei oltu asennettu lainkaan mineraalivillaa. Tätä virhettä ei pyynnöstäni huolimatta korjattu. Kävin itse jälkikäteen tarkastamassa tilanteen ja asensin mineraalivillan kyseiseen kohtaan noin puoli tuntia ennen puhallusvillan asentamista.

Taivas varjele mitä touhua. Tuokin olisi aiheuttanut kastepisten siirtymisen väärälle puolelle kosteussulkua ja sen jälkeen oliskin homepommi ollut itämistä vaille valmis. TUohan on tahallinen tuottamuksellinen terveydellinen haitta jos tollanen jätetään "taakse". VMP Den Finland oy. VMP.

 

[Millennium edition]

Aikamoista, kai sulla oli hieno roiskerappauskatto joka meni pilalle. Kävikö edes tasottamassa ja maalaamassa sun katon? Ite onneks asun ylimmässä kerroksessa niin ei ainakaan yläkerran naapuri tuu läpi... Tosin kattoremontti tulossa jossain vaiheessa niin mun tuurilla ne tietty piikkaa läpi purkaessa

Oli sentään ihan tasainen valkoisella maalattu katto. Kesälomat piti välissä ja sitten kävi tasoitamassa ja maalamassa. Meni valurautakaivoa poistaessa läpi. Kyseisessä talonyhtiössä kuulemma yleistä, koska niin hilkulle valettu.

 

[tietokonerikki]

On hyvä, että rakentamisen ongelmista keskustellaan ja kannustan jatkamaan keskustelua. Itse ajattelen niin, että rakennusvirheillä tarkoitetaan toteutustapaa, joka poikkeaa mm. rakennussuunnitelmasta (detaljipiirroksista) materiaalivalmistajan ohjeista, rakennusmääräyksistä yms. Rakennusvirheet jäävät yleensä piiloon, eikä niitä voi päällisin puolin silmällä havaita, ellei työvaiheita ole valokuvattu. Samaan kastiin lukisin myös sellaiset poikkeamat, jotka timpuri toteuttaa oman päänsä mukaan vastoin timpurin kanssa sovittua toteutustapaa ja jossa lopputulos poikkeaa sovitusta.

Mielestäni laatuongelmia aiheuttavat työntekijöiden ammattitaidon puute. Vinot seinät, tasoitusten kuprut, karkea maalausjälki, laatoituksen virheet, huonokäyntiset ovet yms.

Oma lukunsa ja erittäin ikäviä ovat rakennustyömaalla timpurien huolimattomuudellaan aiheuttamat vahingot. Tällaisia ovat mm. ovi- ja ikkunakarmien kolhiminen, kynnysten naarmuttaminen, iskemät laattoihin, oviin ja seiniin. Näitä vahinkoja selitellään mitä erikoisemmin perusteluin ja yritetään puhua näkymättömiksi. Näiden vahinkojen korjaamisen suhteen olen vaativa. Karmit, ovet, ikkunat kynnykset on toimitettu tehtaalta virheettöminä (priimana). Asiakkaalla on oikeus vaatia, että ne myös luovutetaan virheettöminä.

Suoranaiset rakennusvirheet, laatuongelmat ja välinpitämätön toiminta kokonaisuutena tuottaa asiakkaan kannalta onnettoman lopputuloksen. Talopakettien ongelmat syntyvät siitä, että ammattitaito puuttuu (tieto, taito, kyky ja ymmärrys), kukaan ei valvo, kukaan ei välitä. Lopulta asiakasta syytetään kaikesta. Se tieto ja omakohtainen kokemus, joka minulla on nyt muuttovalmiista talopaketista, ostaisin vain valmiin talon, joka ei perustu minkään talotehtaan rakenteisiin.

En ole blogiasi lukenut, mutta rakentaminen on aina käsityötä ja niihin jää se kädenjälki. Miehet vaihtuu firmoissa => samoin se työn jälki. Yleensä talotehtaissa rakenteet tehdään sisällä, hyvissä työtiloissa ja pääosin työasennoissakin. Joten elementtien laatu on yleensä hyvää, toki kun ihmiset niitä tekevät joskus on joiltain "unohtuneet" villatkin seinistä.

Ei siitä valmiista talostakaan voi olla varma, miten se näkymättömiltä osiltaan on tehty.

Onneksi meillä on ns. normit mihin riitatapauksissa asioita voidaan verrata. Se mikä on toisesta vielä hyvä voi toiselle olla jo huonoa. Rahallakaan (ainakin järkevillä summilla) ei saa täydellistä.

 

[Tonnin Seteli]

Eikös niissä normeissa ole ongelmana, että vielä auttavakin jälki on normin mukaista? Jos pelkästään pintapuolesta puhutaan, niin jopa venäläisten tekemä kylpyhuone vielä käy, jos sattuu olemaan se humalassa tehty eikä luoja paratkoon se krapulassa tehty.

 

[ZZRX]

Eikös niissä normeissa ole ongelmana, että vielä auttavakin jälki on normin mukaista? Jos pelkästään pintapuolesta puhutaan, niin jopa venäläisten tekemä kylpyhuone vielä käy, jos sattuu olemaan se humalassa tehty eikä luoja paratkoon se krapulassa tehty.

Normeissahan on se ongelma että niitä on monia ja ei ole mitään sääntöä mitä noudatetaan jos ei tarkemmin asiaa määritetä. Tuo kuluttajansuojassa oleva normi on taitaa olla niin löysä että vaikka sokeakin saisi sen läpi. Paljon pätevämpi määre löytyy RT-kortistosta jossa oli esim. pinnantasoitukseen 3 perus tasoa mistä voidaan valita ja jos nekään ei riitä niin sit voidaan vielä erikseen ottaa tiukennettu vaatimus johon voi itse määrittää arvot. (Kaikki täytyy tosiaan erikseen laittaa sopimuksiin tai urakoitsija ei välttämättä edes käytä RT-kortistoa kuten tuossa Ainoakodin tapauksessa.)

 

[valurauta]

Normeissahan on se ongelma että niitä on monia ja ei ole mitään sääntöä mitä noudatetaan jos ei tarkemmin asiaa määritetä.

Tämä. Blogista ilmenee, että rakennusfirmalla on oma laatutasonsa, joka tilaajan pitäisi (nyt jälkikäteen) hyväksyä. Ilmeisesti tilauksen yhteydessä ei ole huomattu sopia rakennustyössä noudattavasta laatutasosta mitään. Soppa onkin valmis,jos ostaja odottaa virheetöntä priimaa ja myyjä on ajatellut myyvänsä sellaista, mitä saa tehtyä halvalla ja nopeasti. Vähän tulee vaikutelma, että ostajakaan ei ole oikein osannut ostaa... ja tämä lienee osa myyntistrategiaa.

Blogissa vedotaan monesti kuluttajansuojalakiin. Onko ylipäänsä selvää, että se soveltuu niinkin monimutkaiseen hankintaan kuin räätälintyönä tehty uniikki omakotitalo, nimenomaan kokonaisuutena? Kuluttajansuojan laajentavat tulkinnat ovat kuluttajille kaksiteräinen miekka, kun toimittajat joutuvat leipomaan hintoihin ilmaa kuluttajansuojavastuiden kattamiseksi.

 

[Antti Alien]

Muistaakseni seinä saa rakennusmääräysten mukaan olla tuuman vino. Se on aika vitusti jos rakennusmääräykset ratkaisevat kuluttajasuojan tason ja toteutumisen.

Ei mennyt veikkauksessa edes yksikkö oikein. Nopealla googlauksella alle 3 metrin seinä saa olla 5 mm vino, ja 2 metrin matkalla mitattuna tasaisuus saa poiketa korkeintaan 3 mm.

Ei sitä kyllä isompaakaan heittoa huomaa, jos palikat ovat keskenään suorassa tai ei ole mihin silmällä verrata. Esimerkiksi meillä on osaavat asentajat saivat piipun n. 1 cm/m vinoon, mutta ei sitä näe kuin vatupassilla, koska takan röpelöinen reuna peittää heiton. Itse asiassa huomasin asian vasta vuoden asumisen jälkeen kun satuin katselemaan piipun ja takan välistä rakoa sopivasta kulmasta.

 

[tietokonerikki]

Ei mennyt veikkauksessa edes yksikkö oikein. Nopealla googlauksella alle 3 metrin seinä saa olla 5 mm vino, ja 2 metrin matkalla mitattuna tasaisuus saa poiketa korkeintaan 3 mm.

Ei sitä kyllä isompaakaan heittoa huomaa, jos palikat ovat keskenään suorassa tai ei ole mihin silmällä verrata. Esimerkiksi meillä on osaavat asentajat saivat piipun n. 1 cm/m vinoon, mutta ei sitä näe kuin vatupassilla, koska takan röpelöinen reuna peittää heiton. Itse asiassa huomasin asian vasta vuoden asumisen jälkeen kun satuin katselemaan piipun ja takan välistä rakoa sopivasta kulmasta.

Rakentaminen on muutenkin järjettömän kallista, joten terveen järjen käyttö on suotavaa (eli ei pureta turhaan). Mestareilla on hankala homma päättää, mikä virhe (niitä tulee lähes aina) on niin suuri, että se pitää samantien korjata.

Vanhoissa rintamamiestaloissa ei välttämättä löydy montakaan suoraa kulmaa ja silti niissä asuu onnellisia perheitä. 50-luvulla oli tärkeämpää saada asunto, kuin millintarkka asunto.

 

[weebee]

Tämäkin virhe olisi ollut "piiloon jäävä rakennusvirhe" ja jäänyt ilman omatoimista puuttumista korjaamaatta. Yllä oleva kuva on otettu tarkastaessani yläpohjaa päivää ennen puhallusvillan (ekovilla) asennusta. Kerättyäni kaksi jätesäkillistä roskaa yläpohjasta havaitsin kohdan, johon ei oltu asennettu lainkaan mineraalivillaa. Tätä virhettä ei pyynnöstäni huolimatta korjattu. Kävin itse jälkikäteen tarkastamassa tilanteen ja asensin mineraalivillan kyseiseen kohtaan noin puoli tuntia ennen puhallusvillan asentamista.

Taivas varjele mitä touhua. Tuokin olisi aiheuttanut kastepisten siirtymisen väärälle puolelle kosteussulkua ja sen jälkeen oliskin homepommi ollut itämistä vaille valmis. TUohan on tahallinen tuottamuksellinen terveydellinen haitta jos tollanen jätetään "taakse". VMP Den Finland oy. VMP.

Mä en nyt jostain syystä näe tässä isompaa ongelmaa. Voitko vähän valaista?

 

[James5]

Tämäkin virhe olisi ollut "piiloon jäävä rakennusvirhe" ja jäänyt ilman omatoimista puuttumista korjaamaatta. Yllä oleva kuva on otettu tarkastaessani yläpohjaa päivää ennen puhallusvillan (ekovilla) asennusta. Kerättyäni kaksi jätesäkillistä roskaa yläpohjasta havaitsin kohdan, johon ei oltu asennettu lainkaan mineraalivillaa. Tätä virhettä ei pyynnöstäni huolimatta korjattu. Kävin itse jälkikäteen tarkastamassa tilanteen ja asensin mineraalivillan kyseiseen kohtaan noin puoli tuntia ennen puhallusvillan asentamista.



Mä en nyt jostain syystä näe tässä isompaa ongelmaa. Voitko vähän valaista?

Joo, en nyt ihan tajunnut. Siihen kohtaan olis tullu 5-10cm lisää puhallusvillaa, mutta so not..?

 

[Rakennuttaja]

En tiedä olisiko tuosta seurannut ongelmaa, kun olen toisen alan ihmisiä. Yksittäistapauksena kyse ei ole varmaankaan isosta asiasta. Otin tuon seikan esiin blogissani sen vuoksi, että se yhdessä kaiken muun vilunkipuuhastelun ohella kuvaa omalta osaltaan rakentamisen "hälläväliä" meininkiä. Mielestäni, jos rakennusohjeissa edellytetään mineraalivillan asentamista koko yläpohjan osuudelle, sen tulisi myös toteutua. Ellei vaadi suunnitelmien mukaista toteutusta, kertyy taloon rakennusvirheitä käsittämättömän paljon.

 

[dot1q]

Tämäkin virhe olisi ollut "piiloon jäävä rakennusvirhe" ja jäänyt ilman omatoimista puuttumista korjaamaatta. Yllä oleva kuva on otettu tarkastaessani yläpohjaa päivää ennen puhallusvillan (ekovilla) asennusta. Kerättyäni kaksi jätesäkillistä roskaa yläpohjasta havaitsin kohdan, johon ei oltu asennettu lainkaan mineraalivillaa. Tätä virhettä ei pyynnöstäni huolimatta korjattu. Kävin itse jälkikäteen tarkastamassa tilanteen ja asensin mineraalivillan kyseiseen kohtaan noin puoli tuntia ennen puhallusvillan asentamista.



Mä en nyt jostain syystä näe tässä isompaa ongelmaa. Voitko vähän valaista?

Tuossa kohdassa on useita johtojen läpivientejä sekä yksi etinomaisen selvästi näkyvillä oleva sähköjohto joka pännää höyrysulkumuovia kireälle. Mitä tapahtuisi jos tuohon vedetään päälle puhaltamalla villaa? Kaikki mitä kuvassa näkyy siirtyy hieman paikaltaan ja niihin jää staattinen kuorma. Villalevy/t jäävät hieman kannatukselle suhteessa HSM:ään. Tällöin ilma, joka tulee vuotamaan tuosta johtojen läpivienneistä on lämmintä/kosteaa sisäilmaa. Lämpö ja kosteus siirtyvät HSM: toiselle puolelle ja tällöin siihen pääsee muodostumaan se kosteus väärälle puolelle. Kosteus tiivistyy ja valuu alaspäin muovin päälle ja alkaa valumaa rakenteisiin.
Sen näen tuossa ongelmaksi, olen mielelläni tässä näkemyksensäni väärässä Saa korjata jos meni väärin.

Vielä vähän tekee mieli tuota jossitella; heikoin tilanne tuossa tulis jos vuotavailma löytäisi, puhallusvillan aikanaan asettuessa tykö, vapaan väylän nousta välikatolle, sillon katon tukirakenteet pääsisivät osalliseksi kosteudesta erityisesti talviaikaan kun lämmin ilma pyrkii ylöspäin..
Tuossa kun on noita johtoja ja iv-kanavaa joiden alle tyypillisesti jää puhallusvillalle tyhjää tilaa..

 

[tohtori-no]

Kiteytyy kokoasia tuossa yllä olevissa vähättelevissä asenteissa. Laiskat työmiehet ei jaksa tehdä kunnolla ja selittelee että kyllä tuo korjaantuu ja toimii toisellakin tavalla kun olisi alunperin tehnyt sen oikein tai korjannut asian kun asia tullut ilmi.

 

[weebee]

Tuossa kohdassa on useita johtojen läpivientejä sekä yksi etinomaisen selvästi näkyvillä oleva sähköjohto joka pännää höyrysulkumuovia kireälle. Mitä tapahtuisi jos tuohon vedetään päälle puhaltamalla villaa? Kaikki mitä kuvassa näkyy siirtyy hieman paikaltaan ja niihin jää staattinen kuorma. Villalevy/t jäävät hieman kannatukselle suhteessa HSM:ään. Tällöin ilma, joka tulee vuotamaan tuosta johtojen läpivienneistä on lämmintä/kosteaa sisäilmaa. Lämpö ja kosteus siirtyvät HSM: toiselle puolelle ja tällöin siihen pääsee muodostumaan se kosteus väärälle puolelle. Kosteus tiivistyy ja valuu alaspäin muovin päälle ja alkaa valumaa rakenteisiin.
Sen näen tuossa ongelmaksi, olen mielelläni tässä näkemyksensäni väärässä Saa korjata jos meni väärin.

Vielä vähän tekee mieli tuota jossitella; heikoin tilanne tuossa tulis jos vuotavailma löytäisi, puhallusvillan aikanaan asettuessa tykö, vapaan väylän nousta välikatolle, sillon katon tukirakenteet pääsisivät osalliseksi kosteudesta erityisesti talviaikaan kun lämmin ilma pyrkii ylöspäin..
Tuossa kun on noita johtoja ja iv-kanavaa joiden alle tyypillisesti jää puhallusvillalle tyhjää tilaa..

Olet oikeassa, vähän tökerösti vedetty johtoa höyrynsulun läpi tuossa kohtaa, miten sitten koko katon alalla.
Lähinnä meinasin sitä kun rakennuttaja oli huolissaan tuon villanpalasen puuttumisesta, joka sinällään antaa heikon kuvan työsuorituksesta, mutta puhallusvillahan sen kyllä siinäkin kohtaa sitten hoitaa.

 

[Ernomies]

Kiteytyy kokoasia tuossa yllä olevissa vähättelevissä asenteissa. Laiskat työmiehet ei jaksa tehdä kunnolla ja selittelee että kyllä tuo korjaantuu ja toimii toisellakin tavalla kun olisi alunperin tehnyt sen oikein tai korjannut asian kun asia tullut ilmi.

Yhdessä aiemmassa asunnossa pistin työmiehen(sähkömies) samalla poraamaan pari reikää suihkunurkkaan hyllylle. Sanoin että laita silikonia sit niihin reikiin.

Siellähän sitten oli hylly paikallaan ilman silikonia ruuvinreissä, selitti että ei siihen tarvinnut laittaa koska kiviseinä

 

[valurauta]

Tuossa kohdassa on useita johtojen läpivientejä sekä yksi etinomaisen selvästi näkyvillä oleva sähköjohto joka pännää höyrysulkumuovia kireälle. Mitä tapahtuisi jos tuohon vedetään päälle puhaltamalla villaa? Kaikki mitä kuvassa näkyy siirtyy hieman paikaltaan ja niihin jää staattinen kuorma. Villalevy/t jäävät hieman kannatukselle suhteessa HSM:ään. Tällöin ilma, joka tulee vuotamaan tuosta johtojen läpivienneistä on lämmintä/kosteaa sisäilmaa. Lämpö ja kosteus siirtyvät HSM: toiselle puolelle ja tällöin siihen pääsee muodostumaan se kosteus väärälle puolelle. Kosteus tiivistyy ja valuu alaspäin muovin päälle ja alkaa valumaa rakenteisiin.
Sen näen tuossa ongelmaksi, olen mielelläni tässä näkemyksensäni väärässä Saa korjata jos meni väärin.

Kaipa tuohon jonkinlainen riski liittyy mutta siltikin, aika paljon pitää tapahtua, jotta siitä kehkeytyisi sisäilmaongelma.
- jos vuoto on pieni, niin vuotava ilmamääräkin on pieni, joten kosteuttakaan ei pääse siirtymään paljoa). Jos ilmanvaihto on oikein säädetty, vuoto on ulkoa sisälle, eikä sisäilman kosteutta pitäisi päästä rakenteeseen ollenkaan.
- suurin kastepisteongelma on talvipakkasilla, jolloin sisäilma on yleensä aivan liian kuivaa ja vähentää potentiaalista kosteusongelmaa
- yläpohjassa ainakin pitäisi olla hyvä tuuletus, joka vie kosteudet mennessään. Kesäöiden kondenssivedet lienee suurempi riskitekijä?
- todellinen riski edellyttäisi sitä, että vuotoilmasta kondensoitunut kosteus ei pääsisi haihtumaan, vaan kastelisi pysyvästi lämpimänä pysyviä puurakenteita
- vaikka joku puurakenne homehtuisikin, homeen pitäisi päästä muovin läpi sisälle, siis eri suuntaan kuin vuotava kostea ilma.

...onko nyt niin, että talon rakenteiden kannalta lievä alipaine on edullinen (kostea sisäilma ei pääse rakenteisiin) mutta sisäilman laadun kannalta lievä ylipaine olisi parempi (ei imetä sisäilmaa talon rakenteiden läpi vaan hallitusti ilmanvaihdon kautta?

 

[Ernomies]

Kaipa tuohon jonkinlainen riski liittyy mutta siltikin, aika paljon pitää tapahtua, jotta siitä kehkeytyisi sisäilmaongelma.
- jos vuoto on pieni, niin vuotava ilmamääräkin on pieni, joten kosteuttakaan ei pääse siirtymään paljoa). Jos ilmanvaihto on oikein säädetty, vuoto on ulkoa sisälle, eikä sisäilman kosteutta pitäisi päästä rakenteeseen ollenkaan.
- suurin kastepisteongelma on talvipakkasilla, jolloin sisäilma on yleensä aivan liian kuivaa ja vähentää potentiaalista kosteusongelmaa
- yläpohjassa ainakin pitäisi olla hyvä tuuletus, joka vie kosteudet mennessään. Kesäöiden kondenssivedet lienee suurempi riskitekijä?
- todellinen riski edellyttäisi sitä, että vuotoilmasta kondensoitunut kosteus ei pääsisi haihtumaan, vaan kastelisi pysyvästi lämpimänä pysyviä puurakenteita
- vaikka joku puurakenne homehtuisikin, homeen pitäisi päästä muovin läpi sisälle, siis eri suuntaan kuin vuotava kostea ilma.

...onko nyt niin, että talon rakenteiden kannalta lievä alipaine on edullinen (kostea sisäilma ei pääse rakenteisiin) mutta sisäilman laadun kannalta lievä ylipaine olisi parempi (ei imetä sisäilmaa talon rakenteiden läpi vaan hallitusti ilmanvaihdon kautta?

Sen tiedän että 2018 alusta määräykset muuttui niin, että ilmamäärät säädetään tasapainoon eikä enää alipaineiseksi:

https://www.rakennusteollisuus.fi/g...2018/kuopio-180411-terveellisyysasetukset.pdf

Sivu 8/9

Ilmanvaihto säädettävä tasapainoon, ei alipaineiseksi niin kuin nyt


‐"suunniteltava rakennuksen ulko-ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan"

 

[Bertta]

Rakentaminen on muutenkin järjettömän kallista, joten terveen järjen käyttö on suotavaa (eli ei pureta turhaan). Mestareilla on hankala homma päättää, mikä virhe (niitä tulee lähes aina) on niin suuri, että se pitää samantien korjata.

Vanhoissa rintamamiestaloissa ei välttämättä löydy montakaan suoraa kulmaa ja silti niissä asuu onnellisia perheitä. 50-luvulla oli tärkeämpää saada asunto, kuin millintarkka asunto.

Olen asunut isoisäni ja isäni rakentamassa 50-luvun talossa ja siellä ei ollut ainoatakaan kolhua tai rikottua pintaa.

 

[valurauta]

Sen tiedän että 2018 alusta määräykset muuttui niin, että ilmamäärät säädetään tasapainoon eikä enää alipaineiseksi:

On se mukavaa, kun määräyksillä voidaan ohittaa perusfysiikan faktat: koko rakennusta ei voi säätää tasapainoon, kun ulko- ja sisälämpötilat poikkeavat toisistaan (vrt. hormin veto). Jos alakerta on tasapainossa, niin yläkerta on pakkasilla ylipaineinen (ja puhaltaa "kostean" ilman rakenteisiin). Jos yläkerta tasapainotetaan, niin alakerta on alipaineinen (ja imee radonit ja homeet maaperästä sisälle). Portaikkoihin painetiiviit väliovet?

Ehkä määräys ei aiheuta käytännössä suuri ongelmia ennen kuin joku keksii suunnitella seinärakenteen olettaen, että seinän yli ei ole paine-eroa, koska ilmanvaihtohan säädetään tasapainoon.

 

[tietokonerikki]

Olen asunut isoisäni ja isäni rakentamassa 50-luvun talossa ja siellä ei ollut ainoatakaan kolhua tai rikottua pintaa.

Hienoa laatutyötä ja asumista.
Yleensä niissä on asumisen/rakentamisen jäljiltä. Vasaran hutilyöntien/ loppunaulauksen aiheuttamia painumia puussa. Rakenteissa puun elämisestä aiheutuneita naulan/ruuvinkannan "uppoamia/ ylösnousemisia.

Lattioissa pudonneiden saksien/ veitsien jälkiä. Kynnyksissä koirien puremajälkiä. Ovissa koirien/ kissojen kynsien jälkiä. Kalusteiden siirroista aiheutuneita pielien/nurkkien kolhuja jne...

 

[khyllä]

Eipä tässä voi hirveästi ihmetellä. Tuonne 60 metrin päähän on nousemassa Ainoakoti Den Finland Oy:n toimesta ja meininki on melko Kokemuksia Ainoakodista. Saas nähdä miten tulevat omistajat, jotka eivät tajua mitään taloista ja käyvät kerran kuussa katselemassa "joo on se seinä" -fiiliksellä tulevaa homeloukkuaan.

Saiko kukaan tätä blogia talteen, kun on näköjään poistettu.

 

[Ohhoh]

Sen tiedän että 2018 alusta määräykset muuttui niin, että ilmamäärät säädetään tasapainoon eikä enää alipaineiseksi:

https://www.rakennusteollisuus.fi/g...2018/kuopio-180411-terveellisyysasetukset.pdf

Sivu 8/9

Ilmanvaihto säädettävä tasapainoon, ei alipaineiseksi niin kuin nyt


‐"suunniteltava rakennuksen ulko-ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan"

Koskeeko tuo " säädettävä tasapainoon " kaikkia rakennuksia?

[QUOTE21 § Ilmavirroista aiheutuvat paineet ja rakenteiden ilmanpitävyys Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Pääsuunnittelijan, erityissuunnit- telijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaih- don toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä ra- kenteisiin.[/QUOTE]

Eihän tuossa pykälässä varsinaisesti sanota että on säädettävä tasapainoon...

 

[Awelonian]

Saiko kukaan tätä blogia talteen, kun on näköjään poistettu.

Itse refreshasin ja huomasin saman. En saanut talteen valitettavasti, mutta legende eläköön yhä!

 

[ZZRX]

Oiskohan tullut ainoakodilta uhkavaade poistaa blogi tai lähteä käräjöimään...

 

[masaf2]

Tai sit saanu uuden talon tai korjaukset jos poistaa blogin.

 

[sirace]

Oiskohan tullut ainoakodilta uhkavaade poistaa blogi tai lähteä käräjöimään...

Yleensä sovun ja korvauksien 1. ehtona on haitallisen mainetta pilaavan kirjoituksen poistaminen.

 

[munse]

Koska menneillä aikakausilla vaikuttaa olleen omat tyypilliset riskirakenteensa, niin mitkä ovat 2000- ja 2010-luvun riskirakenteet? En ole löytänyt mistään kunnon lähdettä näille.

Onko yksinkertaisesti aikaa kulunut liian vähän eivätkä ongelmat ole tulleet vielä kunnolla ilmi? Vai onko 2000-luvulta alkaen onnistuttu välttämään pahat suunnitteluvirheet, joten kosteusvauriot johtuvat pikemminkin huonosta toteutuksesta? Vai koskevatko riskirakenteet vain hyvin pientä osaa rakennuskannasta, kuten eräiden talotoimittajien ongelmaiset rossipohjat kymmenisen vuotta sitten?

Toisaalta ei ehkä olisi rakentamisteollisuuden intressin mukaista julistaa riskirakenteiksi sellaisia ratkaisuja, joita tehdään yhä.

 

[lelfonso]

Koska menneillä aikakausilla vaikuttaa olleen omat tyypilliset riskirakenteensa, niin mitkä ovat 2000- ja 2010-luvun riskirakenteet? En ole löytänyt mistään kunnon lähdettä näille.

Onko yksinkertaisesti aikaa kulunut liian vähän eivätkä ongelmat ole tulleet vielä kunnolla ilmi? Vai onko 2000-luvulta alkaen onnistuttu välttämään pahat suunnitteluvirheet, joten kosteusvauriot johtuvat pikemminkin huonosta toteutuksesta? Vai koskevatko riskirakenteet vain hyvin pientä osaa rakennuskannasta, kuten eräiden talotoimittajien ongelmaiset rossipohjat kymmenisen vuotta sitten?

Toisaalta ei ehkä olisi rakentamisteollisuuden intressin mukaista julistaa riskirakenteiksi sellaisia ratkaisuja, joita tehdään yhä.

2010-luvun riskirakenteita ovat ainakin kerrostalojen villarappaukset. Rapataan siis suoraan villan päälle ilman tuuletusrakoja, siten että julkisivu ei pääse molemmin puolin tuulettumaan ja kuivumaan.

 

[Taneli-]

Koska menneillä aikakausilla vaikuttaa olleen omat tyypilliset riskirakenteensa, niin mitkä ovat 2000- ja 2010-luvun riskirakenteet? En ole löytänyt mistään kunnon lähdettä näille.

Tässä hieman "luentoa" 2000-2017 väliltä:
"
2000-luvulla panostetaan energiatehokkuuden lisäksi myös laatuun ja mukavuuksiin

2000-luvun alun omakotitalot rakennettiin usein hyvinkin suuriksi ja niissä otettiin huomioon perheen omat tarpeet, kuten erilliset harrastetilat. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuminen ja laskusuhdanne 2010-luvulla ovat kohtuullistaneet uusien omakotitalojen kokoa ja nykyään rakennetaankin yleisimmin vain perheen realistiseen tarpeeseen.


Suurin osa 2000-luvun omakotitaloista on rakennettu joko suur- tai pienelementeistä. Rakennuttajien keskuudessa suosiossa ovat olleet myös yhä valmiimpana luovutettavat omakotitalot eli omakotitalojen valmisaste on koko ajan kasvanut. Myös kokonaan tehtaassa rakennettavia, valmiina tontille tuotavia valmistaloja, suositaan niiden helppouden vuoksi. Enää rakentajiksi eivät ryhdy pelkästään hartiapankkimenetelmällä itse itselleen rakentavat perheet, vaan projektiin uskalletaan lähteä jopa ilman aikaisempaa rakentamisen tietotaitoa.


Kotitalouksien varustelutaso ja talotekniikan määrä ovat lisääntyneet. Erityisesti suurempiin kivitaloihin asennetaan paljon automatiikkaa ja sisustamista pidetään yhteisenä harrastuksena. Kun ennen keittiö remontoitiin vain tarpeeseen, vaihdetaan nykyään jopa kiintokalusteita pelkän muodin muuttumisen vuoksi.





Nykytalojen ratkaisut

2000-luvun talot ovat jo energiatehokkaita ja uudet omakotitalot rakennetaan yhä useammin passiivi- tai nollaenergiatasoon. Rakenteiden lämmöneristävyyteen sekä tiiveyteen kiinnitetään nykyään erityistä huomiota.


Omakotitalojen julkisivumateriaaleina käytetään yleisimmin puu- tai tiiliverhoilua sekä rappausta. Ikkunat ovat kolmi- tai jopa neliosaiset selektiivilasit ja ilmanvaihto toimii pääasiallisesti koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on tehokas LTO eli lämmön talteenotto.


Yleisimmät uusien pientalojen lämmitysmuodot ovat maa- ja kaukolämpö sekä erilaiset hybridilämmitysmuodot. Hieman vanhempien talojen sähkön kulutusta on haluttu myös 2000-luvulla parantaa lisälämmitysjärjestelmällä eli esimerkiksi asentamalla ilmalämpöpumppu tai hyödyntämällä aurinkoenergiaa.





2000-luvun ongelmat

Suurimman ongelman nyt ja jatkossakin tulee muodostamaan asukkaiden ajan puute sekä osaamattomuus yhdistettynä tekniikan tuomiin ongelmiin ja vikatiloihin. Kotitalouksien huollon ja kunnossapidon puute tuottaa pitkällä aikavälillä koteihin puutteita ja asukkaiden terveydentilaa heikentäviä vaurioita. Lisääntynyt talotekniikka yhdistettynä osaamattomuuteen, sen väärin käyttämiseen sekä vioittumiseen aiheuttavat jo nyt ongelmia suomalaisten kodeissa ja suomalaisten terveydelle.


Myös liiallinen energiatehokkuuteen panostaminen tuottaa helposti ongelmia rakenteiden hengittävyydelle, virheet rakentamisessa ja puutteet valvonnassa sekä taitamaton korjausrakentaminen ovat 2000-luvun kipupisteitä, mihin meidän kaikkien tulisi viimeistään tänään herätä.
"

Edit:

+

"
Alan asiantuntijan mukaan parhaat talot rakennettiin 2000-luvun alussa.


Suomessa rakennetaan vuosittain noin 10 000 - 15 000 pientaloa. Rakennustavat ja -ratkaisut ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Kaikki niistä eivät ole olleet toimivia mutta ongelmat on havaittu vasta vuosikymmeniä myöhemmin.


Rakennusmestari Marit Laurinkoski Matti Eklund Oy:stä toteaa, ettei voida arvioida absoluuttisesti, koska taloja on rakennettu parhaiten.

– Talot vanhenevat ja eri aikakausina rakennettuja taloja ei voi verrata keskenään. Jokainen talo on yksilö. Näkemykseni mukaan parhaiten rakennettuja taloja on tehty kuitenkin vuoden 2000-2010 välisenä aikana, eli sen jälkeen kuin rakentamismääräyskokoelman märkätilaa koskeva C 2 ”Kosteus” astui voimaan.

Laurinkoski puhuu kokemuksella, sillä hänellä on pitkä kokemus muun muassa rakennuttajatehtävistä, uudiskohteiden valvontatehtävistä, kosteusvauriokohteiden korjaustöiden suunnittelusta ja valvonnasta sekä rakentamisen laadun arvioinnista.

Laurinkoski sanoo, että vuoden 2010 jälkeen kiristettiin energiamääräyksiä, eikä uusien määräysten edellyttämiä rakenneratkaisuja tutkittu tarpeeksi ennen kuin määräykset astuivat voimaan.

– Kukin rakentaja on taas yksi koerakentaja joka maksaa viulut, eikä voida olla varmoja, että ratkaisu on toimiva. Ensin rakennetaan ja sitten vasta tutkitaan, eli mennään väärin päin taas kerran.
"

 

[muronsyöjä]

Kyllähän 70-luvulla otettiin suurempia riskejä juurikin "ideologisista" syistä arkkitehtuurin "kehitykseen" vedoten. Eli esim. että taloon riittää tasakatto ja vittu sokkeli ja räystäät on ihan turhat. Näin saatiin suoraviivainen loota joka oli suuri harppaus sen aikaisille suunnittelijaidiooteille. Tavallaan haluttiin näyttää keskisormea aikaisempien sukupolvien suunnittelijoille ja tehdä sen pitsipuuhuvilan vastakohta. Juurikin tuo taistolaisuus ja naivi kaikki päinvastoin kuin ennen asenne ilman sen suurempia tutkimuksia paistoi kaikessa.

 

[munse]

Tässä hieman "luentoa" 2000-2017 väliltä:
"
2000-luvulla panostetaan energiatehokkuuden lisäksi myös laatuun ja mukavuuksiin

2000-luvun alun omakotitalot rakennettiin usein hyvinkin suuriksi ja niissä otettiin huomioon perheen omat tarpeet, kuten erilliset harrastetilat. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuminen ja laskusuhdanne 2010-luvulla ovat kohtuullistaneet uusien omakotitalojen kokoa ja nykyään rakennetaankin yleisimmin vain perheen realistiseen tarpeeseen.


Suurin osa 2000-luvun omakotitaloista on rakennettu joko suur- tai pienelementeistä. Rakennuttajien keskuudessa suosiossa ovat olleet myös yhä valmiimpana luovutettavat omakotitalot eli omakotitalojen valmisaste on koko ajan kasvanut. Myös kokonaan tehtaassa rakennettavia, valmiina tontille tuotavia valmistaloja, suositaan niiden helppouden vuoksi. Enää rakentajiksi eivät ryhdy pelkästään hartiapankkimenetelmällä itse itselleen rakentavat perheet, vaan projektiin uskalletaan lähteä jopa ilman aikaisempaa rakentamisen tietotaitoa.


Kotitalouksien varustelutaso ja talotekniikan määrä ovat lisääntyneet. Erityisesti suurempiin kivitaloihin asennetaan paljon automatiikkaa ja sisustamista pidetään yhteisenä harrastuksena. Kun ennen keittiö remontoitiin vain tarpeeseen, vaihdetaan nykyään jopa kiintokalusteita pelkän muodin muuttumisen vuoksi.





Nykytalojen ratkaisut

2000-luvun talot ovat jo energiatehokkaita ja uudet omakotitalot rakennetaan yhä useammin passiivi- tai nollaenergiatasoon. Rakenteiden lämmöneristävyyteen sekä tiiveyteen kiinnitetään nykyään erityistä huomiota.


Omakotitalojen julkisivumateriaaleina käytetään yleisimmin puu- tai tiiliverhoilua sekä rappausta. Ikkunat ovat kolmi- tai jopa neliosaiset selektiivilasit ja ilmanvaihto toimii pääasiallisesti koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on tehokas LTO eli lämmön talteenotto.


Yleisimmät uusien pientalojen lämmitysmuodot ovat maa- ja kaukolämpö sekä erilaiset hybridilämmitysmuodot. Hieman vanhempien talojen sähkön kulutusta on haluttu myös 2000-luvulla parantaa lisälämmitysjärjestelmällä eli esimerkiksi asentamalla ilmalämpöpumppu tai hyödyntämällä aurinkoenergiaa.





2000-luvun ongelmat

Suurimman ongelman nyt ja jatkossakin tulee muodostamaan asukkaiden ajan puute sekä osaamattomuus yhdistettynä tekniikan tuomiin ongelmiin ja vikatiloihin. Kotitalouksien huollon ja kunnossapidon puute tuottaa pitkällä aikavälillä koteihin puutteita ja asukkaiden terveydentilaa heikentäviä vaurioita. Lisääntynyt talotekniikka yhdistettynä osaamattomuuteen, sen väärin käyttämiseen sekä vioittumiseen aiheuttavat jo nyt ongelmia suomalaisten kodeissa ja suomalaisten terveydelle.


Myös liiallinen energiatehokkuuteen panostaminen tuottaa helposti ongelmia rakenteiden hengittävyydelle, virheet rakentamisessa ja puutteet valvonnassa sekä taitamaton korjausrakentaminen ovat 2000-luvun kipupisteitä, mihin meidän kaikkien tulisi viimeistään tänään herätä.
"

Edit:

+

"
Alan asiantuntijan mukaan parhaat talot rakennettiin 2000-luvun alussa.


Suomessa rakennetaan vuosittain noin 10 000 - 15 000 pientaloa. Rakennustavat ja -ratkaisut ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Kaikki niistä eivät ole olleet toimivia mutta ongelmat on havaittu vasta vuosikymmeniä myöhemmin.


Rakennusmestari Marit Laurinkoski Matti Eklund Oy:stä toteaa, ettei voida arvioida absoluuttisesti, koska taloja on rakennettu parhaiten.

– Talot vanhenevat ja eri aikakausina rakennettuja taloja ei voi verrata keskenään. Jokainen talo on yksilö. Näkemykseni mukaan parhaiten rakennettuja taloja on tehty kuitenkin vuoden 2000-2010 välisenä aikana, eli sen jälkeen kuin rakentamismääräyskokoelman märkätilaa koskeva C 2 ”Kosteus” astui voimaan.

Laurinkoski puhuu kokemuksella, sillä hänellä on pitkä kokemus muun muassa rakennuttajatehtävistä, uudiskohteiden valvontatehtävistä, kosteusvauriokohteiden korjaustöiden suunnittelusta ja valvonnasta sekä rakentamisen laadun arvioinnista.

Laurinkoski sanoo, että vuoden 2010 jälkeen kiristettiin energiamääräyksiä, eikä uusien määräysten edellyttämiä rakenneratkaisuja tutkittu tarpeeksi ennen kuin määräykset astuivat voimaan.

– Kukin rakentaja on taas yksi koerakentaja joka maksaa viulut, eikä voida olla varmoja, että ratkaisu on toimiva. Ensin rakennetaan ja sitten vasta tutkitaan, eli mennään väärin päin taas kerran.
"

No tuossakin on aika ympäripyöreästi kerrottu riskeistä, ja riskit liittyvät osittain toteutukseen ja ylläpitoon eikä niinkään riskirakenteisiin. Vielä en ole löytänyt mistään esim. havainnekuvaa, jossa olisi esitetty jokin tietty riskialtis rakenne.

Hometalkoot-sivustollakin riskien kuvaukset loppuvat 90-luvun taloon.

 

[Jebaus]

Kyllähän 70-luvulla otettiin suurempia riskejä juurikin "ideologisista" syistä arkkitehtuurin "kehitykseen" vedoten. Eli esim. että taloon riittää tasakatto ja vittu sokkeli ja räystäät on ihan turhat. Näin saatiin suoraviivainen loota joka oli suuri harppaus sen aikaisille suunnittelijaidiooteille. Tavallaan haluttiin näyttää keskisormea aikaisempien sukupolvien suunnittelijoille ja tehdä sen pitsipuuhuvilan vastakohta. Juurikin tuo taistolaisuus ja naivi kaikki päinvastoin kuin ennen asenne ilman sen suurempia tutkimuksia paistoi kaikessa.

Tämä tasakaton huonous on myös asia mikä kulkee suusta suuhun ja jaksaa aina naurattaa. Ehkä se sitten maalaisjärkeläisille on ongelma kun ajatellaan että vesi seisoo siellä katolla?

Mitään vikaahan ei tasakatossa ole verrattuna muihin kattotyyppeihin kun se oikein on toteutettu mikä nyt on lähtökohta kaikessa rakentamisessa. Omasta mielestä se on parempi kuin esim jyrkkä harjakatto ja sellaisen toteutan omaankin seuraavaan taloon

 

[ZZRX]

Ei niistä riskeistä varmaan vielä tiedetä kun on niin uusia taloja ettei virheet oo vielä tulleet esiin. Palataan asioaan 10 vuoden päästä niin 2000lukulaisissa voi jo alkaa jotai näkyä.

 

[Jebaus]

Mutta kuten tuossa todettiinkin niin iso, omasta mielestä isoin ongelma on ihmisten osaamattomuus ja kädettömyys asua omakotitalossa. Kyllä siellä pitää vain tehdä tarkastuksia, huoltoa ja ylläpitoa ihan viikoittain jotta se pysyy kunnossa ja mahdolliset ongelmat huomataan ennen niitä home/kosteusvaurioita. Hyvänä esimerkkinä toisessa keskustelussa "onko myyjä vastuussa kun viemäri on tukossa"... Voi luoja.

 

[ZZRX]

Tämä tasakaton huonous on myös asia mikä kulkee suusta suuhun ja jaksaa aina naurattaa. Ehkä se sitten maalaisjärkeläisille on ongelma kun ajatellaan että vesi seisoo siellä katolla?

Mitään vikaahan ei tasakatossa ole verrattuna muihin kattotyyppeihin kun se oikein on toteutettu mikä nyt on lähtökohta kaikessa rakentamisessa. Omasta mielestä se on parempi kuin esim jyrkkä harjakatto ja sellaisen toteutan omaankin seuraavaan taloon

Tuokin on vähän että mitä tasakatolla tarkoitetaan. Jos puhutaan tasasesta katosta jossa kaadot onnettomat/ei ollenkaan niin melko huono ratkaisuhan se on.

Jos taas puhutaan tasakaton näköisestä katosta, esim sisäänpäin kaatavasta jossa kattokaivo niin puhutaan taas eri asiasta. Noissa sisäänkaatavissakin ongelmana on ollut jäätyvä/tukkeutuva kattokaivo, huonot pintamateriaalit (huopa joka menee puhki helposti) sekä huonot kaadot (vesi jää seisomaan, arka rakennusvirheille). Myös tuuletuksessa on ollut ongelmia. Lumikuormat myös saattaa tuottaa ongelmia, tosin sama vikahan on melko monessa muussakin kattotyypissä.

Lisäksi noihin on liittynyt räystäättömyys joka kuluttaa ulkoverhousta nopeasti.

Pystyy tuon tasakaton varmaan nykyaikaisilla materiaaleilla tekemään, mutta milläköhän perusteella se tasakatto sun mielestä sit niin ylivoimanen on? Ei tuu ainakaan mieleen kovin montaa syytä miksi sitä pitäisi varsinaisesti puoltaa.

 

[j1m2]

Kyllähän nykyisillä materiaaleilla saadaan ihan hyvä ja toimiva tasakatto tehtyä.Vaatii vaan harjakattoa enemmän huoltoa,kattokaivojen puhdistusta , saattolämmityksen toimivuuden tarkkailua ja tarvittaessa lumien pudotusta.Mutta tosiaan hyvin harvassa tapauksessa on järkevä jos on muitakin vaihtoehtoja.

 

[tietokonerikki]

Tasokattoa Suomen olosuhteissa on aika vaikea perustella parhaaksi ratkaisuksi.
Menetetään räystäiden tuoma suoja julkisivuille. Tasakatossa on ollut usein vuoto-ongelmia aiemmin kuin peltirakenteisissa. Ulkonäkö on makuasia, omakotitaloalueilla on kyllä aika oudon näköistä, kun harjakattoisten talojen väliin laitetaan "lättähattu"

 

[Jebaus]

Ei tässä nyt kukaan sitä ole parhaaksi väittänytkään, eikä se sitä varmasti ole. Mutta kuten sanoin niin en sitä näe mitenkään huonona vaihtoehtona kuten parjataan.

Esim tuo räystäiden puute tai julkisivun suojaaminen on mielestäni aika keksittyjä juttuja vai onko näille jotain perusteita? Kyllähän sen räystään voi tehdä tasakattoonkin, ja jos julkisivu tehdään jostain muusta kun laudasta, voidaan se tehdä niin ettei se vaadi mitään "suojaa".

Tasakatto nyt ei tietenkään ole se vaihtoehto joka kannattaa kun rakennetaan sitä neliskanttista 300t kastellipakettia mutta jos asuntoa rakennetaan 2-3kerroksiin välikerroksia hyödyntäen, tulee sen käyttö kummasti ajankohtaiseksi. Lumikuormat eivät myöskään ole mikään ongelma tämän päivän rakennesuunnitelulla, ja käytännössähän tasakaton kokonaisrasitus jää pienemmäksi kuin harjakaton sillä pinta-ala on 30-50% vähemmän mitä harjakatossa, räystäineen jopa vielä vähemmän.

 

[lelfonso]

Lumikuormat eivät myöskään ole mikään ongelma tämän päivän rakennesuunnitelulla, ja käytännössähän tasakaton kokonaisrasitus jää pienemmäksi kuin harjakaton sillä pinta-ala on 30-50% vähemmän mitä harjakatossa, räystäineen jopa vielä vähemmän.

Eihän se nyt ihan noin mene. Lumikuormat lasketaan tasossa olevaa neliötä kohti, ei lapetta kohti. Ja harjakaton laskennalliset lumikuormat on pienemmät kuin tasakatoilla, riippuen katon kaltevuudesta. Loivilla/tasakatoilla sitten vielä mahdolliset kinostumakuormat erikseen.

 

[munse]

Kalteva katto on kaiketi rakenteena parempi kantamaan lumikuormaa, koska kaltevuudesta johtuen osa taivuttavasta kuormasta muuttuu puristavaksi kuormaksi, jota pystytään kantamaan tehokkaammin.

Toisaalta kaltevalle katolle mahtuu teoriassa enemmän lunta suuremmasta pinta-alasta johtuen, ja itse kattokin painaa varmaankin enemmän. Mutta toisaalta kaltevalla katolla osa lumesta poistuu painovoiman avittamana, kun taas tasakatolle voi kertyä rajaton määrä lunta (kunnes romahtaa).

EDIT:
Toisaalta suuremmasta pinta-alasta huolimatta eipä kaltevalle katolle pysty kertymään sen enempää lunta kuin samassa paikassa sijaitsevalle saman vaakapinta-alan omaavalle tasakatollekaan, jollei sitten joku käy sitä lisäämässä.

 

[Zigh]

Saiko kukaan tätä blogia talteen, kun on näköjään poistettu.

Googlen cachesta noita voi lueskella ainakin vielä hetken aikaa: site:omakotirakentaja.blogspot.com - Google-haku
Kuvat ei tosin näy.

 

[Honzo]

Hyvä esimerkki rakentajien asenteesta (osaamisesta?) oli tossa vajaa kymmenen vuotta sitten, kun vanhemmilla jouduttiin avaamaan pesuhuoneen katto. Siellä oli leikattu reikä höyrynsulkuun (jonkun unohtuneen asennuksen takia). Koska kyseessä oli isompi rivariyhtiö, joka oli muutama vuosi aiemmin valmistunut ja isäni oli hallituksessa, niin isälle tuli mieleen, että sama saattaisi olla muissakin asunnoissa (tämän tietty rakennuttaja kiisti jyrkästi). No loppujen lopuksi sitten alettiin muitakin pesuhuoneiden kattoja availemaan ja samanlainen reikähän se oli jokaisessa. Veitsellä leikattu reikä joka katossa...

No samaisessa asunnossa oli vanhemmilla "unohtunut" laittaa lattialämmitys suihkun kohdalle ja keittiössä muutaman neliön alueelle. Ne kun sitten piikattiin auki vanhempien ollessa pidemmällä lomalla, niin takas tullessa oli vaaleanharmaan saumauksen tilalle vaihtunut liki musta. No eikun seuraavan loman aikaan taas kaikki uusiksi...

Mulla ois aika pitkä lista näitä kyllä. Olen muuttanut kahteen uudiskohteeseen + asunut uudiskohteessa vuokralla ja rakennuttanut ok-talon.

Olin hallituksessa pj erillistalokohteessa (uudiskohde siis) ja nelisen vuotta oli aikamoista vääntöä, etä saatiin asiat korjattua. Mm. kaikki pihat kavettiin auki, kun ei oltu maanrakennusaikaan viiitsitty tehdä pohjille (savimaa) kaatoja tms. muotoiluja. Vedet seisoi nurmikoilla lammikoissa puoli kesää. Loppujenlopuksi kaikki auki ja siirtonurmet pihoihin. Halvaksi tuli rakennuttajalle... Pienempiä korjauksia oli kymmeniä, jotka olisi pääosin olleet vältettävissä huolellisuudella.

Hauska muisto myös, kun ekaan omaan kun muutettiin ja 2 viikkoa ennen muuttoa oli muuttotarkastus, niin mm. saunan oven ympärillä kaakelit loppuivat ennen listaa ja sellainen 10-15mm rako siinä. Korjaus oli tietty leveämmät listat.. Miksi ihmeessä ne kapeat listat oli edes pitänyt kiinnittää...

Omalle ok-työmaalle kyllä saatiin hyvät miehet töihin. Tosin kaikki koetettiin pistää paperille ja timpureille teroitettiin moneen kertaan, että jos et ole varma, älä tee. Varmista soittamalla. Ravasin aika moneen kertaan asioita tsekkaamassa työmaalla, mutta jälkikin oli sitten todella hyvää. Tuntitöinä teetetti pääosin kaikki sisätyöt ja kävin päivittäin työmaalla.

 

[ZZRX]

Ei tässä nyt kukaan sitä ole parhaaksi väittänytkään, eikä se sitä varmasti ole. Mutta kuten sanoin niin en sitä näe mitenkään huonona vaihtoehtona kuten parjataan.

Esim tuo räystäiden puute tai julkisivun suojaaminen on mielestäni aika keksittyjä juttuja vai onko näille jotain perusteita? Kyllähän sen räystään voi tehdä tasakattoonkin, ja jos julkisivu tehdään jostain muusta kun laudasta, voidaan se tehdä niin ettei se vaadi mitään "suojaa".

Tasakatto nyt ei tietenkään ole se vaihtoehto joka kannattaa kun rakennetaan sitä neliskanttista 300t kastellipakettia mutta jos asuntoa rakennetaan 2-3kerroksiin välikerroksia hyödyntäen, tulee sen käyttö kummasti ajankohtaiseksi. Lumikuormat eivät myöskään ole mikään ongelma tämän päivän rakennesuunnitelulla, ja käytännössähän tasakaton kokonaisrasitus jää pienemmäksi kuin harjakaton sillä pinta-ala on 30-50% vähemmän mitä harjakatossa, räystäineen jopa vielä vähemmän.

Räystäät voidaan toki tehdä tasakattoiseenkin taloon, mutta arkkitehtuurisista syistä varsinkin pientalopuolella harvoin näkee niitä tehtynä tasakattoon. Kerrostaloissa vähän yleisempää. Toki räystäitä jätetään pois myöskin harjakatoista joten ei ole yksin tasakaton ongelma. Jos julkisivu tehdään "sään kestävästä" materiaalista kuten rapataan niin ei sekään poista sitä räystäiden tarvetta. Harva materiaali kestää kosteusrasitusta ikuisesti vaan vaatii huoltoa jossakin välissä. Jos räystäät puuttuu niin huoltoväli tulee huomattavasti nopeammin kuin räystäällisessä rakennuksessa. Alumiini ja ehkä valettu betonipinta voisi kestää semmoisenaan, mutta melko harvinaisia ratkaisuja ja harvoin kannattavia tehdä.

Kerrostaloissahan tämä on nähtävissä hyvin. Tässäkin talossa ulkovuori on betoninen pesubetoni johon jo nyt on tarvinnut tehdä korjauksia vaikka rakennus tehty 1990. Tarkkaa tietoa ei ole itsellä mitä on tehty, mutta ilmeisesti pinnan pesu ja saumojen uusinta. Vanhemmissa kerrostaloissa taas ulkovuori remppa on melko poikkeuksetta huomattavasti isompi. Huoltoväli siis tuplaantuu käyttämällä "sään kestävää" materiaalia, mutta korjaus tulee kyllä jossain vaiheessa eteen ennemmin tai myöhemmin.

Jos kerroksia on tuo 2-3 niin ei se mikään syy ole miksi tasakatto pitäisi tehdä. Jos haluat tehdä katon ilman telineitä välipohjan päältä, on olennaisinta juuri nuo räystäät jotka pitää tällöin toteuttaa niin että ne pystytään rakentamaan yläkautta. Tuollainen "avoräystäs" malli toimii. Harjakattoinen rakenne myös onnistuu yhtä hyvin kunhan käytetään normaalia aluskatetta ja ruoteita eikä levymäisiä alusmateriaaleja.

Lumikuormathan tosiaan lasketaan per neliö, mutta tasakatossa on ongelmana se kun lumi ei tule itsestään alas niin on pakko muistaa käydä tiputtelemassa tai tulee vakavia ongelmia. Harjakatossa taas lumet tulee itsestään alas tai sit laitetaan lumiesteet jolloin liian kuorman tullessa pelkkä lumieste irtoaa eikä koko katto romaha niskaan.

 

[Honzo]

Lumikuormathan tosiaan lasketaan per neliö, mutta tasakatossa on ongelmana se kun lumi ei tule itsestään alas niin on pakko muistaa käydä tiputtelemassa tai tulee vakavia ongelmia. Harjakatossa taas lumet tulee itsestään alas tai sit laitetaan lumiesteet jolloin liian kuorman tullessa pelkkä lumieste irtoaa eikä koko katto romaha niskaan.

Meillä on tasakatto ollut ok-talossa nyt 8 vuotta, eikä kertaakaan ole tarvinnut lumia pudotella. Vuosittain kyllä tsekkaan, että vesi pääsee pois ja ei ole roskia tukkimassa poistoputkia. Huoltovälihomma varmaan pitää paikkaansa.

 

[Jebaus]

Parempi ehkä lopettaa tämä keskustelu jos uusia taloja suunnitellaan mielestäsi niin, että ilman lumien pudottamista seuraa vakavia ongelmia
Nuo pudotuksethan lähinnä tehdään siksi ettei se itsestään putoava lumi aiheuta vaaraa. Jyrkässä harjakatossa kun se lumi/jää sieltä 2-3krs pyyhältää alas pahimmassa tapauksessa tosiaan niiden lumiesteiden kanssa niin se on henki veks jos joku sattuu alla olemaan.
Vaikka nuo loivat lapekatot eivät virallisesti nyt "tasakattoja" ole, niin itselle silti rakentaisin talon jossa lumet eivät katolta tipu itsestään alas on se sitten tasakatto tai loiva huopa/tiilikatto. Muistaakseni 12 astetta(?) olisi raja kun ei tarvi lumiesteitä yms askarrella.

Onko se sitten paha jos 10-20v välein joutuu julkisivun kunnostamaan? Puutaloissahan tämä on ihan normaalia vaikka olisi mitkä räystäät että sen max 10v välein saa huoltomaalauksen tehdä ja verhouksen uusia sitten 20-30v välein jos haluaa sen siistinä pitää. Tietysti jos se 4-5 kertaan maalattu lauta on omaan silmään siisti niin mikäs siinä.

 

[ZZRX]

Eihän se välttämättä paha homma ole jos niin kovasti tasakattoa rakastaa, mutta kyllä ainakin omasta mielestä on vähän kuin verta nenästä kerjäis jos huonoja rakenneratkaisuja haluaa harrastaa. Jos mietitään että räystäiden puuttuminen vähentäisi ulkoverhouksen käyttöikää kolmannekselle niin puuverhouksen maalausväli olisi noin 10vuotta ilman räystäitä. Räystäillä sit 15vuotta niin muutama ylimääräinen maalauskerta tuossa sadan vuoden aikana tulee joka jokaisen kunnolla tehdyn talon elinkaari pitäisi olla. Jos ulkopuolisella teettää niin aika iso summa tuostakin tulee. Se vasta homma onkin jos koko verhous aletaan uusimaan noin usein, silloin ei kyllä mitään järkeä ole edes laittaa puuverhousta taloon. Jos kerroksia alkaa olemaan liikaa niin voihan sen vanhan ulkoverhouksen vaikka soodapuhaltaa tai ihan vaan raapata puhtaaksi.

Lumen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja ainakin täällä oli monessa paikoissa ongelmia viime talvena. Jos samaa menoa jatkuu niin kyllä nuo lasketut arvot saattavat hyvinkin jäädä alakanttiin tulevaisuudessa.

 

[FireFly Renaissance]

En ole blogiasi lukenut, mutta rakentaminen on aina käsityötä ja niihin jää se kädenjälki. Miehet vaihtuu firmoissa => samoin se työn jälki. Yleensä talotehtaissa rakenteet tehdään sisällä, hyvissä työtiloissa ja pääosin työasennoissakin. Joten elementtien laatu on yleensä hyvää, toki kun ihmiset niitä tekevät joskus on joiltain "unohtuneet" villatkin seinistä.

Ei siitä valmiista talostakaan voi olla varma, miten se näkymättömiltä osiltaan on tehty.

Onneksi meillä on ns. normit mihin riitatapauksissa asioita voidaan verrata. Se mikä on toisesta vielä hyvä voi toiselle olla jo huonoa. Rahallakaan (ainakin järkevillä summilla) ei saa täydellistä.

Laatu tehdäänkin tarkastamalla ja testaamalla, jotta ne virheet saadaan kiinni ja korjataan. Virheet ovat rakennusteollisuudessa vain ilmeisesti niin halpoja, että millään ei ole mitään väliä eikä laaduntarkastukseen käytetä aikaa. Kyse laadunvarmistuksessa ei ole ensisijaisesti siitä, että virheet saataisiin estettyä vaan siitä, että ne virheet saadaan kiinni. Toki on hyvä, että niitä virheitäkään ei tulisi liikaa.