IT-alan työpaikat

[FireFly Renaissance]

Jep ja koodaamisessakin on iso ero siinä pitääkö tapella paskotun codebasen ja tightlycoupled spagettihirviön kanssa vai pääseekö rakentamaan uutta tavaraa puhtaalta pöydältä.

Tuntuu hiukan että näissä keskusteluissa törmää teknisten organisaatioiden rivikoodarien ja sitten sellaisten joilla on useampi rauta kuumana kuten konsulttien/arkkitehtien/techleadien yms. maailma keskenään.

Ei se tehokas työaika silti siitä muutu miksikään. Oma kokemus ja ego saattaa toki muuttua Sen seurauksena sitten tulee se nykypäivän työelämän johtotrendi - kiireiseltä ja tehokkaalta näyttäminen. Se mitä oikeasti saadaan aikaan ja minkälaatuista se lopputulos siellä avokonttorissa joka suuntaan sählätessä on on melkolailla toissijaista.

Ja muutenkin kärkipään firmoissa on yleensä rennompi meno ja muita etuja kuten videolla nähdyt aamiaiset, lounaat, päivälliset yms. Googlellahan perjantait eivät edes ole varsinaisia työpäiviä vaan saa itse tehdä omia projekteja, käydä vaikka opettamassa yliopistoilla, koodikouluissa yms. Sitten taas 24/7 hikipajoissa korvaukset ovat paskaa, saa melkein yöunille sanoa hyvästi ja tulee juuri näitä staattisia ”10min” kahvitaukoja yms

Tässä on toki sellainen pieni ristiriita, että yleensä juuri ne firmat menestyvät missä tehdään työtä.

 

[janat]

Tässä on toki sellainen pieni ristiriita, että yleensä juuri ne firmat menestyvät missä tehdään työtä.

Näissä kärkipään firmoissa on rento meno ja silti saadaan paljon aikaan. Tämä siksi, että kaikilla on selkeät ja vaativat kvartaalitason tavoitteet, joiden toteutumista mitataan jatkuvasti ja urakehitys on pitkälti niiden toteutumisesta kiinni. Näihin firmoihin palkattavat henkilöt yleensä pyrkivät kehittymään ja pääsemään urallaan eteenpäin. Kaikilla on siis enemmän tai vähemmän vapaus tehdä työt miten haluaa ja pitää niin paljon taukoja kuin hyvältä tuntuu, kunhan tavoitteisiin päästään.

 

[FireFly Renaissance]

Näissä kärkipään firmoissa on rento meno ja silti saadaan paljon aikaan. Tämä siksi, että kaikilla on selkeät ja vaativat kvartaalitason tavoitteet, joiden toteutumista mitataan jatkuvasti ja urakehitys on pitkälti niiden toteutumisesta kiinni. Näihin firmoihin palkattavat henkilöt yleensä pyrkivät kehittymään ja pääsemään urallaan eteenpäin. Kaikilla on siis enemmän tai vähemmän vapaus tehdä työt miten haluaa ja pitää niin paljon taukoja kuin hyvältä tuntuu, kunhan tavoitteisiin päästään.

Noin se varmaan on teoriassa ja HR:n markkinointimateriaaleissa, mutta onko jotain faktaa miten oikeasti firma pyörii. Kehittyminen ja uralla eteenpäin pyrkiminenkin on itse asiassa kaksi täysin eri asia, jotka voivat riippua toisistaan tai olla riippumatta. Viimeinen lause taas pätee enemmän ja vähemmän kaikkiin asiantuntijoista koostuviin työpaikkoihin.

 

[Antti Alien]

Muutoin: aika tyypillistä asiantuntijahommissa, että välillä pitää ottaa luova tauko, katsoa jonnekin ihan muualle kuin näyttöpäätteelle ja tyhjentää polla, ja koettaa pohtia ongelmaa uudella tavalla. Työtä sekin. Joskus ongelma ratkeaa illalla himassa suihkussa. Työtä sekin.

Turhan harva (edes työnantajista) tuntuu ymmärtävän, että sellaiset koodarit ovat melko vähissä, joiden homma olisi vain istua näppiksen ääressä ja kopioida speksi koodiksi. Noin 95 % hommasta tapahtuu pään sisällä ja sitä hommaa voi tosiaan tehdä vaikka suihkussa haaroväliään saippuoidessa. Toki usein käytännön ratkaisua yrittäessä homma alkaa aukeamaan ihan itsekseen, mutta usein on kuitenkin paras tehdä jotain muuta ja antaa aivojen raksuttaa keskenään.

Ei helvetti mäkin haluun koodariksi jos se on tollasta ja siitä saa 4k€.

Viittaan edellä kirjoittamaani. Ei pelkästä näppiksen nakuttamisesta makseta edes 4 k€/kk. Semmoiset hommat voi ulkoistaa Intiaan 4 k€/vuosi palkalle.

 

[zepi]

Tässä on toki sellainen pieni ristiriita, että yleensä juuri ne firmat menestyvät missä tehdään työtä.

Käsityksesi ”työn teosta” vaikuttaa aika vieraalta ainakin itselleni verrattuna kokemuksiini IT-alalta.

Ehkä eron aiheuttaa se, että olen siirtynyt service ja support puolelta devopsin suuntaan, enkä tuotekehitys-/koodauspuolelta.

Meillä firma tekee n. 500 000€/työntekijä liikevaihtoa ja suurin osa tehdystä työstä on varmaan juuri tuota mitä kutsut ”tehottomaksi”.

Kohtuu hyvin homma silti toimii, vaikka emme aivan MS:n tasolle revenue per employee tasossa pystykään ja häviämme selvästi googlelle, facebookille ja applelle.

 

[FireFly Renaissance]

Käsityksesi ”työn teosta” vaikuttaa aika vieraalta ainakin itselleni verrattuna kokemuksiini IT-alalta.

Ehkä eron aiheuttaa se, että olen siirtynyt service ja support puolelta devopsin suuntaan, enkä tuotekehitys-/koodauspuolelta.

Meillä firma tekee n. 500 000€/työntekijä liikevaihtoa ja suurin osa tehdystä työstä on varmaan juuri tuota mitä kutsut ”tehottomaksi”.

Kohtuu hyvin homma silti toimii, vaikka emme aivan MS:n tasolle revenue per employee tasossa pystykään ja häviämme selvästi googlelle, facebookille ja applelle.

Ne ohjelmistoja tekevät koodarit ja laitteistoja suunnittelevat insinöörit rahoittavat myös sen service ja support puolen. Jota toki firmassa myös tarvitaan, mutta ainoastaan, jos ne oikeasti helpottavat niiden koodarien ja suunnittelijoiden työtä.

 

[zepi]

Ne ohjelmistoja tekevät koodarit ja laitteistoja suunnittelevat insinöörit rahoittavat myös sen service ja support puolen. Jota toki firmassa myös tarvitaan, mutta ainoastaan, jos ne oikeasti helpottavat niiden koodarien ja suunnittelijoiden työtä.

Filosofinen keskustelu siitä, että mikä osasto firmassa tuottaa voittoa ja mikä ei, on aikalailla älytöntä. Yritys optimoi toimintaansa kokonaisuutena. Se on toimitusjohtajan ja hallituksen tehtävä ja heille maksetaan isommissa puljuissa isoa rahaa siitä hyvästä.

-
Pääsääntöisesti koodareilla ei ole mitään käryä siitä, että mitä featureita asiakkaat kaipaavat ja vastaavasti markkinointimiehillä ei ole mitään käryä siitä, että mitä minkäkin featuren tuottaminen maksaa. Siinä on tilaa aika monelle käsien heiluttelijalle välissä, jotta pystytään tekemään edes etäisesti järkeviä päätöksiä siitä, että mihin ne tuotekehityseurot työnnetään.

 

[FireFly Renaissance]

Filosofinen keskustelu siitä, että mikä osasto firmassa tuottaa voittoa ja mikä ei, on aikalailla älytöntä. Yritys optimoi toimintaansa kokonaisuutena. Se on toimitusjohtajan ja hallituksen tehtävä ja heille maksetaan isommissa puljuissa isoa rahaa siitä hyvästä.

-
Pääsääntöisesti koodareilla ei ole mitään käryä siitä, että mitä featureita asiakkaat kaipaavat ja vastaavasti markkinointimiehillä ei ole mitään käryä siitä, että mitä minkäkin featuren tuottaminen maksaa. Siinä on tilaa aika monelle käsien heiluttelijalle välissä, jotta pystytään tekemään edes etäisesti järkeviä päätöksiä siitä, että mihin ne tuotekehityseurot työnnetään.

Ei siinä ole mitään filosofista. Firma saa rahaa myymällä tuotetta. Firma tarvii siis kahta asiaa, sen joka tekee/tuottaa tuotteen ja sen joka myy sen. Voi olla yhden miehen firmassa sama ihminen.

Kaiken muun porukan pitää helpottaa niin paljon tuotteen tekijöiden, kuin sen tuotteen myyjien elämää, että saavat parannettua näiden tuottavuutta oman palkkansa verran, oli kyseessä sitten tukitoiminnot, johto, tai HR. Muussa tapauksessa kyseessä on pelkkää läskiä, joka ei tuota mitään ja on ainoastaan vahingollista firman tulokselle.

Monessa (suuressa) firmassa niitä käsienheiluttelijoita on siinä välissä paljon enemmän kuin tarvitaan (ja osasta saattaa olla jopa pelkästään haittaa), eikä firman johdolla ole oikeasti mitään käsitystä mitä sen toimitusjohtajan ja hallituksen alapuolella oikeasti tapahtuu (Siilasmaa). Ongelmaksi homma muodostuu kunnolla, kun se väliporras ei tee niitä edes etäisesti järkeviä päätöksiä vaan päinvaston estää edes jotenkin järkevän toiminnan.

 

[zepi]

Ei siinä ole mitään filosofista. Firma saa rahaa myymällä tuotetta. Firma tarvii siis kahta asiaa, sen joka tekee/tuottaa tuotteen ja sen joka myy sen. Voi olla yhden miehen firmassa sama ihminen.

Kaiken muun porukan pitää helpottaa niin paljon tuotteen tekijöiden, kuin sen tuotteen myyjien elämää, että saavat parannettua näiden tuottavuutta oman palkkansa verran, oli kyseessä sitten tukitoiminnot, johto, tai HR. Muussa tapauksessa kyseessä on pelkkää läskiä, joka ei tuota mitään ja on ainoastaan vahingollista firman tulokselle.

Monessa (suuressa) firmassa niitä käsienheiluttelijoita on siinä välissä paljon enemmän kuin tarvitaan, eikä firman johdolla ole oikeasti mitään käsitystä mitä sen toimitusjohtajan ja hallituksen alapuolella oikeasti tapahtuu (Siilasmaa).

Firma voi saada rahaa myös myymällä muiden firmojen tuotteita. Ei ole mitään pakkoa olla omia tuotteita tai pyörittää tuotekehitysorganisaatiota.

Tuotekehitystyönkin tai osan siitä voi ostaa ulkopuolisilta tahoilta.

 

[FireFly Renaissance]

Firma voi saada rahaa myös myymällä muiden firmojen tuotteita. Ei ole mitään pakkoa olla omia tuotteita tai pyörittää tuotekehitysorganisaatiota.

Tuotekehitystyönkin tai osan siitä voi ostaa ulkopuolisilta tahoilta.

Joku lisäarvo (tuote) siinä on silti tehtävä ellei nyt ihan Auervaarana hoideta bisnestä. Tuote voi olla myös palvelu (jonka joku tuottaa), ei sen tarvi olla fyysinen hyödyke.

 

[Tonnin Seteli]

Joku lisäarvo (tuote) siinä on silti tehtävä ellei nyt ihan Auervaarana hoideta bisnestä. Tuote voi olla myös palvelu (jonka joku tuottaa), ei sen tarvi olla fyysinen hyödyke.

Käännetäänpä tämä suomen kielelle. Hyödyke voi olla myös palvelu, ei sen tarvitse olla fyysinen tuote. Toki vaikeitahan nämä nykyään ovat, kun uuskielessä asiakas tarkoittaa myös ihan mitä tahansa.

 

[yannara]

Itse tykkään perinteisestä 8-16 ajasta jolloin jää iltaan hurjasti omaa aikaa. Olin joskus 2-vuorotyössä helpparissa ja se oli aika perseestä kökkiä illalla konttorilla. Lisäksi samaistun tohon, että tuosta 8 tunnista varmaan joku 4-5 tuntia on sitä tehokasta työaikaa aivotyössä yms.

 

[Insti]

Itsellä on jo pitkään tökkinyt nykyinen työ raksalla. Kävin jopa vuoden työn ohessa opiskelemassa rakennusmestariksi, mutta sekään ei tuntunut hyvältä. Lisäksi työn fyysisyys tuntuu välillä todella paljon paikoissa.

Satuin katselemaan viikonloppuna SAMK:ssa alkavia koulutuksia ja silmään pisti tradenomikoulutus, tarkemmin sanottuna informaatio- ja viestintäteknologia. Onko tuollaisesta koulutuksesta mihinkään, työllistyykö sillä miten hyvin? Entä miten tällainen ihan pystymetsästä alalle pyrkivä pärjää?

Tai olen koneita kasaillut yms. mutta jokuseen vuoteen ei ole tullut näitä kikkailtua.

 

[zepi]

Itsellä on jo pitkään tökkinyt nykyinen työ raksalla. Kävin jopa vuoden työn ohessa opiskelemassa rakennusmestariksi, mutta sekään ei tuntunut hyvältä. Lisäksi työn fyysisyys tuntuu välillä todella paljon paikoissa.

Satuin katselemaan viikonloppuna SAMK:ssa alkavia koulutuksia ja silmään pisti tradenomikoulutus, tarkemmin sanottuna informaatio- ja viestintäteknologia. Onko tuollaisesta koulutuksesta mihinkään, työllistyykö sillä miten hyvin? Entä miten tällainen ihan pystymetsästä alalle pyrkivä pärjää?

Tai olen koneita kasaillut yms. mutta jokuseen vuoteen ei ole tullut näitä kikkailtua.

Jos IT-alalle haluat, niin tähtäimen pitää olla selvä. Joko tekniselle puolelle insinöörikoulutuksen (tai yliopiston tietojenkäsittelytieteen kautta), tai sitten business-puolelle, jolloin joku tradenomihomma saattaa toimia.

Suosittelen ehdottomasti tekemään ensin jostain codeacademystä jonkun python-peruskurssin tai Helsingin Yliopiston MOOC ohjelmoinnin perusteet.

Jos noilla kursseilla opittavat algoritmisen ajattelun perusteet ja niiden tyylinen ongelmanratkaisu tuntuu mukavalta hommalta, niin sitten vaan AMK:hon tai ihan kunnon yliopistoon insinööriksi lukemaan.

 

[Incredible Buff]

Onhan noita tietojenkäsittelyn tradenomejakin olemassa ja koodausta kai niille pitäis opettaa. Tiedä sitten mitä niille opetetaan.

 

[OD.]

Ihan kummia täällä puhutaan. Koulussa opit perusteet, myös tietojenkäsittelyn tradenomilinjalla. Loppu on itsestä kiinni, eikö siitä oletko inssi vai fm. Jos ei matikka nappaa, niin inssiksi tuskin kannattaa mennä lukemaan. Terkuin tradenomi, mba ja ehkä vielä fm (tietojenkäsittelytiede) jos jaksaa gradun loppuun näin vanhana ja perheellisenä. Paskinta "opetusta" olen opintojeni aikana saanut yliopistolla, jossa osa opettajista on aivan järkyttävän kaavoihinsa kangistunutta jengiä.

 

[Insti]

Ihan kummia täällä puhutaan. Koulussa opit perusteet, myös tietojenkäsittelyn tradenomilinjalla. Loppu on itsestä kiinni, eikö siitä oletko inssi vai fm. Jos ei matikka nappaa, niin inssiksi tuskin kannattaa mennä lukemaan. Terkuin tradenomi, mba ja ehkä vielä fm (tietojenkäsittelytiede) jos jaksaa gradun loppuun näin vanhana ja perheellisenä. Paskinta "opetusta" olen opintojeni aikana saanut yliopistolla, jossa osa opettajista on aivan järkyttävän kaavoihinsa kangistunutta jengiä.

Matikka ei juu nappaa niin hirveästi, mutta kyllähän se menee. Mitä eroja tradenomilla on verrattuna inssiin?

Ja eiköhän joka alalla ole koulutuksen tarkoitus antaa perusteet työskennellä ja hankkia sitä kokemusta, eikä valmistaa heti täydellistä konetta.

Suosittelen ehdottomasti tekemään ensin jostain codeacademystä jonkun python-peruskurssin tai Helsingin Yliopiston MOOC ohjelmoinnin perusteet.

Jos noilla kursseilla opittavat algoritmisen ajattelun perusteet ja niiden tyylinen ongelmanratkaisu tuntuu mukavalta hommalta, niin sitten vaan AMK:hon tai ihan kunnon yliopistoon insinööriksi lukemaan.

Näitä pitääkin tutkia, kiitos!

 

[kjns]

Matikka ei juu nappaa niin hirveästi, mutta kyllähän se menee. Mitä eroja tradenomilla on verrattuna inssiin?

Näin sekä insinööriopintoja (elektroniikka) suorittaneena, että lähes valmiina (tietojenkäsittelyn) tradenomina voisin yrittää valaista asiaa.

Se matikka. Sitä on insinöörilinjoilla ihan paljon. Ja se on sitä haastavamman puoleista kamaa, sanotaanko, että lukion lyhyt matikka jos on hyvin hanskassa niin sillä pääset ekavuoden preppauskurssit kunnialla läpi. Jos lukiota ei ole käynyt tai matikan kanssa oli siellä haasteita, niin töitä joudut tekemään. Omat insinööriopinnot toppasi nimenomaan matikkaan, koska menin amis-pohjalta (datanomi) kouluun, eikä se matikka maistunut tarpeeksi jotta sen olisi saanut taisteltua läpi. Tokikaan tietotekniikan puolella ei ole matikkaa ihan yhtä raskaasti kuin elektroniikassa, mutta kyllä siellä TT-puolen porukkakin monesti kiroili niiden kurssien kanssa.

IT-tradenomin opinnoissa matikkaa taas ei ole juuri nimeksikään, joten jos se ei nappaa, niin kannattaa vakavasti harkita olisko se parempi paikka.

Yleensä noiden selvimpänä erona on se, että insinööriopinnoissa mennään aika paljon enemmän teorian ja suunnittelun tasolle asioissa, kun taas tradenomiopinnoissa keskitytään enemmän käytännön ja ylläpidon tasoon. Omaan koulutukseen on kuulunut mm. kursseja verkkohommista (ei kuitenkaan mitään CCNA-tasoa kuten TT-insseillä yleensä), yritysjärestelmistä (ERP/CRM), ohjelmistokehityksestä, web-kehityksestä, tietoturvasta sekä Big Datasta ja data-analytiikasta.

Ohjelmointia on molemmissa koulutuksissa, määrä riippuu pitkälti koulusta että miten en kurssit on sinne valikoitu. Ainakin omassa nykyisessä koulussa (HAMK) omiin opintoihinsa voi kyllä vaikuttaa aika paljon, ja kurssejä vetää tutkintoon muualtakin kuin vakiotarjoomasta. Eli jos ohjelmointi kiinnostaa, niin sitten vain etsimään ohjelmointia vapaasti valittavista, yhteistyökoulujen kursseilta ja muista paikoista, ja selvittämään voiko vaikka ohjelmoinnin jatko MOOCin laittaa tutkinnon osaksi jne..

Tradenomin koulutuksen voi hoitaa parhaimmillana täysin etänä, mikä ei taida taas inssilinjoilla olla mahdollista ainakaan vielä. Näin itsekin parhaillaan teen, koulussa käydään kun opinnot alkaa ja seuraavan kerran loppuseminaariin ja kypsyysnäytteeseen kun oppari on valmis. Muuten opiskelu hoituu 100% verkon välityksellä iltaisin työn ohessa.

Molemmat tutkinnot antavat periaatteessa samat kelpoisuudet koulutusmielessä, ovat "saman tasoisia" mutta joihinkin tehtäviin (suunnitteluhommiin esim.) voidaan olla hakemassa nimenomaan insinööriä, jolloin vain insinööri kelpaa siihen. Jos mielii työllistyä vaikka jonnekin koodaushommiin tulevaisuudessa, niin siihen ei välttämättä tutkintoa tarvita ollenkaan kuten täälläkin on monesti sanottu. Referenssit ja kokemus painaa enemmän kuin koulun paperi kun koodareita palkataan.

 

[mopnex]

...
Näitä pitääkin tutkia, kiitos!

Tosiaan, jos tuo Helsingin Yliopiston MOOC lähtee sujumaan, ja ohjelmointi on mielestäsi tuon kurssin jälkeenkin mielenkiintoista niin sitten kannattanee harkita noita opintojakin: https://ohjelmointi-19.mooc.fi/ . Jos tuosta vielä jatkaa myös Web-palvelinohjelmointi Java 2019 , Cyber Security Base ja Aloitussivu niin varmasti saa hyvän kuvan tekemisestä ja pystyy syventämään omaa osaamista vaikka opintojen ohessa.

Materiaalia on interwebbi täynnä, ja jos vaan on mielenkiintoa niin junior-pesti varmasti löytyy. Siitä sitten uralla eteenpäin. Hyviä firmoja IT-alalla on paljon, ja useimmiten palkkaus myös hyvä koska kysyntää on. Ei tämä silti mikään suora avain onneen ole, että jokaiselle kynnelle kykenevälle pistetään se +5000e/kk kouraan Silti varmasti yksi parhaimmista aloista, näin omasta mielestäni ja alalla olevana.

 

[pieniapina]

Mitäköhän tämä työ käytännössä on? Jonkinlainen HP onsite tuki? paljonkohan olis realistinen palkka?

Workday

Technical Support Engineer (Computing)

Description -

HP is about innovation, it’s who we are and what we have been doing since 1939, we keep reinventing ourselves. Together we challenge convention, pushing each other to surprise the world. Diversity is embedded in all we do, and every HP employee at every level plays a part to make a difference for our customers, communities and employees. Today we are a $58+ billion fortune 50 company with around 55,000 employees worldwide across 190 countries and we’re looking for visionaries who are ready to make an impact on the way the world works. At HP, the future’s yours to create!

The CS (Customer Support) EMEA organization is managing support & services delivery for HP Inc consumer & commercial products. The objectives of the organization are to increase customer experience and drive revenue growth.

This position is within the Technical Support Organization which main objectives are to drive best support offering at affordable costs and provide technical support expertise.

As Technical Support Engineer you’ll be responsible to deliver advance technical support for Computing commercial products to Commercial Customers and partners across EMEA (Europe, Middle East and Africa) with a main focus on the Nordic region and dominantly Finland.

Your profile:

You are a technical engineer by education with 2-7 years of experience (including tech support experience during education through internships and part-time jobs) in relevant technologies and customer environments. You will fulfill the role of a 2nd level of support for commercial computing, which requires skills of a generalist as well as a specialist.

• Located in Finland and Fluent in Finnish and English. Other local Nordic languages to cover Nordic region are considered beneficial.
• You live and breathe Service, are structured by nature and used to work with external customers by telephone and face to face, preferably in an international environment.
• You enjoy to analyze, troubleshoot and solve complex issues and work together with your team to deliver the best service and combine the best insights from you and your colleagues.
• Experienced in troubleshooting in a technical environment.
• Software and hardware knowledge of computing and peripheral devices.
• Advanced proficiency with case management databases and tools.
• Phone and remote support experience. E-support experience and knowledge.
• Understand the customer in order to be an advocated for the customer.

The Role:

In this role all technical issues that could not be solved at 1st level support will come to you, which are generally challenging and new technical issues, only a very small ratio of cases are elevated from 1st to 2nd level and your responsibilities include to:

• Successfully resolve technical issues (hardware and software) from incoming internal or external businesses and end user's contacts and proactive notification systems.
• Respond to service, product, technical, and customer- relations questions on subjects such as features, specifications, and repairs on current and discontinued products, parts, and options, based on customer entitlement (warranty through mission-critical). .
• Proactively assist internal or external businesses and end users to avoid or reduce problem occurrence.
• Evaluate unique or complex installations or configurations and make recommendations for resolution.
• Articulate clearly in writing and verbally.
• Represent HP occasionally in a face to face customer location visit or vendor meeting.
• Engage team members for support as required to ensure internal or external business and end users/clients SLA demands are met.

Potential customers case examples:

• Impact one single unit or huge install based (including several thousand units)
• request to visit the customer and analyze the customer environment
• request to capture the customers' unit for investigation in local lab/office and try to replicate issue
• request to perform or drive hardware replacement
• request troubleshooting knowledge of Operating Systems or network infrastructure
• request investigation on drivers, BIOS, Firmware

Thanks for taking the time to review our job, if you think it is a match to your experience and interests please apply today, we are eager to learn more about you! If you know a friend who may be a fit for the job please refer them!

 

[jarhu]

Mitäköhän tämä työ käytännössä on? Jonkinlainen HP onsite tuki? paljonkohan olis realistinen palkka?

Workday

Vaikuttaa perus lähituen hommalta, missä palkka voi olla jotain 2000-3000€ väliltä ihan työantajasta ja kokemuksesta riippuen.

 

[pieniapina]

Vaikuttaa perus lähituen hommalta, missä palkka voi olla jotain 2000-3000€ väliltä ihan työantajasta ja kokemuksesta riippuen.

ei se nyt mitään perus lähitukea ole:
Your profile:

You are a technical engineer by education with 2-7 years of experience (including tech support experience during education through internships and part-time jobs) in relevant technologies and customer environments. You will fulfill the role of a 2nd level of support for commercial computing, which requires skills of a generalist as well as a specialist.

The Role:

In this role all technical issues that could not be solved at 1st level support will come to you, which are generally challenging and new technical issues, only a very small ratio of cases are elevated from 1st to 2nd level and your responsibilities include to:

 

[pelitys]

Tuokin on niin suhteellista, mikä on haastavaa ja kenelle. Haastavaa 1st tier puhelinapinoille kun knowledgebase-manuaaleista ei löydy valmista skriptiä miten printteriin päivitetään firmis, niin eskaloidaanpa asiantuntijalle
Perus asiakaspalvelijan tekninen tietämys on yleensä niin olematonta, että pitää eskaloida suoraan 2-3 tasoille että saa jonkun termejä ymmärtävän langanpäähän.

 

[jarhu]

Noi riippuu oikeasti todella vahvasti organisaatiosta. Joka tapauksessa tuossa on sen verta laveat user caset ja tehtävät, joista useat kuuluu yleensä nimenomaan onsite supportille.

Jossain paikoissa se 2nd lvl support on käytännössä se lähituki sekä 3rd lvl support. Puhun ihan käytännön kokemuksesta eri firmoissa pienistä yrityksistä kansainvälisiin. Kaikkea muuta olen tehnyt paitsi 1st lvl supporttia.

 

[Bertta]

Miksihän firmat käyttävät headhuntereiden palveluja ja olettavat ihmisten, jotka eivät edes hae töitä aktiivisesti, vaihtavan kehnompiin positioihin ja laskevan palkkaansa jopa tuhansilla?

Olin ennen siinä uskossa, että jos jotakuta headhuntataan työpaikalta, luonnollisesti hänelle tarjotaan jotain nykyistä kiinnostavampaa ja parempaa.

 

[Paapaa]

Miksihän firmat käyttävät headhuntereiden palveluja ja olettavat ihmisten, jotka eivät edes hae töitä aktiivisesti, vaihtavan kehnompiin positioihin ja laskevan palkkaansa jopa tuhansilla?

Hmm, olettaako joku noin? Eli hunttaaja tiesi palkkasi ja tarjosi tonneja pienempää??

 

[Bertta]

Hmm, olettaako joku noin? Eli hunttaaja tiesi palkkasi ja tarjosi tonneja pienempää??

Pari kertaa jo käynyt noin. Ehkä onnistun laskemaan markkina-arvoani rekrytointiprosessissa.

 

[Paapaa]

Pari kertaa jo käynyt noin. Ehkä onnistun laskemaan markkina-arvoani rekrytointiprosessissa.

Aika villiä kaikkien osapuolten ajanhaaskausta todellakin....

 

[Make]

Miten itsensä kilpailutus kannattaa toteuttaa jos ensisijaisesti ei ole tarkoitus vaihtaa työpaikkaa vaan lähinnä katsoa millaista palkkatasoa muualla saisi ja sitten sitä kautta yrittää nostaa omaa palkkaa nykyisessä työpaikassa?

Miten ilmoitan nykyisessä työpaikassa että ”saisin tuolla naapurissa 500€ enemmän palkkaa, nostappas vähän mun palkkaa taikka taidan vaihtaa paikkaa”?

Edit: Tarkennetaan vielä että työurani on melko alussa vasta eli palkka ei vielä mikään kovin suuri.

 

[shams]

Itseä hieman epäilyttää tehdä tuollaista jos ei ole oikeasti lähtöaikeita, tai jos ei ole ns. korvaamaton henkilö kyseisessä organisaatiossa. Sitä ei voi tietää miten toinen osapuoli reagoi siihen, eli pääseekö sillä jonkun kusipäisen managerin henkilökohtaiselle paskalistalle, jonka jälkeen ei ole odotettavissa palkankorotuksia siinä firmassa. Helpompaa on vaan vaihtaa firmaa ja ottaa se palkankorotus sitä kautta.

 

[sirace]

Itseä hieman epäilyttää tehdä tuollaista jos ei ole oikeasti lähtöaikeita, tai jos ei ole ns. korvaamaton henkilö kyseisessä organisaatiossa. Sitä ei voi tietää miten toinen osapuoli reagoi siihen, eli pääseekö sillä jonkun kusipäisen managerin henkilökohtaiselle paskalistalle, jonka jälkeen ei ole odotettavissa palkankorotuksia siinä firmassa. Helpompaa on vaan vaihtaa firmaa ja ottaa se palkankorotus sitä kautta.

Eihän tuossa ole mitään hävittävää, otat kilpailevan tarjouksen vastaan ja jäät vanhalle työnantajalle jos tekevät vastatarjouksen, hyvässä lykyssä voi saada satkun pari kilpailevaa paremman tarjouksen nykyiseltä...

 

[shams]

Eihän tuossa ole mitään hävittävää, otat kilpailevan tarjouksen vastaan ja jäät vanhalle työnantajalle jos tekevät vastatarjouksen, hyvässä lykyssä voi saada satkun pari kilpailevaa paremman tarjouksen nykyiseltä...

Siksi sanoinkin "jos ei ole oikeasti lähtöaikeita", mikä tässä tapauksessa ei ollut kovin selvää. Kun on antanut tuollaisen ultimaatumin niin on vähän noloa jäädä firmaan jos siihen ei suostuta.

 

[Tilipitappitippitappi]

Siksi sanoinkin "jos ei ole oikeasti lähtöaikeita", mikä tässä tapauksessa ei ollut kovin selvää. Kun on antanut tuollaisen ultimaatumin niin on vähän noloa jäädä firmaan jos siihen ei suostuta.

Vaikeita tilanteitahan nuo on. Riippuu varmasti firmasta, pomosta ja ties mistä kuinka tuon voisi tuoda ilmi. Itsellä oli aiemmassa firmassa oman pomon kanssa hyvät välit ja jossain vaiheessa vain lounaalla mainitsin ohimennen, että saattaisi olla tyrkyllä muitakin hommia. Kyseli sit syitä että miksi lähdössä ja valittelin että palkkakehitys ollut heikkoa. Parin tunnin päästä tuli sitten reilu 10% korotus jonka seurauksena jäin sitten siihen firmaan pariksi vuodeksi.

 

[zepi]

Jos oikeasti tuntuu, että palkka laahaa markkinatilannetta perässä, niin 10% kuulostaa aika pieneltä korjaukselta...

Mutta kyllähän se kaikki aina tuntuu.

 

[Tilipitappitippitappi]

Jos oikeasti tuntuu, että palkka laahaa markkinatilannetta perässä, niin 10% kuulostaa aika pieneltä korjaukselta...

Mutta kyllähän se kaikki aina tuntuu.

No ei se palkka niissä hommissa kyllä markkinatilanteen perässä ollut, ennemmin yli ja tosiasiassa ihan ok, mutta muita kuin TES korotuksia ei ollut tullut muutamaan vuoteen. Kyselin kyllä aiemmin korotusta, mutta eipä sitä tullut kuin vasta sen jälkeen kun kävi ilmi että oisin lähdössä. Valitettavaa, mutta ymmärtääkseni varsin yleistä se että liksa nousisi vasta irtisanoutuessa.
Mutta totta kyllä se, että 10% (tai tässä tapauksessa se oli itseasiassa n.12%) korotus bruttopalkkaan ei kuitenkaan ole tuntuva korotus. Netto kun on puolet ja alle korotuksesta

 

[sirace]

Itsellä oli aiemmassa firmassa oman pomon kanssa hyvät välit ja jossain vaiheessa vain lounaalla mainitsin ohimennen, että saattaisi olla tyrkyllä muitakin hommia. Kyseli sit syitä että miksi lähdössä ja valittelin että palkkakehitys ollut heikkoa. Parin tunnin päästä tuli sitten reilu 10% korotus jonka seurauksena jäin sitten siihen firmaan pariksi vuodeksi.

Hienovarainen taktiikka toimii aina, jos menee latelemaan ultimatumia niin siinä polttaa sillat. Toki eri asia jos on vain niin leipiintynyt nykyisen firman toimintaan eikä etenemis mahdollisuuksia ole, siinä tapauksessa parempi vaihtaa suoraan...

 

[Bladekill]

Miten itsensä kilpailutus kannattaa toteuttaa jos ensisijaisesti ei ole tarkoitus vaihtaa työpaikkaa vaan lähinnä katsoa millaista palkkatasoa muualla saisi ja sitten sitä kautta yrittää nostaa omaa palkkaa nykyisessä työpaikassa?

Edit: Tarkennetaan vielä että työurani on melko alussa vasta eli palkka ei vielä mikään kovin suuri.

Otat ensin selville oman markkina-arvosi. Yritä esim selvittää firmasi sisällä mitä muut saavat, tutki internetistä (Glassdoor, Linkedin yms.) missä luokissa liikutaan ja sitten mieti ylipäätään mitä teet työnantajallesi ja kuinka helposti he saisivat vastaavanlaisen jampan tilalle tekemään samaa hommaa samalla linksalla.
Jos ei ole markkina-arvoa tai se on sama tai pienempi mitä sinulle nyt maksetaan niin ei ole vipuvarttakaan ja sitten voi olla aika vaikeaa saada korotuksia.

Miten ilmoitan nykyisessä työpaikassa että ”saisin tuolla naapurissa 500€ enemmän palkkaa, nostappas vähän mun palkkaa taikka taidan vaihtaa paikkaa”?

Itse menisin vain suoraan esimiehen puheille ilmoittamaan asian ja sillä sipuli. Tosin jos haluaisin saada esim. 500e korotuksen ja pysyä samassa paikassa niin tod näk. aloittaisin keskustelun jotenkin tyyliin: "Olen tykännyt todella olla täällä ja mielelläni jatkaisin, mutta saan muualta xyz euroa isompia tarjouksia joten blaablaablaa..." ja myös valehtelisin tarjotun summan hiukan ylöspäin. Esim jos haluan 500e korotuksen niin todennäköisesti sanoisin että muualta tarjotaan 750e-800e enemmän. Kannattaa tosin tietää tuota tehdessä mikä on uskottavaa ja mikä ei. Varsinkin junioriona pääsee helposti epäuskottaviin lukuihin.

 

[Bontano]

Millaisia eroja 'rivikoodarien' palkoissa näkyy, kun verrataan ohjelmistotaloja sekä esim. rakennus- tai metsäalan yritystä työnantajana? Ohjelmoijia työskentelee kuitenkin useilla eri aloilla. Tunnettujen ohjelmistotalojen työpaikkailmoituksissa usein luvataan omat olutpanimot jne kilkkeet, miten tälläiset menot vaikuttavat palkkoihin?

 

[mopnex]

Millaisia eroja 'rivikoodarien' palkoissa näkyy, kun verrataan ohjelmistotaloja sekä esim. rakennus- tai metsäalan yritystä työnantajana? Ohjelmoijia työskentelee kuitenkin useilla eri aloilla. Tunnettujen ohjelmistotalojen työpaikkailmoituksissa usein luvataan omat olutpanimot jne kilkkeet, miten tälläiset menot vaikuttavat palkkoihin?

Isoin kuluerä konsulttifirmallekkin on ne palkat ja sivukulut - ei kahvit, pähkinät, hedelmät, limuautomaatit ymvt sälät.

 

[Seeteufel]

Eiköhän noista löydy jotain tilastoja Googlella. Jenkeissä ainakin kaikki parhaat palkanmaksajat oli yllättäen Piilaakson tekkifirmoja.

 

[zepi]

Millaisia eroja 'rivikoodarien' palkoissa näkyy, kun verrataan ohjelmistotaloja sekä esim. rakennus- tai metsäalan yritystä työnantajana? Ohjelmoijia työskentelee kuitenkin useilla eri aloilla. Tunnettujen ohjelmistotalojen työpaikkailmoituksissa usein luvataan omat olutpanimot jne kilkkeet, miten tälläiset menot vaikuttavat palkkoihin?

Minulla on sellainen mututuntuma, että perusteollisuuden it-osastoilla on vähemmän ”peruskoodareita” ja enempi arkkitehtejä ja vastaavia. Tämän takia perusteollisuuden it-jannujen liksat voivat vaikuttaa keskiarvoina aika korkeilta. Ihan vaan koska alimpia palkkaluokkia on töissä vähän.

Kun systeemeihin tehdään jotain muutoksia, niin osa muutostyöstä ostetaan sitten ulkoisilta konsulteilta. Omia ”it-perusjannuja” ei kannata palkkalistoilla kovin paljon pitää, koska sitä peruskoodausta ja asennuksia on vain kausiluontoisesti tarjolla.

Omat anekdoottini telco-maailmasta tukevat jossain määrin tätä käsitystä, mutta ehkä muillakin on näkemyksiä?

Sitten jos verrataan saman vaatimustason arkkitehtihommia jossain perusteollisuudessa ja accenturella tai muulla vastavaalla, niin luultavasti se it-pulju vie voiton. Tästä minulla ei ole oikeaa kokemusta, vain arvaus.

 

[Seeteufel]

Edellinen duunipaikka oli keskisuuri konepajateollisuuden firma ja "tietohallinnossa" me ei koodattu itse mitään, mutta talossa oli kyllä tuotekehitysosasto, jossa oli softatiimi omia tuotteita varten.

 

[Bladekill]

Minulla on sellainen mututuntuma, että perusteollisuuden it-osastoilla on vähemmän ”peruskoodareita” ja enempi arkkitehtejä ja vastaavia. Tämän takia perusteollisuuden it-jannujen liksat voivat vaikuttaa keskiarvoina aika korkeilta. Ihan vaan koska alimpia palkkaluokkia on töissä vähän.

Kun systeemeihin tehdään jotain muutoksia, niin osa muutostyöstä ostetaan sitten ulkoisilta konsulteilta. Omia ”it-perusjannuja” ei kannata palkkalistoilla kovin paljon pitää, koska sitä peruskoodausta ja asennuksia on vain kausiluontoisesti tarjolla.

Omat anekdoottini telco-maailmasta tukevat jossain määrin tätä käsitystä, mutta ehkä muillakin on näkemyksiä?

Mitä olin Helsingissä useamman vuoden konsulttina niin tuo kuvailemasi tilanne olisi ehkä se ideaali tilanne asiakkaille, mutta vain harvoin toteutuu käytännössä. Toki riippuu myös asiakkaasta. Telco firmat ovat myös aikalailla "teknologiafirmoja" more or less joten heillä on yleensä ehkä parempi näkemys miten hommaa kannattaa pyörittää.

Useimmilla asiakkailla missä itse olin ns. "perusteollisuudessa" ei itsellään ollut juuri mitään omaa henkilöstöä teknillisellä puolella vaan kaikki ulkoistettiin ja hommattiin muualta. Arkkitehdeistä, junnudevaajiin ja devops:n jne. Oli asiakkailla myös joskus arkkitehti tai pari omassa talossa, mutta tekemistä oli sen verran paljon loppupeleissä että suurin osa hankittiin muualta. Toki se varsinainen IT (siis IT, ei softakehitys) eli siis windows printterien ajureiden asentaminen ja kaapelin vetäminen oli useimmiten in-house, mutta ei sekään aina.

...koska sitä peruskoodausta ja asennuksia on vain kausiluontoisesti tarjolla.

Tämäkin on muuttunut aika paljon digitalisoituvassa maailmassa. Monet asiakkaat huomasivat että heillä on käytännössä kokoajan uusia palveluja, appeja yms. joita pitää kehittää joten heillä on joko kokoajan iso pooli konsultteja pyörittämässä hommaa vuodesta toiseen (esim. kaikki suuremmat pankkialan toimijat) tai sitten palkkaavat omaa väkeä. Joskus kun konsultti on ollut tarpeeksi monta vuotta asiakkaalla ja tietää pelit ja vermeet saattaa asiakas palkata ko. konsultin itselleen.

 

[celeb]

Espoo kouluttaa 40 työtöntä ulkomaalaista koodareiksi

"Koodarikoulun jälkeen he tekevät kolmen kuukauden harjoittelun yrityksissä ja tavoitteena on, että he saavat töitä kyseisestä yrityksestä."

Espoo kouluttaa 40 työtöntä ulkomaalaista koodareiksi

Nyt sitten odotellaan koska ensimmäinen persukannattaja tulee ulisemaan miksei suomalaisia työttömiä oteta kyseiseen koulutukseen.

 

[Nigel]

Ilmeisesti monikin ehti valittaa, koska uutista päivitettiin ja julkaistiin erillinen juttu siitä, miten hommaa ei ole rajoitettu tällaisin perustein.

Ihan hyvä, koska sain itsekin taas lueskella yhden mailin työnantajalta, että nyt ei ole tarjolla töitä devaajalle.

Saako udella minkälaista työkokemusta sulla on muilta aloilta ja minkälainen koulutustausta? Oletko tällä hetkellä töissä vai työtön?

Itsekin haaveilen ekasta ohjelmointityöstä näin kolmenkympin kynnyksellä ja sun jutut pistää vähän mietityttämään. Tosin sitten kun alan hakemaan töitä niin ei hae mitään C++-paikkoja vaan todennäköisesti webdevauspuolelle tähtään.

 

[bonekuukkeli]

Itsekin pääsin hoitoalalla vuosia viettäneenä hyppäämään tietotekniikan opintoihin (amk). Mielenkiintoista hommaa kyllä ja tuntuu jo omalta alalta. Koodaaminen kiinnostaa ja tietoverkotkin tuntuneet ihan lepposalta. Vielä kun pääsisi konkreettisesti nykyisestä hoitoalan työstä vielä eroon, mutta ei taida vajaan vuoden opinnoilla jalkaa saada ovien väliin ja työn ohessa viimeistelisi opinnot... Toki harjoittelujen kautta se voisi mahdollistua jatkossa helpommin, kunhan kartoittaa paikkoja Oulun alueelta. IT-puolella kyllä työntekijää arvostetaan ihan eri malliin, mikä näkyy jo koulun penkiltä alkaen.

 

[Jorsetti]

Tuohon asiaan miksi "perusteollisuudessa" on niin vähän omaa it porukkaa on hyvä kysymys. Ala saattaa vielä olla eirtyispiirteistä ja siihen ei pysty pystymetsästä repimään kooderia tekemään juttuja. Onhan se erilaista tehdä puhtaalta pöydältä snäppiappia kuin vetää Ranen Pakkaustarviketta tälle vuosikymmenelle softan osalta. Vähän pikku pakko tietää miten ne 50 pakkaajaa toimivat käytännön töissään.

 

[FireFly Renaissance]

Tuohon asiaan miksi "perusteollisuudessa" on niin vähän omaa it porukkaa on hyvä kysymys. Ala saattaa vielä olla eirtyispiirteistä ja siihen ei pysty pystymetsästä repimään kooderia tekemään juttuja. Onhan se erilaista tehdä puhtaalta pöydältä snäppiappia kuin vetää Ranen Pakkaustarviketta tälle vuosikymmenelle softan osalta. Vähän pikku pakko tietää miten ne 50 pakkaajaa toimivat käytännön töissään.

Eikös toi ole ennemminkin juurikin peruste, että siellä pitäisi olla niitä omia koodareita kun muuten ostetaan ulkoa niitä snäppiappeja?

Tosin, eihän teollisuus osta sitä teknistä softaa näistä pilvipalveluyhtiöistä. Sulautetun koodaaja on ihan eri epeli kuin pilvikoodaaja. Pilvikoodaajalle tulee itku puseroon kun työpisteelle kannetaan oskilloskooppi tai aletaan puhua bittijärjestyksestä ja pisteen paikasta ja vastaavasti sulamiehelle tulee itku kun pitää alkaa jotain tehtaita rakentamaan. Kova jätkä voi sitten osata kummatkin, ne ovat todella harvassa. Itse pidän omaa osaamista melko laajana mikä lähtee sieltä kontrollereisa ja ASIC/FPGA:sta, mutta päättyy kuitenkin sinne pilven reunalle vaikka joku graafinen käyttöliittymä vielä onnistuukin (onnistui).

 

[Antti Alien]

Tuohon asiaan miksi "perusteollisuudessa" on niin vähän omaa it porukkaa on hyvä kysymys. Ala saattaa vielä olla eirtyispiirteistä ja siihen ei pysty pystymetsästä repimään kooderia tekemään juttuja. Onhan se erilaista tehdä puhtaalta pöydältä snäppiappia kuin vetää Ranen Pakkaustarviketta tälle vuosikymmenelle softan osalta. Vähän pikku pakko tietää miten ne 50 pakkaajaa toimivat käytännön töissään.

Riippuu suuresti teollisuuden alasta. Itse työskentelen sähköverkkojen ohjauslaitteiden parissa ja täällä kyllä on yli sadan hengen useamman osasto kokoinen R&D-puoli, josta suurin osa koodaa. Softa on suurempi osa tuotetta kuin rautapuoli. Alihankkijoita on kyllä toistakymmentä prosenttia, mutta nekin työskentelevät samoissa tiloissa ja porukkaa on palkattu omille listoille kiihtyvää vauhtia.

Sitten taas saman korporaation muuntajapuolella on kuulemma kokonaista yksi koodari. Ei ole ihan yhtä paljon softaa niissä tuotteissa.

 

[jos]

Yksi nimeltämainitsematon IT-alan yritys arviolta muutama kuukausi sitten iltapäivälehdessä valitteli kun työvoimaa ei vain ole tarjolla ja että töitä olisi heti kymmenille "koodareille". Kuulemma kyseinen yritys on palkannut monia suoraan koulun penkiltä, joilla monella on ollut vielä opinnot kesken.

Tuttavani haki kyseiseen yritykseen amk-koulutuksella ja 1-2 vuoden web-devaus kokemuksella. Palkka olisi ollut kuulemma kokopäiväisestä työstä 1700-1800€/kk. Hämmästyin että onko palkkataso tullut näin alas? Ymmärrän tietysti että amk-koulutus on nykymittapuulla vähäinen, samoin kuin tuo työkokemuksen taso, mutta jos hänen kertomuksensa pitää paikkansa, niin en yhtään ihmettele jos ei työvoimaa saada.

En mainitse yrityksen nimeä, koska en tiedä varmaksi pitääkö juttu paikkansa enkä halua pilata yrityksen mainetta turhaan. Lähinnä kiinnostaa tietää, onko kyseinen palkkataso nykyään ihan normaali? muistan että kymmenisen vuotta sitten amk:sta vastavalmistunut tradenomi tai inssi pääsi helposti yli 2k palkoille.