Arduino -ketju (kysymykset/keskustelu)

[Tukkeuma]

Mistä hyvä ja edullinen Arduino starter kit täydelliselle ummikolle? Ebaysta löytyy vaikka minkänäköistä kittiä mutta ei mitään hajua millainen kannattaisi ottaa
Ei ole mitään tiettyä projektia mielessä, kiinnostaisi vain kokeilla mitä näillä voi tehdä.

Edit. esim. onko tästä paras aloittaa? Arduino Starter Kit Multi-language

 

[Tumppi112]

Mistä hyvä ja edullinen Arduino starter kit täydelliselle ummikolle? Ebaysta löytyy vaikka minkänäköistä kittiä mutta ei mitään hajua millainen kannattaisi ottaa
Ei ole mitään tiettyä projektia mielessä, kiinnostaisi vain kokeilla mitä näillä voi tehdä.

Edit. esim. onko tästä paras aloittaa? Arduino Starter Kit Multi-language

Kiinasta löytyy hyviä startter kilttejä 20€ molemmin puolin.

Esim:
NEWEST RFID Starter Kit for Arduino UNO R3 Upgraded version Learning Suite With Retail Box
http://s.aliexpress.com/re6raUBb?fromSns=Copy to Clipboard

 

[juu-zo]

Ebayn kautta tilailen itsekin kaiken elektroniikan tilpehöörin. Toki toimitusaika niissä on aina pitkä. Suosittelen myös tutustumaan saman tien esp8266/esp32 piireihin. Itse olen pääasiassa siirtynyt monessa pikku sovelluksessa käyttämään noita arduino nanojen sijaan. Pääosin syynä wifi. Arduinoilla toki vielä muutamia etuja muunmuassa I/O:n suhteen.

 

[Jumi]

Onko kellään kokemusta Elegoon Arduinokopioista? Niissä näyttäisi olevan vain saksankieliset ohjeet, mutta käsittääkseni netistä löytyvä englannin kielinen Arduino Starter Kit käy kun tuon Elegoo Uno R3 pitäisi olla 100% kopio.

Olin aluksi ostamassa aitoa Arduino Starter Kittiä ensimmäiseksi Arduinosetiksi, mutta kun huomasin että puolet halvemmalla saisin toimivan Elegoon kopion ja paljon enemmän härpäkkeitä matkaan niin kallistuin sen puoleen.

EDIT: Tätä ajattelin: https://www.amazon.de/Set-Kit-für-A...541684895&sr=1-5&keywords=arduino+starter+kit

EDIT2: Jaahas, ohjeet ovat myös englanniksi ja löytyvät Elegoon sivuilta.

 

[SShadow]

Ainakin LUT-yliopistossa käyttävät noita Elegoon settejä peruskurssilla. Halvassa voi olla vähän isommat toleranssit, mutta en ainakaan päälle päin nähnyt moitittavaa tuosta Elegoon setistä kun käsissäni hypistelin. Peruskäytössä menee noi kopiot siinä missä alkuperäisetkin.

 

[JuSiZ]

Onkos kellään hm-10 bluetooth moduulia? Itsellä ongelma kun ei puhelin samsung note8 halua yhdistää tuohon!? tilasin jo vanhempaa hc-5 mallia olevan pulikan mutta kiva olisi saada tuokin toimimaan....tarkoitus ohjata puhelimella ws2812 ledi nauhaa.

 

[LaturiLewis]

Onkos kellään hm-10 bluetooth moduulia? Itsellä ongelma kun ei puhelin samsung note8 halua yhdistää tuohon!? tilasin jo vanhempaa hc-5 mallia olevan pulikan mutta kiva olisi saada tuokin toimimaan....tarkoitus ohjata puhelimella ws2812 ledi nauhaa.

HM-10 klooni moduleita olen tilannut:
HM 10 cc2541 4.0 BLE bluetooth to uart transceiver Module Central & Peripheral switching iBeacon AirLocate-in Integrated Circuits from Electronic Components & Supplies on Aliexpress.com | Alibaba Group
Näissä ei siis ole tuota Arduino sovituslevyä piikkirimalle.
Sisällä näissä ollut esim. JDY-09 nimellä firmis.
Näihin olen CC-debuggerilla flashannut HM-10 firmwaret (uusin v700).
Tuossa uusimmassa v700 firmiksessä tosin oletus baud rate muuttunut 9600 -> 115200.

 

[JuSiZ]

HM-10 klooni moduleita olen tilannut:
HM 10 cc2541 4.0 BLE bluetooth to uart transceiver Module Central & Peripheral switching iBeacon AirLocate-in Integrated Circuits from Electronic Components & Supplies on Aliexpress.com | Alibaba Group
Näissä ei siis ole tuota Arduino sovituslevyä piikkirimalle.
Sisällä näissä ollut esim. JDY-09 nimellä firmis.
Näihin olen CC-debuggerilla flashannut HM-10 firmwaret (uusin v700).
Tuossa uusimmassa v700 firmiksessä tosin oletus baud rate muuttunut 9600 -> 115200.

Mulla siis tämä.
https://s.click.aliexpress.com/e/baqmWdAu

Kuinkas tuo firmiksen fläshäs menee ja saako arduinolla tuon hoidettua?

 

[LaturiLewis]

Mulla siis tämä.
https://s.click.aliexpress.com/e/baqmWdAu

Kuinkas tuo firmiksen fläshäs menee ja saako arduinolla tuon hoidettua?

HM-10 moduli on tuossa Arduino sovitinlevyllä.
Firmiksen voi myös ohjelmoida Arduinolla ja ohjeet löytyy netistä. Itsellä kun ei arduinoa ole niin tilasin 10 taalan cc debuggerin.

 

[JuSiZ]

HM-10 moduli on tuossa Arduino sovitinlevyllä.
Firmiksen voi myös ohjelmoida Arduinolla ja ohjeet löytyy netistä. Itsellä kun ei arduinoa ole niin tilasin 10 taalan cc debuggerin.

Tällä ohjeella sain firmiksen päivitettyä.

How to flash genuine HM-10 firmware on CC2541 (make genuine HM-10 from CC41)

 

[Mävaan]

Katsoin linkkejä mihin tuolla Arduinon sivulla viitataan ja F-secure varoitti, että sivu on vahinkollinen. Ei sivulla mitään erikoista näkynyt, mutta kannattaa ajatella viruksiakin.

 

[JuSiZ]

Katsoin linkkejä mihin tuolla Arduinon sivulla viitataan ja F-secure varoitti, että sivu on vahinkollinen. Ei sivulla mitään erikoista näkynyt, mutta kannattaa ajatella viruksiakin.

Jaa ei mulla ainakaan blokannu kun tämän valmistajan sivun...freedome off niin toimii...

Huamao Technology CO,. LTD.

 

[Division]

Mietiskelin semmoista projektia millä voisi lukea analogisia antureita, lykätä niiden arvoja nassiin jonkulaiseen tietokantaan ja siitä sitten eteenpäin graafeiksi vaikka verkkosivulle. Tai generoi nettisivua suoraa sielä iot vehkeessä, tietokanta ois kyllä kiva lisä. Muutama outputtikin olisi ok että voi ohjata relekortilla toimilaitteita anturitietojen perusteella.

Guuglailun tuloksena syntyi ajatus että Arduino olisi varmaan fiksu platformi tällaiseen. Ohjelmoinnin perusteitakin on joskus koulussa vähän opeteltu. Yunista löytyisi ilmeisesti samalta laudalta kaikki tarvittava ja vähän laajennusvaraakin. Toisaalta varmaan mega+ethernet shieldi ajaisi saman asian. Saatavuudet olikin hankalampi guuglattava kun kaikesta on 1001 3rd party versiota, arduinon omalla sivulla on kaikki discontinued ja sitten tietysti kaikki ohjeet ja oppaat on toteutettu milloin milläkin eri raudalla.

Oisko täälä guruilla mielipidettä aiheeseen?

 

[juu-zo]

Itse olen vähän samankaltaisen joskin hieman erilaisen data loggerin toteuttanut perus nanolla. Analogisten antureiden luku ja kirjoitus microsd muistikortille, kriteereinä oli mahdolisimman nopea ohjelmakierto jotta dataa saa kerättyä tarpeeksi. Noin 10hz näytteenottoväliin tuolla pääsin. En muista montako inputtia oli käytössä. Koodi on kyllä vielä tallessa.
Eli kyllä tuo projekti on ihan toteuttamiskelpoinen. Arduinoksi käy tosiaan melkein mikä vain ja ethernetin tai wifin saa melkein mihin malliin vaan. Itse olen tottunut käyttämään adout halvimpia ebayn kopio arduja. Kaikki on toimivia ollut ja hinnat ei päätä huimaa.

 

[Mävaan]

Miten olisi Arduino Mega 2560 Rev3 tai Arduino Due. Molempia on saatavana. Megassa on useampia sarjaportteja mikä helpottaa elämää. Se toimii 5:llä voltilla. 3,3 voltin Due on ollut loppumassa jo monta vuotta mutta vielä se on vaan myynnissä. Molemmissa on tehoa ja tilaa ohjelmille. Ja onhan siellä muutakin myynnissä.

 

[ississ]

Mietiskelin semmoista projektia millä voisi lukea analogisia antureita, lykätä niiden arvoja nassiin jonkulaiseen tietokantaan ja siitä sitten eteenpäin graafeiksi vaikka verkkosivulle. Tai generoi nettisivua suoraa sielä iot vehkeessä, tietokanta ois kyllä kiva lisä. Muutama outputtikin olisi ok että voi ohjata relekortilla toimilaitteita anturitietojen perusteella.

Guuglailun tuloksena syntyi ajatus että Arduino olisi varmaan fiksu platformi tällaiseen.

Oisko täälä guruilla mielipidettä aiheeseen?

Tein omat vastaavat esp8266lla. Ehkä se uudempi/isompi tuosta voisi olla parempi. Kovin paljoa weppisivuja noihin tai arduinoihin ei mahdu.
Espssä ei ole kuin yksi ad tulo eli siihen pitäisi laittaa ulkoinen ad. 74595+uln2804 on hyvä yhdistelmä jos lähdöt loppuu kesken.

Noissa pienitehoisissa mittaus helposti loppuu kun lähetetään, kannattaa miettiä tarkkaan kuinka usein mittaa/lähettää ja tehdä vaikka useampi mittaaja eri tarpeisiin.

Omat tekeleet mittaa itsekseen ja lähettää tiedot nassille tietyin väliajoin yksinkertaisella http getillä. Nassissa pyörii php+mariadb. Vain lämpötiloja joten ei tarvita kovin tiheää mittausta.
Lähtöjä varten espssä minikontrollisivu jota voi käskyttää myös http getillä, nassi voi siis ohjata mittaria helposti wget/curl/tms tai käsin selaimella.

Normaali arduino+lankaverkko oli mielestäni turhan hidas.
Jos mittari voi olla nassin lähistöllä niin liikenne siihen väliin sarjaportilla.

Myös raspi+ulkoinen ad voisi olla käyttökelpoinen.

 

[Mävaan]

Miten Esp32?

 

[hjjm123]

Itse syositttelisi MQTT brokeria HTTP:n tilalle, kaksisuuntaknen yhteys helpompi toteuttaa ja muutenkin kevyempi kun ei tarvitse HTTP headereita lähettää

 

[Division]

Myös raspi+ulkoinen ad voisi olla käyttökelpoinen.

Pari lisäpointtia tuohon alkuperäiseen postaukseen..

- Käyttäisin mieluusti jotain valmista boardia + tarvittavia shieldejä, aikomus ei ollut alkaa nyt tekemään ihan mikropiiritasolta itse.

- Mitattavat suureet ei vaadi tiheää taajuutta, tutkitaan lämpötiloja pääasiassa. Testialustana toimii serveriräkki ja sen koteloiden lämpötilat. Jos projekti sujuu oikein hyvin niin harkitsen vastaavan rakentamista vesikiertoisen lattialämmityksen ohjaukseen (nyt termostaatit ohjaa venttiileitä suoraan eikä osaa ottaa huomioon esim yhden tilan kahden piirin yhteistoimintaa. Välillä on puolet lattiasta kylmää ja puolet lämmintä, ja takan takia ilmaan asennetut huonelämpöanturit molemmat tyytyväisiä.)

- Ylläolevan johdosta en etsi tähän ensimmäiseen vaiheeseenkaan välttämättä sitä halvintaahdollista, vaan ennemmin hieman tehokkaampaa ja laajennettavaa.

Tilasin nyt alkuun RaspIO Analog Zero 8ch lisäkortin, raspi löytyy jo hyllystä niin sitä pääsee kätevästi testaamaan. Kahdella tuommoisella saisi mun ymmärryksen mukaan 16 tuloa SPI väylään, ja GPIO tai I2C kautta saadaan vielä riittävä pino relekortteja rinnalle. Tuossahan varmaan pystyy rakentaa tietokannan sekä web guin suoraa raspin muistikortille jolloin ne on lanissa nähtävillä, ja voidaan myös imaista nassiin siitä backuppi tietyin väliajoin?

 

[ississ]

Pari lisäpointtia tuohon alkuperäiseen postaukseen..

- Käyttäisin mieluusti jotain valmista boardia + tarvittavia shieldejä, aikomus ei ollut alkaa nyt tekemään ihan mikropiiritasolta itse.

- Mitattavat suureet ei vaadi tiheää taajuutta, tutkitaan lämpötiloja pääasiassa. Testialustana toimii serveriräkki ja sen koteloiden lämpötilat. Jos projekti sujuu oikein hyvin niin harkitsen vastaavan rakentamista vesikiertoisen lattialämmityksen ohjaukseen (nyt termostaatit ohjaa venttiileitä suoraan eikä osaa ottaa huomioon esim yhden tilan kahden piirin yhteistoimintaa. Välillä on puolet lattiasta kylmää ja puolet lämmintä, ja takan takia ilmaan asennetut huonelämpöanturit molemmat tyytyväisiä.)

- Ylläolevan johdosta en etsi tähän ensimmäiseen vaiheeseenkaan välttämättä sitä halvintaahdollista, vaan ennemmin hieman tehokkaampaa ja laajennettavaa.

Tilasin nyt alkuun RaspIO Analog Zero 8ch lisäkortin, raspi löytyy jo hyllystä niin sitä pääsee kätevästi testaamaan. Kahdella tuommoisella saisi mun ymmärryksen mukaan 16 tuloa SPI väylään, ja GPIO tai I2C kautta saadaan vielä riittävä pino relekortteja rinnalle. Tuossahan varmaan pystyy rakentaa tietokannan sekä web guin suoraa raspin muistikortille jolloin ne on lanissa nähtävillä, ja voidaan myös imaista nassiin siitä backuppi tietyin väliajoin?

Tuo valmiskorttitarkennus oli hyvä, se rajaa aika paljon vaihtoehtoja pois.

Jos mittaat vain lämpöjä niin kannattaa käyttää DS18B20 1-wire antureita, paljon helpompaa kuin analogiset tulot ja joku anturi.
Ds antureita voi ketjuttaa helposti samaan linjaan muutama 10kpl. Raspilla en testannut mutta esp8266 pystyy yhdellä io portilla käyttämään n. 5m kaapelissa 3-4 anturia ilman aktiivista ohjainta. Antureille tarvitaan 3 johtoa, maa,+ ja data. Voi kytkeä "tähteen" tai "putkeen"
Käytin noita raspilla erillisen rs232-1w muuntimen kautta, softa löytyy valmiina jolloin anturit näkyy ikään kuin hakemistoina ja lämpötilan voi lukea shellissä tyyliin "cat /....../<anturin id>/temperature".
Nykyään löytyy varmaan valmiina korttina myös i2c-1w.

Ja totta, mqtt olisi ehkä parempi mutta http oli nassin päässä valmiina eikä tarvinnut kirjoittaa/löytää serveripään softaa. Ja esp-palikoita voi ohjata koneella/tabletilla/puhelimella/jne kunhan löytyy perus selain. Nimim. Laiska

 

[SShadow]

Meni väärään ketjuun

 

[Jyrgen]

Aikaisempaa kokemusta ei Arduinoista ole, mutta tarve eräälle pikku projektille heräsi. Käytössä on kolme kahvinkeitintä (Moccamasteria) ja mikään manuaalinen "viimeksi keitetty"-parkkikiekko ei tule toimimaan. Tarve olisi siis rakentaa pieni esim. 3-rivinen näyttö, joka näyttää milloin milläkin keittimellä on viimeksi keitetty kahvit.

Yksinkertaisin oma idea heräsi toteuttaa pelkkä pinta-anturi vesisäiliöön, joka nollaa näytöllä olevan kellon vesisäiliön tyhjentyessä. Pelkkä on/off anturointi riittää, kun anturin korkeuden saa säädettyä täydelle vesisäiliölle. Hyvin pikaisella googlettelulla löysin jonkinlaisen optisen anturin (https://www.dfrobot.com/product-1470.html). Voisihan se toisaalta olla ehkä upotettavakin, koska vesi kuitenkin keitetään?

Haen nyt varmistusta ja ohjeita, että esimerkiksi tuollainen yllä linkattu anturi soveltuisi kyseiseen käyttöön, minkälaista lankkua tarvitsee että saa kaikki kolme anturia toimimaan samalla laudalla ja näytöllä, ja onko toteutukseen muita mahdollisia tarvittavia tarvikkeita? Tai muita ehdotuksia?


Edit: Tulipa vastaan toisenlainenkin anturi (https://www.dfrobot.com/product-1493.html)

 

[Pakana]

Siis, mitä merkitystä sillä on millä keittimellä on viimeksi keitetty? Tarkoitus että jokin kahvinkeitin ei kulu muita nopeammin??

 

[SShadow]

Ihan kätevä olisi näyttö joka kertoisi miten pitkään kahvi on ollut pannussa. Itse en juo kahvia mutta useamman keittimen keittiössä työkaverin ilmeestä näkee välittömästi jos on arvannut väärin kummassa pannussa on tuoreempaa. Ei huono idea, samalla siihen voisi tehdä jonkun nettiliittymän josta lähtisi viesti kahvinjuojille että nyt on tuoretta kahvia tarjolla. Jokainen voisi sitten suodatella kahvinkeittoviestejä ajallisesti niin ettei turhaan hälytä puolilta päivin jos tarkoitus juoda vain klo 0900 ja 1400.

Yhteinen kahvitteluhetki voisi lisätä kommunikointia tiimien välillä

 

[Pakana]

Jos siinä on kahdessa pannussa kahvia ja se josta sitä sattui ottamaan on maultaan hirveätä, niin pitäähän se koko pannullinen jokatapauksessa kipata menemään.

Jos yhteispeli toimii edes jossainmäärin kahvi otetaan siitä vajaammasta pannusta, tai jos se on huonoa niin kipataan pois ja otetaan siitä täydemmästä. Tuollaisella "tämä tuoreempaa" merkinnällä saa lähinnä sen vanhan kahvin seisomaan pannussa entistä pidempään.

Ihan omiin kokemuksiin perustuen, jos on yhteinen kahvipannu, niin sen juomisessa on oltava jonkinlainen yhteisymmärrys, muuten se homma ei vaan toimi. Ei sitä jollain infotaululla saa korjattua.

Yleisesti tilannetta parantava laite on suoraan termokseen keittävä kahvinkeitin, kahvi ei sumppiinnu siellä termoksessa läheskään niin nopeasti.

 

[Jyrgen]

Siis, mitä merkitystä sillä on millä keittimellä on viimeksi keitetty? Tarkoitus että jokin kahvinkeitin ei kulu muita nopeammin??

Välillä toinen keitin tippuu ja voi arvioida vajaan keittimen pohjien juotavuutta.

Ihan kätevä olisi näyttö joka kertoisi miten pitkään kahvi on ollut pannussa. Itse en juo kahvia mutta useamman keittimen keittiössä työkaverin ilmeestä näkee välittömästi jos on arvannut väärin kummassa pannussa on tuoreempaa. Ei huono idea, samalla siihen voisi tehdä jonkun nettiliittymän josta lähtisi viesti kahvinjuojille että nyt on tuoretta kahvia tarjolla. Jokainen voisi sitten suodatella kahvinkeittoviestejä ajallisesti niin ettei turhaan hälytä puolilta päivin jos tarkoitus juoda vain klo 0900 ja 1400.

Kahvi on ollu pannussa ehdottamani näytön näyttämästä ajasta vähennettynä joku 8 minuuttia, mitä on keittoaika. Näyttö siis nollaisi ajan, kun keitto alkaa. Netistä voi jo seurata kameran kuvaa, että onko pannussa ylipäätään kahvia.

 

[Pakana]

Välillä toinen keitin tippuu ja voi arvioida vajaan keittimen pohjien juotavuutta.

No se vajaan pannun kahvi on joko juotavissa tai ei, jos se ei ole juotavissa se on syytä jokatapuksessa kaataa viemäriin. Mitä etua siitä olisi kenellekään seisottaa sitä siinä pannussa vielä pari tuntia lisää?

 

[Jyrgen]

No se vajaan pannun kahvi on joko juotavissa tai ei, jos se ei ole juotavissa se on syytä jokatapuksessa kaataa viemäriin. Mitä etua siitä olisi kenellekään seisottaa sitä siinä pannussa vielä pari tuntia lisää?

Jos näet, että kahvi on seissyt pannussa vartin, voit juoda sitä, jos taas pari tuntia, osaat keittää lisää. Sata kertaa päivässä joku tulee keittimelle ja kysyy, koska kahvi on keitetty.

En kysynyt mielipidettäsi, kannattaako tällaista järjestelmää rakentaa, vaan neuvoja sen rakentamiseen.

 

[Tonto]

Aikaisempaa kokemusta ei Arduinoista ole, mutta tarve eräälle pikku projektille heräsi. Käytössä on kolme kahvinkeitintä (Moccamasteria) ja mikään manuaalinen "viimeksi keitetty"-parkkikiekko ei tule toimimaan. Tarve olisi siis rakentaa pieni esim. 3-rivinen näyttö, joka näyttää milloin milläkin keittimellä on viimeksi keitetty kahvit.

Yksinkertaisin oma idea heräsi toteuttaa pelkkä pinta-anturi vesisäiliöön, joka nollaa näytöllä olevan kellon vesisäiliön tyhjentyessä. Pelkkä on/off anturointi riittää, kun anturin korkeuden saa säädettyä täydelle vesisäiliölle. Hyvin pikaisella googlettelulla löysin jonkinlaisen optisen anturin (https://www.dfrobot.com/product-1470.html). Voisihan se toisaalta olla ehkä upotettavakin, koska vesi kuitenkin keitetään?

Haen nyt varmistusta ja ohjeita, että esimerkiksi tuollainen yllä linkattu anturi soveltuisi kyseiseen käyttöön, minkälaista lankkua tarvitsee että saa kaikki kolme anturia toimimaan samalla laudalla ja näytöllä, ja onko toteutukseen muita mahdollisia tarvittavia tarvikkeita? Tai muita ehdotuksia?


Edit: Tulipa vastaan toisenlainenkin anturi (https://www.dfrobot.com/product-1493.html)

Ensimmäinen on ilmeisesti IR-anturi, jota ympäristöstä tuleva valo voi haitata. Laserilla toimiva time-of-flight -anturi voisi ehkä olla vähemmän herkkä häiriöille, jos laser ylipäänsä toimii vedenpinnan kanssa: Adafruit VL6180X Time of Flight Distance Ranging Sensor (VL6180)

Yksi vaihtoehto on tehdä kapasitiivinen anturi kupariteipistä vesisäiliön kyljessä: Arduino Playground - CapacitiveSensor
Kalibroinnin kanssa voi joutua tovin askartelemaan, mutta anturina varmasti halvin ratkaisu.

 

[juu-zo]

Myös ultraäänianturi toimisi veden pinnan kanssa. Tietysti vähän kömpelö kooltaan mutta hinnaltaan edullinen. HC-SR04 Ultrasonic Sonar Distance Sensor + 2 x 10K resistors

 

[otaar]

Lämpöanturi sopivaan paikkaan

 

[jam6]

Näitä nestepinta-antureita pari käytössä, tosin ei tältä myyjältä:

DC 5 ~ 24 V Non-Contact Liquid Level Sensor Induction Level Switch XKC-Y25-V | eBay

 

[Mr.eikka]

Rakentelen kierrosaika mittaria ja tarve olisi saada usean auton ajat samaan aikaan mitattua. Eli useampi auto samaa aikaa radalla n.3-8kpl, joista ajat mitataan. Onko tähän olemassa mitään ideaa miten saa tunnistettua eri autot. Nopeuseroa eri autoilla / kuljettajilla on n.20 sek/kierros ja radan pituus n. 1min, joten ohitus tilanteita tulee ja tämä hankaloittaa ajan mittausta perus kaavalla, esim. joka 4 lähdön ohittava auto on Pertti Peruspetterin ja joka 6 Make Matalamöllykän

 

[SShadow]

rfid tarra saattaisi toimia jos autot ajavat portin läpi peräkkäin, ei rinnakkain. Rinnakkaisuuden voisi tietysti mitata kaksipuoleisella portilla

 

[Mr.eikka]

Niin unohdin tarkentaa, että kyseessä on henkilöautot ja radan leveys n.7-8m. Hankaloittaa vielä vähän tuota hommaa

 

[SShadow]

Onko rata pysyvä vai vaihtuuko kisapaikka?
Onko olemassa olevaa tekniikkaa, ajanottoportit?

Ajanottoporteista tulisi mieleen valoverho joka mätsättäisiin auton ID-numeroon. Vaikka kahdella laserilla/IR-lähettimellä, kun molemmat vastaanottimet jäävät auton "taakse" piiloon, niin ymmärretään että nyt on auto kohdalla ja merkataan aika tietokantaan. Jos portin kohdalla on ohitustilanne niin molemmat saavat saman ajan, tai sitten aikaero lasketaan jotenkin seuraavista tiedoista. Kaksi vastaanotinta esim. pölyn takia.

Auton ID saadaan joko transponderilla, joku rfid-lätkä. Rfid toimii sinällään pidemmältäkin matkalta kunhan suunnitellaan oikein. En tiedä onko maahan kaivetuissa antennilenkeissä joku muu tekniikka, mutta niissä auto lähettää tiedon allansa olevalle antennille kun sattuu kohdalle.
Tai sitten ihan vain gps-shieldi johon jonkinlainen koodi virheellisen paikkatiedon varalta, paikkatiedon voi pakottaa vaikkapa lähinpään pisteeseen ratageometrialla. Otetaan gps-sijainti n-sekunnin välein ja etsitään aika-avaruudesta kahden peräkkäisen pisteen muodostama viiva, joka leikkaa portin geometrian ja verrataan sitä portin aikatietoon.

GPS itsessään osaa olla joskus hyvinkin epätarkka, mutta valoverhon kanssa siitä voisi saada ihan riittävän tarkan tiedon. Näin portit voisivat olla siirrettäviä eikä maahan tarvitsisi kaivella silmukoita.

 

[Mävaan]

Voiko maaliviivalle pistää usemman lukijan rinnakkain. Autothan on leveitä. Ei ne tule päällekkäin.

 

[Mr.eikka]

Onko rata pysyvä vai vaihtuuko kisapaikka?
Onko olemassa olevaa tekniikkaa, ajanottoportit?

Ajanottoporteista tulisi mieleen valoverho joka mätsättäisiin auton ID-numeroon. Vaikka kahdella laserilla/IR-lähettimellä, kun molemmat vastaanottimet jäävät auton "taakse" piiloon, niin ymmärretään että nyt on auto kohdalla ja merkataan aika tietokantaan. Jos portin kohdalla on ohitustilanne niin molemmat saavat saman ajan, tai sitten aikaero lasketaan jotenkin seuraavista tiedoista. Kaksi vastaanotinta esim. pölyn takia.

Auton ID saadaan joko transponderilla, joku rfid-lätkä. Rfid toimii sinällään pidemmältäkin matkalta kunhan suunnitellaan oikein. En tiedä onko maahan kaivetuissa antennilenkeissä joku muu tekniikka, mutta niissä auto lähettää tiedon allansa olevalle antennille kun sattuu kohdalle.
Tai sitten ihan vain gps-shieldi johon jonkinlainen koodi virheellisen paikkatiedon varalta, paikkatiedon voi pakottaa vaikkapa lähinpään pisteeseen ratageometrialla. Otetaan gps-sijainti n-sekunnin välein ja etsitään aika-avaruudesta kahden peräkkäisen pisteen muodostama viiva, joka leikkaa portin geometrian ja verrataan sitä portin aikatietoon.

GPS itsessään osaa olla joskus hyvinkin epätarkka, mutta valoverhon kanssa siitä voisi saada ihan riittävän tarkan tiedon. Näin portit voisivat olla siirrettäviä eikä maahan tarvitsisi kaivella silmukoita.

Mitään valmista ei ole joten kaikki täytyy rakentaa alusta. Portit ja yms.

Rata on n. Puoli vuotta jonka jälkeen se puretaan ja taas puolen vuoden päästä rakennetaan uudestaan.

Haastetta tuo vielä se että maahan ei pysty kaivamaan mitään. Eli johdot vietävä radan yli tai sitten langattomasti jos tarvitsee puolelta toiselle viedä jotain

 

[juu-zo]

Oliko tähän nyt jotain muita reunaehtoja? Hinta? Tarkkuus? Reaaliaikainen? yms? Itse ehdottaisin ihan jokaiseen autoon laitettavaa omaa lap timeria josta tiedot ladattaisiin kisan päätyttyä talteen. Moottoriradoilla esimerkiksi toimivaksi on todettu racechrono joka pyörii android ja ios luureissa. Tarkkuus +/- joitain sekunteja ja tästä ei tietysti tietoja saa reaaliajassa. Mikäli haluttaan tarkkuutta lisää ja reaaliaikaista seurantaa niin hinta ei varmasti ole edullinen. Valmiita "sovelluksia" on esimerkiksi suunnistuksessa käytettävä emitag, jossa maaliviiva voidaan lukea antenneilla.

 

[BaTTman]

Oliko tähän nyt jotain muita reunaehtoja? Hinta? Tarkkuus? Reaaliaikainen? yms? Itse ehdottaisin ihan jokaiseen autoon laitettavaa omaa lap timeria josta tiedot ladattaisiin kisan päätyttyä talteen. Moottoriradoilla esimerkiksi toimivaksi on todettu racechrono joka pyörii android ja ios luureissa. Tarkkuus +/- joitain sekunteja ja tästä ei tietysti tietoja saa reaaliajassa. Mikäli haluttaan tarkkuutta lisää ja reaaliaikaista seurantaa niin hinta ei varmasti ole edullinen. Valmiita "sovelluksia" on esimerkiksi suunnistuksessa käytettävä emitag, jossa maaliviiva voidaan lukea antenneilla.

Esim. tällä: QStarz BT-Q818XT 10Hz GPS-paikannin/laptimer - Mp-tarvikkeet ja yleisosat - Storm Motor
saadaan hieman tarkempi ajanotto racechronoon.

Kännykän oman gps palikka riittää kyllä peruskäyttäjälle. Mutta jos oikeasti haluaa ottaa aikaa, niin tarvitaan tuota palikkaa.

 

[SShadow]

Voi myös koittaa asentaa Geodeettisen laitoksen GNSS palvelun joka perustuu Finnref verkkoon. En ole kokeillut tuota käytännössä kännykässä, mutta luvataan jollain kalustolla reaaliaikainen 0,5m tarkkuus. Tarkkuudesta en ole varma onko tuossa kertoimena DOP arvo vai onko suoraan 50cm tarkkuus, eli esim. jos hyväksytään satelliitit DOP arvolla 6 niin todellinen tarkkuus olisi kertoimen kanssa 3m?

 

[Mr.eikka]

Oliko tähän nyt jotain muita reunaehtoja? Hinta? Tarkkuus? Reaaliaikainen? yms? Itse ehdottaisin ihan jokaiseen autoon laitettavaa omaa lap timeria josta tiedot ladattaisiin kisan päätyttyä talteen. Moottoriradoilla esimerkiksi toimivaksi on todettu racechrono joka pyörii android ja ios luureissa. Tarkkuus +/- joitain sekunteja ja tästä ei tietysti tietoja saa reaaliajassa. Mikäli haluttaan tarkkuutta lisää ja reaaliaikaista seurantaa niin hinta ei varmasti ole edullinen. Valmiita "sovelluksia" on esimerkiksi suunnistuksessa käytettävä emitag, jossa maaliviiva voidaan lukea antenneilla.

Muita reunaehtoja ei oikeestaa oo, mitä nyt hinnan pitäis olla mahdollisimman halpa (ylläri ) Ei tarvitse olla reaaliaikainen, riittää kunhan ajat saa näkyviin aikakierrosten jälkeen.

 

[juu-zo]

Muita reunaehtoja ei oikeestaa oo, mitä nyt hinnan pitäis olla mahdollisimman halpa (ylläri ) Ei tarvitse olla reaaliaikainen, riittää kunhan ajat saa näkyviin aikakierrosten jälkeen.

Sitten tosiaan ehdottelisin racechronon tapaista gps pohjaista järjestelmää. Tuollaisen lisä gps mokkulan kanssa mikä linkattiinkin on erittäin toimiva kampe. Luureiksi halpoja androideja ja niihin gps mokkula kiinni. Muistaakseni racechronoon voit syöttää myös radan jolloin gps osaa vielä vähän paremmin seurata siinä radalla.

 

[Starglazer]

Juuh elikkäs, tuo mun aiempi Arduino PWM tuuletinohjain projekti kuoli kun ostin Corsair Commander Pro:n. Nyt keksin uuden kohteen Arduino Nanolle, eli GPS nopeusmittari moottoripyörään. Alustavasti olen jo homman suunnitellut, eli GPS:ää hoitaa NEO-6M moduuli ja näytöksi perus TM1637 4 numeroinen 7 segmenttinäyttö.
Arduinossa on käsittääkseni reguloitu VIN, eli kunhan tuuppaa jotain 6-20 voltin väliltä sisään niin homma toimii. Toisin sanoen voi vetää vaikka suoraan akulta piuhan Arduinolle. Vai onko jotain hyötyä ostaa ulkoinen 12v -> 5v step down muunnin ja ruokkia sillä Arduinoa ja GPS moduulia?
Näytön kanssa olen vähän kahden vaiheilla. Sille ei ole oikein hyvää paikkaa, joten mietin laitanko näytön omaan koteloon ja Arduinon ja GPS moduulin omaan. Sinänsä tuolla ei taida olla merkitystä toiminnan kannalta. Fyysinen kotelointi ja asennus tässä projektissa lienee isoin homma. Tilasin jo pari 51 x 36 x 17 mm koteloita, en ole varma sopiiko tähän projektiin.
Softankin pitäisi periaatteessa olla selvä, molemmille moduuleille löytyy todella hyvin koodiesimerkkejä.

 

[Lassivv]

Tuo Arduino Nanon regu ei erikoinen ole ja auto/moottoripyörä sähkö on yleensä sen verran häiriöllistä että voi hajottaa regun tai elektroniikan perässä. Vaatinee siis jotain suodatusta hieman pyörän sähköistä ja mieluummin joku kunnon regu esim to220 35v kestävä 7805. GPS virran haukkaamisesta en ole varma, mutta luulisi tuon 7805 riittävän hyvin 1.5-2A virrankestollaan. Auto/pyörä sähkö vaan tosiaan aina sen veran häiriöllistä että yleensä suositellaan tekemään jonkun verran häiriönsuodatusta laitteille jota niihin asennetaan.

 

[Starglazer]

Tuo Arduino Nanon regu ei erikoinen ole ja auto/moottoripyörä sähkö on yleensä sen verran häiriöllistä että voi hajottaa regun tai elektroniikan perässä. Vaatinee siis jotain suodatusta hieman pyörän sähköistä ja mieluummin joku kunnon regu esim to220 35v kestävä 7805. GPS virran haukkaamisesta en ole varma, mutta luulisi tuon 7805 riittävän hyvin 1.5-2A virrankestollaan. Auto/pyörä sähkö vaan tosiaan aina sen veran häiriöllistä että yleensä suositellaan tekemään jonkun verran häiriönsuodatusta laitteille jota niihin asennetaan.

Jep, juuri tämän takia kysyinkin. Kiitos! Virran määrä ei varmasti ole ongelma, gepsimoduulin virrankulutus on maksimissaan 67 mA.
https://www.openimpulse.com/blog/wp...loadables/GY-NEO6MV2-GPS-Module-Datasheet.pdf
Varmaan tilaan jonkin valmiin palikan joka kestää pyörässä, esimerkiksi tämä tyylisen:
Raspberry Pi DC/DC Converter Regulator 12V Stepdown to 5V 3A 15W Module Power 602701126173 | eBay

 

[ississ]

Jep, juuri tämän takia kysyinkin. Kiitos! Virran määrä ei varmasti ole ongelma, gepsimoduulin virrankulutus on maksimissaan 67 mA.
https://www.openimpulse.com/blog/wp...loadables/GY-NEO6MV2-GPS-Module-Datasheet.pdf
Varmaan tilaan jonkin valmiin palikan joka kestää pyörässä, esimerkiksi tämä tyylisen:
Raspberry Pi DC/DC Converter Regulator 12V Stepdown to 5V 3A 15W Module Power 602701126173 | eBay

Ihan vaan varmistuksena ettei unohdu, tuo gps- moduli vaatii 3.3V eikä 5V.
Nano toimii 5V joten tarvitset gpsää varten sen lisäksi vielä 3.3V regun ja todennäköisesti datalinjoihin tasonmuuntimet.
Tai pääsee vähän helpommalla kun ostaa valmiiksi 3.3V arduinon...

 

[Starglazer]

Ihan vaan varmistuksena ettei unohdu, tuo gps- moduli vaatii 3.3V eikä 5V.
Nano toimii 5V joten tarvitset gpsää varten sen lisäksi vielä 3.3V regun ja todennäköisesti datalinjoihin tasonmuuntimet.
Tai pääsee vähän helpommalla kun ostaa valmiiksi 3.3V arduinon...

Kyllä sen pitäisi suoraan toimia, moduulissa on regu itsessään.
"The module I got was marked as NEO6MV2 module and has NEO-6M module onboard. The marking on pcb is GY-GPS6MV2. On pcb there are also a 3.3V regulator (so you can connect board to 5V power supply), a small battery for retaining data, nonvolatile storage for configuration and a green LED which starts blinking when the module has GPS data. Antenna is external active antenna and connects to the module via ufl connector."
Using and programming a NEO-6 GPS receiver module – ReiLabs
Logiikalle joku oli laittanut jännitteenjakajan, teen sen sitten jos ei toimi:
Ublox NEO6MV2 (Neo 6M) GPS Module with Arduino

 

[ississ]

Tuosta linkin pdf:stä katsoin, siinä ei ollut mainittu... pääasia että on kunnossa.

 

[Starglazer]

GPS moduuli NEO-6MV2 saapui eilen. Ehdin testatakin, hyvin näytti toimivan. Kytkin ainoastaan kolmella johdolla, eli
Nano 5V -> 6M VCC
Nano GND -> 6M GND
Nano RX -> 6M TX
Sitten kun (jos) tuo näyttö tulee kiinasta niin pääsee tekemään softaa. Tuossa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, jos ei ala hifistelemään.
Suunnittelin että kun nopeustietoa (eli koordinaatteja) ei vielä tule satelliiteilta, näytöllä näkyy "----". Nopeus näytetään nollana, kun nopeus on alle 5 kilometriä tunnissa. En ole vielä tarkasti tutkinut miten tuo validin tiedon tutkiminen tapahtuu mutta eiköhän onnistu.
Mietin myös sitäkin että tuosta saisi kellon aika helposti jos laittaisi napin josta vaihdetaan kellonajan ja nopeuden välillä, mutta pientä vedenpitävää ja edullista kytkintä ei oikein löydy. Eli todennäköisesti tästä tulee ensin pelkkä nopeusmittari.
GPS kirjastona käytän TinyGPS++, josta löytyy suoraan metodi speed.kmph().
Näytölle käytän kirjastoa TM1637Display kirjastoa, josta löytyy metodi showNumberDec.
eBaystä on vielä tulossa kotelo(t), vastuksia, näyttö ja jumpperijohtoja.