Palkkakeskustelu

[Kirk Johnson]

Varsinkin kun huomaa kuinka vähän siitä uudesta palkasta jäikään käteen niiden verojen nousun jälkeen..

Jää siitä aina enemmän kuin pienestä palkasta. Verot ei nouse, vaan veroprosentti tulojen mukaan ja sitä myötä maksettavan kokonaisveron määrä, mitä toki saa erilaisilla vähennyksillä pienemmäksi.

 

[djankka]

2018 kokonaisansiot reilu 70k€. Ei laskutettuja ylitöitä yhtään, ne pidetään mieluummin vapaana. Jos ylityöt olisi laskutettu, niin olisi kokonaisansiot noin 20k€ suuremmat. 20 vuotta IT alalla.

 

[glhf]

Mulla ei ole ollut mitään käytännön eroa elämänlaadussa 4000 eur/kk vrt. 8000 eur/kk tuloilla. Lähinnä tulojen kasvu on motivoinut suurpiirteisyyteen, eli samoihin asioihin menee nykyään enemmän rahaa, koska ei tarvitse kilpailuttaa hintoja tai etsiä edullista. (em. kasvu on tullut 24 -> 30v välissä) Verot vievät myös niin paljon, että ihan sama, ei motivoi.

Olenkin päättänyt että seuraava työpaikanvaihdos on mielekkäämpään suuntaan tai esim. 2-3 päiväistä työviikkoa, koska aivan turha sykkiä kun käteen jää niin mitättömän vähän korotuksista, ja saman nettohyödyn saa järkevöittämällä vähän rahankäyttöä.

 

[Mikkos]

Mulla ei ole ollut mitään käytännön eroa elämänlaadussa 4000 eur/kk vrt. 8000 eur/kk tuloilla. (em. kasvu on tullut 24 -> 30v välissä) Verot vievät niin paljon, että ihan sama, ei motivoi.

Olenkin päättänyt että seuraava työpaikanvaihdos on mielekkäämpään suuntaan tai esim. 2-3 päiväistä työviikkoa, koska aivan turha sykkiä kun käteen jää niin mitättömän vähän korotuksista.

No, onneks suomessa ei ole kovin vaikea saada pienipalkkaista työtä jos sitä haluaa, että tervetuloa vaan.
Korkeapalkkaiset hommat onkin sitten eri juttu.

 

[Kirk Johnson]

Mulla ei ole ollut mitään käytännön eroa elämänlaadussa 4000 eur/kk vrt. 8000 eur/kk tuloilla. Lähinnä tulojen kasvu on motivoinut suurpiirteisyyteen, eli samoihin asioihin menee nykyään enemmän rahaa, koska ei tarvitse kilpailuttaa hintoja tai etsiä edullista. (em. kasvu on tullut 24 -> 30v välissä) Verot vievät myös niin paljon, että ihan sama, ei motivoi.

Olenkin päättänyt että seuraava työpaikanvaihdos on mielekkäämpään suuntaan tai esim. 2-3 päiväistä työviikkoa, koska aivan turha sykkiä kun käteen jää niin mitättömän vähän korotuksista, ja saman nettohyödyn saa järkevöittämällä vähän rahankäyttöä.

Harvempi palkkaa 2-3 päiväksi töihin kovalla palkalla, kun siitäkin joutuu hallinnon ynnä muut kulut maksamaan ja saa vain "vajaan" henkilön.

 

[kjns]

Mulla ei ole ollut mitään käytännön eroa elämänlaadussa 4000 eur/kk vrt. 8000 eur/kk tuloilla. Lähinnä tulojen kasvu on motivoinut suurpiirteisyyteen, eli samoihin asioihin menee nykyään enemmän rahaa, koska ei tarvitse kilpailuttaa hintoja tai etsiä edullista. (em. kasvu on tullut 24 -> 30v välissä) Verot vievät myös niin paljon, että ihan sama, ei motivoi.

Nää asiat on osaltaan sitä, mitä jotkut meistä pitää elämänlaadun paranemisena; ettei tarvitse aina laskea onko johonkin varaa, vaan voi vaan tehdä jotain tai hankkia jotain miettimättä sen kummempia. Voi mennä pykälää parempaan ravintolaan tai hienompaan hotelliin lomalle, eikä tartte sen laskea excelin kanssa mitä on varaa syödä seuraavat kolme kuukautta. Puhumattakaan siitä että voi ostaa hienomman asunnon ja paremman auton, tai sellaisen fillarin kuin haluaa tai....

Jos ihan laskemaan alkaa, niin Veronmaksajien keskusliiton 2019 laskelman mukaan keskimääräinen* veroaste 4000€/kk tienaavalla on 32,8%, ja 8000€/kk tienaavalla 43,1%.
Näillä prosenteilla 4k tienaavalla jää käteen 2688€/kk ja 8k tienaavalla 4552€/kk. Kyllä tuossa kuitenkin aikamoinen ero on, oletko varma, ettei sittenkin tullut ostettua vähän hienompaa autoa ja isompaa kämppää mikä johti kulujen nousuun ja näennäiseen status quoon vaikka oikeasti elämänlaatu yleisillä mittareilla mitaten kohosikin entisestä näillä lisäpanostuksilla?

Tuo on kuitenkin sellainen ~70% korotus nettotuloihin, niin kuvittelis sen jossain näkyneen jos joka kuukausi tilille tippuu vajaan kirkkaasti alle kolmen tonnin sijasta reilut neljä ja puol... Turtumisen tunne voi ehkä johtua sitten siitä, että olet saavuttanut jo aika nuorena palkkatason mitä useimmat ei tässä maassa tule koko elinikänään saavuttamaan, niin siirtymä hyvätuloisesta rikkaaksi ei ehkä tuonut mitään suurempia tuntemuksia enää siinä vaiheessa kun se tapahtui. Et kuitenkaan ole "ferrari ja yksityiskone"-rikas 100k vuosituloilla, niin elämä tuntuu ihan samalta kuin hyvätuloisenakin vaikka nyt on varaa ostaa vähän eri tavalla asioita kuin aiemmilla tuloilla.


*Esimerkkilaskelmien veroprosentit sisältävät Verohallinnon keräämät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) sekä pakolliset palkasta pidätettävät veronluonteiset työeläke- (ei sisällä 53-62-vuotiaiden korotusosuutta) ja työttömyysvakuutusmaksut.

Laskelmissa on käytetty keskimääräisiä kunnallis- ja kirkollisveroprosentteja ja huomiotu automaattisesti verottajan viran puolesta tekemät palkkatuloihin kohdistuvat vähennykset, joita ovat kunnallisverotuksen perusvähennys ja ansiotulovähennys, tulonhankkimisvähennys sekä työtulovähennys. Vuositulo verotusta varten on laskelmissa 12,5 x kk-palkka (lomarahat huomioiden).

 

[KoneenKokoaja]

Tämä. Sama homma omalla alalla. Sitä ei uskokkaan mitenkä pienet piirit oikeasti on ja mitenkä hyvin sana kiertää. Itsekkin olen ollut selvittämässä potentiaalisten työntekijöiden taustoja ja kyllähän siinä ollaan luuri punaisena soiteltu ja tehty tiedustelua.

Tämä on myös toisaalta huonokin puoli. Olin vieressä todistamassa kun ex-pomo sabotoi entisen työkaverin seuraavan työpaikan mahdollisuuden ja kehuskeli meille muille sillä asialla. Tämä työtoveri oli pätevä työntekijä ja hoiti hommansa hyvin..ainoastaan ei tullut oikein hyvin juttuun pomon kanssa ja siksi vaihtoikin firmaa. Seuraavan firman rekrytoija kun sitten soitteli ex-pomolle ukon taustoista, niin sieltä ei paljoa hyvää sanaa suusta tullut.

Näin se voi mennä uusien tuntemattomien työntekijöiden kohdalla, mutta kun saavutat omalla alallasi tietyn aseman ja pystyt esittämään hyvät referenssit siitä mitä olet tehnyt niin se on ihan sama mitä joku pomo horisee tai on horisematta pääset töihin melkein mihin vain oman alasi työhän. Varsinkin jos alasi on sellainen missä vaaditaan osaamista ja kokemusta ja osaavista tekijöistä on kokoajan kova pula. Olen näet aina pitänyt huolen siitä, että itselläni on hyvät tiedot kaikesta tekemästäni jota voin esitellä työhaussa ja näyttää osaamiseni ihan käytännössä ja kertoa sentilleen kuinka monta euroa firmani on tehnyt urakoistani voittoa.

Sitten kun olet saavuttanut omalla alallasi tarpeeksi hyvän aseman sinun ei enää tarvitse hakea töitä vaan siinä käy niin, että firmat soittelevat sinulle päin ja kyselevät tulisitko heille hommiin. Välillä noita soittoja tulee ihan kiusaksi asti vaikka ei olisi edes etsimässä töitä.

 

[elmo]

Täällä oli jonkun käppyrä jossain vaiheessa niin oli pakko latoa itsekkin viimeiset 10v.

Sininen brutto, punainen verot ja vellit, keltainen netto. Sisältää kaikki muut (lomarahat, ylitöitä ja varallaoloa jne.) paitsi kulukorvaukset mitkä luokkaa 2k€/v. Työelämässä tuli oltua myös -06 -05 ja -04, mutta nuo oli kaikki puolikkaita vuosia kun -04 pääsi amiksesta pihalle ja -05-06 paikkeilla vuoden päivät intissä. Jos olisi ollut täysiä vuosia niin alta 20k olisi palkka ollut reilusti. Taisi olla jotain alta 8-9€/h luokkaa.

30k on mulle jo ihan tarpeeksi. Toki raha aina kelpaa kun kyllä sen saa johonkin hukattua. Meikäläisen peak tulot on varmaan 2018 saavutettu, tosin olen ajatellut niin aika monta vuotta sitten jo.

Ainut konkreettinen iso hyöty mitä nyt voi sanoa olevan kun on tulot kohtalaiset verrattuna koulutukseen niin sain ostettua vaimon pois talosta. Jos olisi mennyt talo vasaran alle erossa niin kyllä olisi hyvällä tuurilla kaulakiikku kutsunut. Sen verran kiintynyt omiin seiniin kuten kissat.

e: Töissä ollut 14 kesäsestä asti, jotta kai joku perusahkera olevinaan ainakin ulospäin tai jotain, millä sitä nyt selittäisi. En tiedä, en koe itse olevani missään mitenkään hyvä. Enkä ole edes sosiaalinen ja skippaan tehokkaasti kaikki tilaisuudet verkostoitua ihmisten kanssa.

Suurin murhe on nyt saada oma poika johonkin kesäduuniin ei ensi kesänä, mutta seuraavana se pitäisi vähintään saada. Ja näissä tilanteissa tulee mieleen se, että vittu kun tullut skipattua kaikki juominki juhlat (ei vois vähempää kiinnostaa) missä paikkakunnan yritysten johtoa paikalla. Kuinka helppoa se olis saada sälli hommiin kun olis parempaa pataa ja tietää että tuo juniori on kuitenkin ahkera tekijä. Toki nytkin tuntee ihmisiä, mutta eri tavalla... Ekstroverttinä homma olisi paljon helpompaa...

 

[Mikkos]

Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

 

[Jote]

Alkupalkat. TEK mainostaa 3780e alkupalkkaa; kenen kohdalla tuo toteutuu?
Jonkun ikiteekkarin, joka valmistuu 10-15v ajassa ja omaa kokemusta?

Pitäisi myös perehtyä, että miten tuo suositus lasketaan/mistä se muodostuu.

Näkisin, että asiallisella 5-6 kesän ja loppuaikojen opiskelun ohella tehdyn työn jälkeen 3780€ on esim. rakennusalan DI:lle aavistuksen huonokin palkka. IT-alallakin menee sen verran kovasti, että ei luulisi tekevän tiukkaa.

 

[Ashrakki]

Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

Perus IS tarina. Itketään rahasta vaikka rahaa on peruselämiseen kevyesti. Se elämänhallinta ja rahankäyttö...

Mutta aiheeseen. Itse koen olevani palkkakuopassa josta ei ole ulospääsyä. Oon esimiehenä suuressa metsäteollisuusyrityksessä ja vastuullani on oma osasto sellutehtaasta (sis kaiken eli kehitys,investoinnit, kunnossapito, henkilöstö yms), minkä lisäksi vielä toinen osasto hieman vähemmillä vastuilla. Suoria alaisia on 12. Päivätyö, ilman mahdollisuutta ylitöihin (menevät saldoon) ja puhelimeen vastaan aina 24/7. Kokemusta tällä hetkellä n 3v nykyisestä työstä. Tällä hetkellä palkka 3550e/kk brutto. Ajatuksia? Mielestäni asiallinen korvaus olisi jossain 4500 kieppeillä. Viime vuonna kysyin korotusta kahdesti ja sain 150e... Satunnaisesti kyrpii, mutta tuleehan tuolla toimeen jo ihan kivasti. :/

Ei täällä sattuis olemaan muita metsäteollisuuden esimiehiä?

 

[Kirk Johnson]

Perus IS tarina. Itketään rahasta vaikka rahaa on peruselämiseen kevyesti. Se elämänhallinta ja rahankäyttö...

Mutta aiheeseen. Itse koen olevani palkkakuopassa josta ei ole ulospääsyä. Oon esimiehenä suuressa metsäteollisuusyrityksessä ja vastuullani on oma osasto sellutehtaasta (sis kaiken eli kehitys,investoinnit, kunnossapito, henkilöstö yms), minkä lisäksi vielä toinen osasto hieman vähemmillä vastuilla. Suoria alaisia on 12. Päivätyö, ilman mahdollisuutta ylitöihin (menevät saldoon) ja puhelimeen vastaan aina 24/7. Kokemusta tällä hetkellä n 3v nykyisestä työstä. Tällä hetkellä palkka 3550e/kk brutto. Ajatuksia? Mielestäni asiallinen korvaus olisi jossain 4500 kieppeillä. Viime vuonna kysyin korotusta kahdesti ja sain 150e... Satunnaisesti kyrpii, mutta tuleehan tuolla toimeen jo ihan kivasti. :/

Ei täällä sattuis olemaan muita metsäteollisuuden esimiehiä?

Miksi vastaat puhelimeen 24/7? Lähde siitä että teet työsopparin mukaisen tuntimäärän vuorokaudessa ja sen jälkeen se on morjes. Työpuheluihin voit sanoa että voit vastata jos a) hälykorvaus b) minimi tuntimäärä 4 h muuten moikka jos epähuomiossa vastaat työajan ulkopuolella työpuheluun.

 

[Honzo]

Miksi vastaat puhelimeen 24/7? Lähde siitä että teet työsopparin mukaisen tuntimäärän vuorokaudessa ja sen jälkeen se on morjes. Työpuheluihin voit sanoa että voit vastata jos a) hälykorvaus b) minimi tuntimäärä 4 h muuten moikka jos epähuomiossa vastaat työajan ulkopuolella työpuheluun.

Periaatteessa varmaan noinkin, mutta ei asia ole ihan noin mustavalkoinen useimmissa caseissa. On helppp huudella, jos ei ole vastaavassa tilanteessa ollut.
Kyllä mullakin on kiinteä kk-palkka ja ylityökorvaus sisältyy palkkaa (oli laillista tai ei, mutta näin kuitenkin on).

Toki itsellä työaika pysyy hyvin aisoissa, mutta kyllä välillä joutuu venymään, eikä sillon olla minkään työaikojen perään huutelemassa. Toki oma palkka n. Tuplat tohon aloittajaan verrattuna. En valita.

 

[poskiholisti]

Tälläisiin threadeihin yleensä vastaa ne jotka tienaa hyvin. Ne massat joilla on pieni palkka vähemmän siitä huutelee. Tietysti myös sitä omaa palkkaa hieman pyöristetään ylöspäin.

Suomessa on suuret joukot ihmisiä, jotka painavat duunia 2000-2500 euron kuukausituloilla, joukossa myös niitä kuuluisia korkeakoulutettuja. Kieltämättä näiden palkkatriidien perusteella totuus näyttää hiukan erilaiselta, kun joka toinen tienaa sen 60-70+ kiloeuroa ja kun vielä todetaan, ettei tuttavapiiriin kuulu ketään alle 4000 euroa ansaitsevaa

 

[adhocz]

Kyllä ne lääkäritkin palkkansa osaavat pyytää.

Lääkäri tienaa esim. sairaalassa päivystyksien kanssa 3500-5000 eur/kk. Peruspalkka ilman ilta- ja yölisiä noin 3000 eur.

Ne jotka saavat paremmin, tekevät itsenäisinä ammatinharjoittajina ja pyytävät yksityishenkilöitä maksamaan annetuista palveluista. Jos lääkäri pyytää 100 euroa arviostaan ja yksityinen henkilö (tai vaikka vakuutusyhtiö) sen maksaa, on tuskin kyse siitä että lääkäri on rahanahne. Lääkärit pyytävät kyllä ajastaan paljon vähemmän kuin esim asianajajat.

 

[penttip]

Perus IS tarina. Itketään rahasta vaikka rahaa on peruselämiseen kevyesti. Se elämänhallinta ja rahankäyttö...

Mutta aiheeseen. Itse koen olevani palkkakuopassa josta ei ole ulospääsyä. Oon esimiehenä suuressa metsäteollisuusyrityksessä ja vastuullani on oma osasto sellutehtaasta (sis kaiken eli kehitys,investoinnit, kunnossapito, henkilöstö yms), minkä lisäksi vielä toinen osasto hieman vähemmillä vastuilla. Suoria alaisia on 12. Päivätyö, ilman mahdollisuutta ylitöihin (menevät saldoon) ja puhelimeen vastaan aina 24/7. Kokemusta tällä hetkellä n 3v nykyisestä työstä. Tällä hetkellä palkka 3550e/kk brutto. Ajatuksia? Mielestäni asiallinen korvaus olisi jossain 4500 kieppeillä. Viime vuonna kysyin korotusta kahdesti ja sain 150e... Satunnaisesti kyrpii, mutta tuleehan tuolla toimeen jo ihan kivasti. :/

Ei täällä sattuis olemaan muita metsäteollisuuden esimiehiä?

Näissä taitaa olla vähän eroa titteleissä eri toimijoiden välillä, mutta pystytkö vielä kertomaan millä tittelillä toimit? Eräässä metsäalan yrityksessä tuo kuvauksesi voisi osua "käyttöpäällikölle". Onko koulutuksesi DI?

 

[Chicago]

Lääkäri tienaa esim. sairaalassa päivystyksien kanssa 3500-5000 eur/kk. Peruspalkka ilman ilta- ja yölisiä noin 3000 eur.

Ne jotka saavat paremmin, tekevät itsenäisinä ammatinharjoittajina ja pyytävät yksityishenkilöitä maksamaan annetuista palveluista. Jos lääkäri pyytää 100 euroa arviostaan ja yksityinen henkilö (tai vaikka vakuutusyhtiö) sen maksaa, on tuskin kyse siitä että lääkäri on rahanahne. Lääkärit pyytävät kyllä ajastaan paljon vähemmän kuin esim asianajajat.

Kuntatyössä olevien lääkärien paikkakuntakohtaiset palkat eroaa suuresti mutta melko alimitoitettua on sanoa että 3500-5000eur olisi peruspalkka lisineen. Ilman lisiä pitää aika lähelle kutinsa mutta sen päälle sitten päivystykset josta maksetaan omat lisänsä jolla on lääkärin palkkaan suuri vaikutus.

 

[Jezetus]

Heitetäämpä omakin lusikka soppaan aihetta pitkään lukeneena. Koko työuran olen ollut kaupan alalla. Jos vajaita vuosia (intin takia) ei lasketa, niin kehitys on ollut kutakuinkin seuraavanlainen:

20k
25k
31k
37k
42k
45k
52k
54k

Tällä hetkellä liksa on luokkaa 4k/kk + vapaa autoetu. Lapaseen jää kuukaudessa n. 2,3k ja palautuksia tulee vuositasolla noin 1k. Ilman autoetua käteenjäävä osuus olisi "huomattavasti" isompi (n. 2,7k+saman verran palautuksia). En aja autoa niin paljoa, että hyötyisin tästä käytännössä rahallisesti, mutta olen valmis "maksamaan" hieman ylimääräistä huolettomasta elämästä (autoilun suhteen). Kyllä se tankkaaminen, auton korjaaminen, vakuutuksien ja verojen maksaminen, renkaiden ostaminen ja vaikka pyyhkijän sulkien ostaminenkin oli "stressaavaa" aina välillä, katsastuksesta puhumattakaan. Nyt em. asioiden kuluista ei tarvi huolehtia pätkääkään.

En oikestaan ole huomannut hirveästi eroa tuolla 2,3k vs. 2,7k netossa. Edelleen säästän kuukaudessa vähintään 400e, ostan "mitä haluan" ja matkustelen. Toissaalta olen aika tarkan-markan-mies ja säännöstelen omia menoja todella tarkkaan viikkotasolla. Mutta vastapainoksi törsään sitten tilanteen tullen paljon viihde-eloktroniikkaan sekä matkusteluun. Matkoihin on mennyt esim. kolmessa vuodessa 15k eli pyöreästi 5k per vuosi, siis oma osuus, niihin sitten eukon kulut päälle.

Nyt kun tarkemmin ajattelee taaksepäi,n eläminen ei ole hirveästi muuttunut vaikka tuosta ajasta kun tienasi hieman alle 40k nykyhetkeen. Ainoa ero on se, että rahaa on säästössä enemmän mikä lisää kyllä henkistä hyvinvointia, varsinkin kun on omakotitalon omistaja ja ikinä ei tiedä jos öljypoltin hajoaa, astianpesukone leviää tai vastaavaa.

EDIT: Lisätään vielä sen verran, että nämä 20-25t/vuosi on tullut ihan kassan takana istuessa hyvin pienellä tuntisopparilla. Silloin lähtöpalkkana oli 7e/kk, nykyään se on useita euroja enemmän. Toki lisät on hyviä ja pitää olla omaa aktiivisuutta joustamisen suhteen, mutta sanoisin, että ihan kassalla istuessakin pääsee nykyään "ok" tuloihin eikä tarvi olla edes joka ilta ja vloppu töissä.

 

[FireFly Renaissance]

Lääkäri tienaa esim. sairaalassa päivystyksien kanssa 3500-5000 eur/kk. Peruspalkka ilman ilta- ja yölisiä noin 3000 eur.

Ne jotka saavat paremmin, tekevät itsenäisinä ammatinharjoittajina ja pyytävät yksityishenkilöitä maksamaan annetuista palveluista. Jos lääkäri pyytää 100 euroa arviostaan ja yksityinen henkilö (tai vaikka vakuutusyhtiö) sen maksaa, on tuskin kyse siitä että lääkäri on rahanahne. Lääkärit pyytävät kyllä ajastaan paljon vähemmän kuin esim asianajajat.

Lääkäreissä on kieltämättä se jännä tilanne, että sairaaloissa vaativissa tehtävissä olevat tienaavat vähemmän kuin esimerkiksi työterveydessä buranaa ja antibioottia jakelevat kollegat. Palkkatilastojen mukaan joka tapauksessa on selvää, että kyllä ne lääkärit rahansa pyytävät kun vertaa muihin vastaavan koulutuksen omaaviin. Sama toki pätee myös asianajajiin. Juurisyyt tähän toki ovat lääkäriliiton lobbaus koulutusmääriä kohtaan, jonka seurauksena alalla on jatkuva työvoimapula ja syrjemmässä palkat joudutaan tuplaamaan tai triplaamaan, jotta saadaan edes joku.

 

[masapate]

Hyviä kommentteja porukalla. Uskon, että 1000€ bruttona kouraan ei tule tosiaan kuin firmaa vaihtamalla tai koordinaattorista--> manageri tasolle pääsemistä. Toisaalta nyt teen paljon enemmän kuin rekryttäessä jolloin olin kesällä vielä kauppiksen kandi. Firma ei varmasti maksa saa palkkaa kandille kuin maisterille vaikka tehtävä olisi sama ja kokemusta molemmilla saman verran. Ekonomiliiton mediaanipalkka 2018 oli yksityisellä 5200€/kk ilman tulospalkkioita, ja keskiarvo 5736€/kk niin koen, että 4400€ ei olisi mikään kohtuuton pyyntö vetävässä IT-hommassa kehitystiimissä. Toki totuus tulee vastaan varman, kun neuvotellaan.

 

[Ashrakki]

Näissä taitaa olla vähän eroa titteleissä eri toimijoiden välillä, mutta pystytkö vielä kertomaan millä tittelillä toimit? Eräässä metsäalan yrityksessä tuo kuvauksesi voisi osua "käyttöpäällikölle". Onko koulutuksesi DI?

En oikeastaan viitti kun sit kapenee liikaa. Ei kuitenkaan ole mikään päällikkö. Koulutus metsänhoitaja ja meto tessiä sovelletaan. Jos olis paperitessin alaisena varmaan tilanne olisi toinen ja sitten ymmärtääkseni nykyinen titteli rajoittaa että "asialle ei voi mitään kun on tittelimaksimit". Mutta jos titteli ei vastaa työnkuvaa niin sittenhän se pitäisi vaihtaa. imo

 

[Dzeeta]

Itsellä peruspalkka 2500/kk, parin vuoden päästä tulee 120e lisää. Vuorolisien kanssa sitten n. 3200/kk.

 

[vatanen]

Firma ei varmasti maksa saa palkkaa kandille kuin maisterille vaikka tehtävä olisi sama ja kokemusta molemmilla saman verran.

Riippuu firmasta ja firman kulttuurista. Joku maksaa koulutuksesta, toinen työpanoksesta. Itse saan ihan työtehtävään budjetoidun palkan vaikka tutkintoa ei ole.

4400€ ei olisi mikään kohtuuton pyyntö vetävässä IT-hommassa kehitystiimissä. Toki totuus tulee vastaan varman, kun neuvotellaan.

Ei ole ainakaan pk-seudulla kohtuuton pyyntö. Mulle korvataan jotakuinkin tuon verran samankuuloisesta hommasta.

 

[Nathorr]

Alkupalkat. TEK mainostaa 3780e alkupalkkaa; kenen kohdalla tuo toteutuu?
Jonkun ikiteekkarin, joka valmistuu 10-15v ajassa ja omaa kokemusta?

Pitäisi myös perehtyä, että miten tuo suositus lasketaan/mistä se muodostuu.

Absurdiltahan tuo opintojen alussa 2012 tuntui, mutta kohdallani toteutui. PK-seudulle muutin töiden perässä syksyllä 2017 ja valmistuin tietotekniikan DI:ksi syksyllä 2018. Samaan aikaan valmistumisen kanssa, mutta ei sen takia, palkka nousi 3800 €/kk. Työnkuva koodarikonsultti. Kokemusta koodarina valmistumiseen mennessä 10 kk, lisäksi osa-aikaisena testaajana 1 v 7 kk. Tällä hetkellä 4300 €/kk.

PK-seudun IT-alan palkat eivät välttämättä ole tällä hetkellä verrattavissa muiden tekniikan alojen palkkoihin. Jonkinlainen kupla taas menossa, kun työvoimapula on huutava.

 

[laattamaa]

Lääkäreissä on kieltämättä se jännä tilanne, että sairaaloissa vaativissa tehtävissä olevat tienaavat vähemmän kuin esimerkiksi työterveydessä buranaa ja antibioottia jakelevat kollegat.

Eräällä isolla yksityisellä terveydenhuolto firmalla jossa vaimo työterkkarina, keuhkolääkäri ei rupea tekemää työterveyshuollon hommia kun sais niistä vähemmän palkkaa.. on se kutsumus ammatti

 

[Kirk Johnson]

Periaatteessa varmaan noinkin, mutta ei asia ole ihan noin mustavalkoinen useimmissa caseissa. On helppp huudella, jos ei ole vastaavassa tilanteessa ollut.
Kyllä mullakin on kiinteä kk-palkka ja ylityökorvaus sisältyy palkkaa (oli laillista tai ei, mutta näin kuitenkin on).

Toki itsellä työaika pysyy hyvin aisoissa, mutta kyllä välillä joutuu venymään, eikä sillon olla minkään työaikojen perään huutelemassa. Toki oma palkka n. Tuplat tohon aloittajaan verrattuna. En valita.

Itse teen juuri kuvailemmallani tavalla. Eikä siinä ole ongelmia kenelläkään. En myy työajan ulkopuolista aikaani ilmaiseksi työnantajalle. Enkä ala tekemään työsoppareita missä palkkaan sisältyy ylityöt tai toimistoajan ulkopuoliset työt.

Suosittelen samaa muille.

 

[J45U]

Absurdiltahan tuo opintojen alussa 2012 tuntui, mutta kohdallani toteutui. PK-seudulle muutin töiden perässä syksyllä 2017 ja valmistuin tietotekniikan DI:ksi syksyllä 2018. Samaan aikaan valmistumisen kanssa, mutta ei sen takia, palkka nousi 3800 €/kk. Työnkuva koodarikonsultti. Kokemusta koodarina valmistumiseen mennessä 10 kk, lisäksi osa-aikaisena testaajana 1 v 7 kk. Tällä hetkellä 4300 €/kk.

PK-seudun IT-alan palkat eivät välttämättä ole tällä hetkellä verrattavissa muiden tekniikan alojen palkkoihin. Jonkinlainen kupla taas menossa, kun työvoimapula on huutava.

No just. Vm.2011 ja edelleen alle 4k. PK-seutu.
EDIT: tosin oli mulla yksi 1v määräaikaisuus, jossa 4k ja rapiat.

 

[mopnex]

Ilmaiseksi pitäis tehdä, kun on kutsumusammatti.

Tuossa tilanteessa varmaan saa kuitenkin muutaman euro-markan taskuun eikö?

 

[munse]

Itsellä ylityökorvaus sisältyy palkkaan, mutta minkäänlaista ylityövelvoitetta ei ole. Viime vuonna en tehnyt lainkaan ylitöitä.

Käytännössä tuo on siis keino kiertää työnantajan nihkeää palkkapolitiikkaa. Iso tunnettu suomalainen firma kyseessä.

 

[SundeR]

Ilmaiseksi pitäis tehdä, kun on kutsumusammatti.

Koko paskanjauhanta "kutsumusammateista" pitäisi lopettaa. En keksi miten tuosta hyötyy kukaan paitsi joku joka haluaa esim. polkea terveydenhuollon palkkoja.

Veikkaan että aika moni tämän foorumin ihmisistä on itseni lisäksi "kutsumusammatissa" IT-alalla. Mutta moniko olisi valmis matalampiin palkkoihin koska onhän tämä "kutsumusammatti" ja tätä voi tehdä vaikka harrastuksena?

Osa tykkää työstään enemmän, osa vähemmän, mutta puheet kutsumusammateista voisi jo herran vuonna 2019 jättää historiaan.

 

[FireFly Renaissance]

Veikkaan että aika moni tämän foorumin ihmisistä on itseni lisäksi "kutsumusammatissa" IT-alalla. Mutta moniko olisi valmis matalampiin palkkoihin koska onhän tämä "kutsumusammatti" ja tätä voi tehdä vaikka harrastuksena?

Ainakin koko sen ajan kun työskentelin yliopistolla olin valmis matalampiin palkkoihin, kun se vähän niinkuin nimenomaan oli sitä kutsumustyötä. Muutenhan olisin häipynyt sieltä heti.

Sinänsä samaa mieltä palkkojen polkemisesta. Mutta kyllä niitäkin töitä on, joissa ollaan vaan tyytyväisiä kun saa jonkinlaisen korvauksen. Itselleni on ainakin kuitenkin eroa siinä rahoitetaanko veroista (tmv.) sitä kutsumusammattia vai tehdäänkö bisnestä.

 

[KoneenKokoaja]

Ainakin koko sen ajan kun työskentelin yliopistolla olin valmis matalampiin palkkoihin, kun se vähän niinkuin nimenomaan oli sitä kutsumustyötä. Muutenhan olisin häipynyt sieltä heti.

Sinänsä samaa mieltä palkkojen polkemisesta. Mutta kyllä niitäkin töitä on, joissa ollaan vaan tyytyväisiä kun saa jonkinlaisen korvauksen. Itselleni on ainakin kuitenkin eroa siinä rahoitetaanko veroista (tmv.) sitä kutsumusammattia vai tehdäänkö bisnestä.

Palkkaus määräytää aika pitkälle monen eri tekijän summana. Esim. omalla alallani sähköala on suhteellisen hyvät palkat, mutta sille on täysin loogiset perusteet. Ensinnäkin sähkö on modernissa yhteiskunnassa täysin välttämätön hyödyke, jos sähköt menevät poikki moni ihminen kuolee, taloudelliset menetykset ovat miljardeja, eikä käytännössä mikään toimi, koska kaikki toimialat halvaantuvat. Jos sähköverkko ei toimi niin se huomataan modernissa yhteiskunnassa heti ja kaikilla tasoilla jos joku yliopiston tirehtööri ei tee töitään pariin kuukauteen se ei näy missään (vaikka kaikki omasta mielestään tekevät maailman tärkeintä työtä). Jos sähköverkko ei toimi se ei enää ole mielipide kysymys, jossa pitäisi kiistellä, että onko sähkötyöt tärkeää työtä vaan kaikilla on sitten hyvin kurjaa ja kaikki voivat yhdessä todeta kun lämmitys ei toimi 30 asteen pakkasessa, että oliko se sähkömies tärkeä vai ei. Silloin ei toimi pankit, kaupat, tehtaat, eikä liikennevalot (akkuvarmistuksetkaan ei auta pitkään). Tästä syystä alan palkkaus on oltava sellaista, että sinne saadaan hommiin muitakin kuin niitä ketkä tulevat hommiin jollain 2000€ kuukausipalkalla tai huonommalla.

Tämän lisäksi lähes kaikki työt sähköalalla ovat tarkkaan säädeltyjä ja luvanvaraisia. Työt vaativat koulutusta ja pitkää kokemusta. Läheskään kaikki ketkä kouluttautuvat alalle eivät koskaan opi sille tasolle, että voisivat alan töitä tehdä. Osalla se ura loppuu jo aikaisemmin kun ei pää riitä kaikkien koulutusten ja lupien hankintaan. Vaikka sähkömiehen ei tarvitse mikään Einstain olla niin ainakaan minä en ole 20v aikana löytänyt yhtään keskivertoa tyhmempää sähkömiestä (siis yleiseltä loogiselta päättely ja hahmotuskyvyltään), joka olisi alalla pärjännyt 5 vuotta pitempään. Sosiaalinen älykkyys sitten erikseen, sitä ilmankin voi alalle päästä jos osaa sen verran murahdella, että osaa ajaa urakkakohteissa muut raksamiehet tieltä pois ja aasiasta käydä hakemassa tilausvaimon.

Onko sähkötyöt kutsumustyötä? Ei todellakaan ole siinä kun taivuttelee kaapelia 30 asteen pakkasessa koko päivän siitä on kutsumus kaukana. Ei silti kyllä tästä huolimatta sitä on kyennyt säilyttämään jonkinlaisen kiinnostuksen opetella uutta sähköalaan liittyvää kokoajan.

 

[FireFly Renaissance]

Palkkaus määräytää aika pitkälle monen eri tekijän summana. Esim. omalla alallani sähköala on suhteellisen hyvät palkat, mutta sille on täysin loogiset perusteet. Ensinnäkin sähkö on modernissa yhteiskunnassa täysin välttämätön hyödyke, jos sähköt menevät poikki moni ihminen kuolee, taloudelliset menetykset ovat miljardeja, eikä käytännössä mikään toimi, koska kaikki toimialat halvaantuvat. Jos sähköverkko ei toimi niin se huomataan modernissa yhteiskunnassa heti ja kaikilla tasoilla jos joku yliopiston tirehtööri ei tee töitään pariin kuukauteen se ei näy missään (vaikka kaikki omasta mielestään tekevät maailman tärkeintä työtä). Jos sähköverkko ei toimi se ei enää ole mielipide kysymys, jossa pitäisi kiistellä, että onko sähkötyöt tärkeää työtä vaan kaikilla on sitten hyvin kurjaa ja kaikki voivat yhdessä todeta kun lämmitys ei toimi 30 asteen pakkasessa, että oliko se sähkömies tärkeä vai ei. Silloin ei toimi pankit, kaupat, tehtaat, eikä liikennevalot (akkuvarmistuksetkaan ei auta pitkään). Tästä syystä alan palkkaus on oltava sellaista, että sinne saadaan hommiin muitakin kuin niitä ketkä tulevat hommiin jollain 2000€ kuukausipalkalla tai huonommalla.

Tämän lisäksi lähes kaikki työt sähköalalla ovat tarkkaan säädeltyjä ja luvanvaraisia. Työt vaativat koulutusta ja pitkää kokemusta. Läheskään kaikki ketkä kouluttautuvat alalle eivät koskaan opi sille tasolle, että voisivat alan töitä tehdä. Osalla se ura loppuu jo aikaisemmin kun ei pää riitä kaikkien koulutusten ja lupien hankintaan. Vaikka sähkömiehen ei tarvitse mikään Einstain olla niin ainakaan minä en ole 20v aikana löytänyt yhtään keskivertoa tyhmempää sähkömiestä (siis yleiseltä loogiselta päättely ja hahmotuskyvyltään), joka olisi alalla pärjännyt 5 vuotta pitempään. Sosiaalinen älykkyys sitten erikseen, sitä ilmankin voi alalle päästä jos osaa sen verran murahdella, että osaa ajaa urakkakohteissa muut raksamiehet tieltä pois ja aasiasta käydä hakemassa tilausvaimon.

Onko sähkötyöt kutsumustyötä? Ei todellakaan ole siinä kun taivuttelee kaapelia 30 asteen pakkasessa koko päivän siitä on kutsumus kaukana. Ei silti kyllä tästä huolimatta sitä on kyennyt säilyttämään jonkinlaisen kiinnostuksen opetella uutta sähköalaan liittyvää kokoajan.

Vähän ristiriitaista alkaa samassa viestissä kehumaan sähkötöiden kovaa koulutusta ja aliarvioimaan "yliopiston tirehtöörejä" joita ilman kukaan ei olisi koskaan mistään sähköstä saati sähkölaitteista kuullutkaan

 

[SundeR]

Ei myöskään työn "tärkeys" pääasiallinen juttu palkan muodostuksessa. Moni on varmaan samaa mieltä että hoitajat tekevät todella tärkeää työtä.

Markkinat määräävät työn hinnan, mutta toki tuohon vaikuttaa myös työn tärkeys. Sähköalan lisäksi IT-alallakin on kovat palkat, ja varmasti tähän vaikuttaa se että yhä enenemissä määrin asioita "sähköistetään", siirrytään verkkopalveluihin samalla kun fyysisiä asioimispisteitä lopetetaan. Myös IT-järjestelmät ovat asia jonka täytyy yhteiskunnassa toimia tai tulee ruumiita & suuria taloudellisia tappioita.

Vähän ristiriitaista alkaa samassa viestissä kehumaan sähkötöiden kovaa koulutusta ja aliarvioimaan "yliopiston tirehtöörejä" joita ilman kukaan ei olisi koskaan mistään sähköstä saati sähkölaitteista kuullutkaan

Nimenomaan näin. Mutta työn tärkeys ei ole oleellinen asia palkan muodostuksessa. Näin vaikka julkisessa keskustelussa tämä tuntuu olevan ihmisille tärkein argumentti miksi he tarvitsisivat enemmän palkkaa.

 

[munse]

Arvostus tai vaativuus ei ole sinänsä palkan suurin määrittävä tekijä, vaan se, kuinka paljon lisäarvoa työpanos tuottaa työnantajalle.

Näin perinteisen alan insinöörinä täytyy todeta, että esimerkiksi IT-alalla palkat ovat keskimääräistä suuremmat juuri tuon arvontuoton eikä niinkään vaativuuden takia

 

[SundeR]

...
Näin perinteisen alan insinöörinä täytyy todeta, että esimerkiksi IT-alalla palkat ovat keskimääräistä suuremmat juuri tuon arvontuoton eikä niinkään vaativuuden takia

Arvontuoton lisäksi toki osaajapula. Pari tuttua "perinteisen alan" insinööriä (sähkö, rakennus) tienaa kyllä myös oikein sievoisasti enemmän kuin samanverran / toinen enemmän kuin IT-alalla työskentelevät insinöörituttuni.
Ainakin tämä rakennus-insinööri tosin taitaa tehdä melko pitkää päivää.

 

[zepi]

Arvostus tai vaativuus ei ole sinänsä palkan suurin määrittävä tekijä, vaan se, kuinka paljon lisäarvoa työpanos tuottaa työnantajalle.

Ei itseasiassa sekään.

Määrittelevä tekijä on se, että paljonko on työntekijäehdokkaita tarjolla suhteessa sen työsuoritteen tekemisen kysyntään. Tuotettu lisäarvo vaikuttaa vain, jos lisäarvo on niin matala, että 100% tuotantoarvosta työntekijäle maksamalla ei saa työntekijää markkinoilta hommattua. Silloin duunipaikka jää syntymättä.

Muussa tapauksessa työn hinnan määrää kysyntä ja tarjonta kyseisellä sektorilla ja paikassa, ei tuotetun lisäarvon määrä.

Tämä selittää myös sitä miksi työpaikat eivät ole siirtyneet täysin halvempiin maihin: Sveitsiläisen Zürichissä asuvan pankkiirin tuottama lisäarvo on korkeampi kuin suomalaisen Helsingissä asuvan pankkiirin, koska Sveitsissä asiakkaat ovat rikkaampia ja arvostavat niin paljon henkilökohtaista palvelua, että asioivat mielummin sveitsiläisellä 20 000e/kk tienaavalla pankkiirilla, kuin skypellä suomalaisen 6000e/kk tienaavan pankkiirin kanssa.

 

[Suvakki]

Arvostus tai vaativuus ei ole sinänsä palkan suurin määrittävä tekijä, vaan se, kuinka paljon lisäarvoa työpanos tuottaa työnantajalle.

Näin perinteisen alan insinöörinä täytyy todeta, että esimerkiksi IT-alalla palkat ovat keskimääräistä suuremmat juuri tuon arvontuoton eikä niinkään vaativuuden takia

Pointti ok, mutta lineaarisesti nuo ei toki kasva käsi kädessä. Kuten tuossa muutama sanoikin, verrataan työntekijöitä keskenään saatavuuteen ja tätä kautta muodostuu hinnoittelu työpanokselle. Tämä taas pitää huolen, että vapailla markkinoilla ei hintakehitys karkaa käsistä, koska tekijöitä ilmaantuu paikalle jos jossain alkaa olla liian helppoa rahaa tiedossa.

Työn tärkeys jos olisi palkkakehityksen veturi, niin siivoojat ja opettajat tienaisi melko paljon enemmän. Ehkä myös aurakuskit loppuviikosta

 

[Suvakki]

Otetaan pieni esimerkki tästä.

Rakennustyömaalla alkaa olla vaikea saada muurareita ja muurarin palkat nousevat voimakkaasti. Vieressä olevat kirvesmiehet kouluttautuvat muurariksi, koska parempi palkka. Muurarien tarjonta kasvaa työmarkkinoilla ja yritysten ei tarvitse kilpailla palkalla toisiaan vastaan, joten palkkakehitys hidastuu tai kääntyy laskuun. Samaan aikaan kirvesmiehistä alkaa olla pulaa ja niiden palkat alkavat nousta tarjonnan ollessa alle kysynnän.

Aika simppeli asia loppupeleissä, vaikka ei nyt oikeasti nopeasti tuollaista muutosta tapahdukaan työmaan sisällä.

 

[KoneenKokoaja]

Vähän ristiriitaista alkaa samassa viestissä kehumaan sähkötöiden kovaa koulutusta ja aliarvioimaan "yliopiston tirehtöörejä" joita ilman kukaan ei olisi koskaan mistään sähköstä saati sähkölaitteista kuullutkaan

Aika ristiriitaista väittää sähköalan olevan yliopistoista peräisin kun suurin osa sähköön liittyvästä perusteknologiasta kehitti sellainen henkilö kuin Thomas Edison, jolla oli yli tuhat pantettia alalle. Edison opiskelut loppuivat jo paljon ennen yliopistoja, koska opettajat olivat sitä mieltä, että hän on tyhmä. Joka sinällään oli hyväkin juttu, koska yliopistot olisivat todennäköisesti pilanneet Edisonin valtavan menestyksekkään tuhansiin valmiisiin tuotteisiin perustuneen yrittäjän ja keksijän uran.

Monet sähköön liittyvät teoriat ja ilmiöt keksinyt Benjamin Franklin ei myöskään ollut yliopisto ihmisiä. Pari vuotta kävi Boston Latin Schoolia (julkinenkoulu, jossa opetus monilta osin teologista) ja jätti sen kesken ja sen jälkeen luotti lähinnä itseopiskeluun.

Ei silloin kun sähkö oli uusi asia (1800-luvulla) edes ollut yliopistoja joissa sähköön suoraan liittyviäteorioita olisi opetettu kun niitä ei ollut vielä keksitty vaan koko ala oli aika pitkälle itseoppineiden keksijöiden varassa ja kehittämää. Yliopistot tulivat mukaan keräämään kunniaa asiasta vasta näiden pioneerien jälkeen kun yliopistoille oli luotu valmiit teoriat ja sapluunat mitä noudattaa.

 

[FireFly Renaissance]

Aika ristiriitaista väittää sähköalan olevan yliopistoista peräisin kun suurin osa sähköön liittyvästä perusteknologiasta kehitti sellainen henkilö kuin Thomas Edison, jolla oli yli tuhat pantettia alalle. Edison opiskelut loppuivat jo paljon ennen yliopistoja, koska opettajat olivat sitä mieltä, että hän on tyhmä. Joka sinällään oli hyväkin juttu, koska yliopistot olisivat todennäköisesti pilanneet Edisonin valtavan menestyksekkään tuhansiin valmiisiin tuotteisiin perustuneen yrittäjän ja keksijän uran.

Monet sähköön liittyvät teoriat ja ilmiöt keksinyt Benjamin Franklin ei myöskään ollut yliopisto ihmisiä. Pari vuotta kävi Boston Latin Schoolia (julkinenkoulu, jossa opetus monilta osin teologista) ja jätti sen kesken ja sen jälkeen luotti lähinnä itseopiskeluun.

Ei silloin kun sähkö oli uusi asia (1800-luvulla) edes ollut yliopistoja joissa teorioita olisi opetettu kun niitä ei ollut vielä keksitty vaan koko ala oli aika pitkälle itseoppineiden keksijöiden varassa ja kehittämää. Yliopistot tulivat mukaan keräämään kunniaa asiasta vasta näiden pioneerien jälkeen kun heille oli luotu valmiit teoriat ja sapluunat mitä noudattaa.

Ehkä ei liene siten yllätys, että kaikki nykaikaiset sähköjärjestelmät perustuvatkin Teslan vaihtosähköjärjestelmään, eikä Edisonin tasajänniteverkkoihin. Tapetuista elefanteista huolimatta

 

[KoneenKokoaja]

Ehkä ei liene siten yllätys, että kaikki nykaikaiset sähköjärjestelmät perustuvatkin Teslan vaihtosähköjärjestelmään, eikä Edisonin tasajänniteverkkoihin. Tapetuista elefanteista huolimatta

Jep mutta sähköalan teknologiassa itseoppineiden keksijöiden ja pioneerien merkitys on iso. Yliopistot hyppäävät teknologiaan aika usein vasta jälkijunassa. Esimerkkejä löytää muualtakin kuten vaikkapa tietokone peliteollisuus suomessa se perustuu ihan suurelta osin siihen 90-luvun demoskeneen, jossa toimivilla isolla osalla ei ollut mitään tekemistä yliopistojen kanssa. Olin itse mukana siinä skenessä, niin tiedän aika tarkkaan niiden ihmisten taustat. Yliopistot alkoivat innostua asiasta vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun pioneerit olivat jo luoneet valmiita menestyneitä tuotteita alalle. Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta.

 

[ikuhappy]

Jep mutta sähköalan teknologiassa itseoppineiden keksijöiden ja pioneerien merkitys on iso. Yliopistot hyppäävät teknologiaan aika usein vasta jälkijunassa. Esimerkkejä löytää muualtakin kuten vaikkapa tietokone peliteollisuus suomessa se perustuu ihan suurelta osin siihen 90-luvun demoskeneen, jossa toimivilla isolla osalla ei ollut mitään tekemistä yliopistojen kanssa. Olin itse mukana siinä skenessä, niin tiedän aika tarkkaan niiden ihmisten taustat. Yliopistot alkoivat innostua asiasta vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun pioneerit olivat jo luoneet valmiita menestyneitä tuotteita alalle. Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta.

Mutta siinä vaiheessa kun 90-luvulla demoiltiin, niin ei taidettu ko. teknologialla tehdä juuri rahaa. Kaavamaisen tutkimuksen myötä nykyään tehdään, ja voidaan tekijöille maksaa. Ei yliopistotutkimus ole avain onneen, mutta ei sitä täysin voi dissatakaan (pl. tietyt alat, mutta ei mennä siihen täällä)

 

[FireFly Renaissance]

Jep mutta sähköalan teknologiassa itseoppineiden keksijöiden ja pioneerien merkitys on iso. Yliopistot hyppäävät teknologiaan aika usein vasta jälkijunassa. Esimerkkejä löytää muualtakin kuten vaikkapa tietokone peliteollisuus suomessa se perustuu ihan suurelta osin siihen 90-luvun demoskeneen, jossa toimivilla isolla osalla ei ollut mitään tekemistä yliopistojen kanssa. Olin itse mukana siinä skenessä, niin tiedän aika tarkkaan niiden ihmisten taustat. Yliopistot alkoivat innostua asiasta vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun pioneerit olivat jo luoneet valmiita menestyneitä tuotteita alalle. Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta.

Noh pelkästään tuosta kun katsoo, niin kyllä tuolla sitä tieteellistä työtä on aika tavalla tehty: History of electrical engineering - Wikipedia

Ja sehän se yliopistojen tehtävä onkin, tuottaa tietoa, jonka joku muu sitten kaupallistaa. Historiaan sitten jäävät ne Edisonit ja Steve Jobsit. Siitä voi sitten suurelle kansanosalle tulla jotain näinkin idioottimaisia kuvitelmia kuin "Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta." Jos nyt totta puhutaan niin yliopistoissa tehdään tälläkin hetkellä tutkimusta, johon perustuvat laitteet tulevat sinne sähköasentajan eteen sitten 10-50v päästä. Kun joku muu(tm) kaupallistaa ne. Joskus toki kaupallistamisen hoitavat tutkijatkin, sen yliopistotutkimuksen jälkeen.

Kaikkea mitä yliopistoissa tutkitaan ei toki ikinä kaupallisteta. Tai se kaupallistaminen saattaa tulla jopa satoja vuosia myöhässä, kuten esimerkiksi monet perusasiat jonka päälle kaikki moderni tietotekniikka on rakennettu.

 

[N1kkel]

Älkääs nyt vertailko omenoita ja appelsiinejä. Yliopiston käynyt fyysikko tutkii luonnon lainalaisuuksia ja julkaisee tieteellisiä teorioita, insinöörit taas kehittelevät käytännön sovellutuksia teorioiden pohjalta. Ja sähköasentajat...tekevät sähköasennuksia.

Teorioista olisi aika paljon vähemmän iloa ilman insinööritieteitä ja käytännön sovellutuksia. "Tiedämme mikä jokin ilmiö on, mutta ei hajuakaan mihin sitä voitaisiin hyödyntää.".

 

[Leifhackman]

...insinöörit taas kehittelevät käytännön sovellutuksia teorioiden pohjalta...

...joita ei osaa käyttää kuin toinen insinööri Eikös nuo teoriat synny vähän niin, että kun on joku "ilmiö" (yleensä kai entuudestaan jokseenkin tuntematon tai epämääräinen), niin sitten kun löydetään sen "luonne" tai joku siihen liittyvä säännönmukaisuus, niin se on sitten se teoria. Eikös se semmonen "oiskohan tää muuten näin?" -juttu ole nimeltään "hypoteesi" eli vissiin suomemmaksi "olettama"? Ja sitten semmonen teoria mikä käytännössä ei pidäkään paikkaansa on hyvin pian "entinen teoria"? Paitti eikös sähkövirta teoriassa kulje plussasta miinukseen päin, mutta käytännössä miinuksesta plussaan? Ja ihan muistaakseni sen takia, ettei tarvitse polkea jonkun arvovaltaisen teoreetikon varpaita tämän mullan alla ollessaan? Taidettiin havaita tuo kun keksittiin ne vahvistinputket (mikä lie transvestiitorin esiversio viralliselta nimeltään). Oiskohan tämä arvovaltainen teoreetikko ollut juurikin tämä tasavirtaan rajoittunut Mr. Edison?

 

[munse]

Yliopiston käynyt fyysikko tutkii luonnon lainalaisuuksia ja julkaisee tieteellisiä teorioita, insinöörit taas kehittelevät käytännön sovellutuksia teorioiden pohjalta.

Joillain fysiikan aloilla teoreettinenkin kehitys on nykyisin insinöörien käsialaa. Esimerkiksi klassinen mekaniikka, johon fyysikoiden kiinnostus loppui jo toista sataa vuotta sitten. Heille riitti pistemassat, kontinuumimekaniikka oli liian syväluotaavaa ilmeisesti

 

[zepi]

Suomessa myös keskusjohtoinen järjestelmä sotkee tuota palkanmuodostusta ja ihmisten päätymistä eri aloille paikoitellen aika reippaasti.

Kun valtio määrää, että työhön X tarvitaan koulutus Y ja sen jälkeen rajataan tai kasvatetaan Y:n aloituspaikat poliittisella päätöksellä johonkin puolisatunnaiseen lukemaan, niin nuoria ihmisiä ajautuu poliittisten päättäjien halujen mukaan eri ammatteihin, eikä niinkään sen mukaan, että miten vapailla markkinoilla ihmisiä ajautuisi jonnekin.

Ja vielä kun lisätään AY-liikkeen työn tarjontapuolen monopolista johtuva työn hinnoitteluvoima, sekä joillain aloilla työnantajaliittojen oligopoli, niin seurauksena työmarkkina ei kyllä vastaa alkuunkaan niitä ns. "tehokkaita markkinoita". Lopputuloksena tietty se, että työvoima ja työpaikat eivät kohtaa.

--
Lopputulos on sitten se, etteivät ihmiset pysty siirtymään sinne missä maksetaan lisää jne. Lääkärin nyt paras esimerkki. Jos suomen skutsipöndeillä olisi töitä tuhannelle lääkärille 120 000e vuosiliksalla ja lääkärikoulutuksen määrä muuttuisi kysynnän ja tarjonnan mukana, niin joku yksityinen yliopisto tarjoaisi varmasti 200 000e hintaista koulutusta ja sille lainapakettia, jonka sitten makselee parissa vuodessa veke noista isoista liksoista. Ja lainan saanti ei olisi ongelma niin pitkään kuin työmarkkinoilla on lääkäripula.

Nyt kun lääkäreiden aloituspaikat on rajattu johonkin ennalta määrättyyn lukemaan ja koulutus on ilmaista, niin ihmisille ei muodostu tarvetta muuttaa rahan perässä skutsiin tarjoamaan lääkäripalveluita, vaan he jäävät mielummin pienemmällä liksalla Helsinkiin tai muihin kasvukeskuksiin.

--
Saman voisi minusta aloittaa IT-alalla. Kielletään IT-alalla työskentely jos ei ole tasan tietystä koulusta valmistunut tietyn parin yliopiston maisterin paperilla. Ja sisäänotto sitten ~750:een vuodessa, kuten lääkäreillä. Eikö kuulosta mahtavalta idealta?

 

[KoneenKokoaja]

Noh pelkästään tuosta kun katsoo, niin kyllä tuolla sitä tieteellistä työtä on aika tavalla tehty: History of electrical engineering - Wikipedia

Jep ja melkein jokainen tuossa listassa on itse oppinut sähköjuttuja harrastanut usein varakkaampi aatelinen tai kapitalisti, koska harrastaminen oli suhteellisen kallista varsinkin ennenkuin massavalmistus kehittyi. Ilkeämpi voisi epäillä, että yliopistot keskittyivät ihan muihin juttuihin kuin sähkö ilmiöihin kun kaikkein keskeisimpiä sähköalan perusinnovaatioita tehtiin.

 

[Verity]

Lopputulos on sitten se, etteivät ihmiset pysty siirtymään sinne missä maksetaan lisää jne. Lääkärin nyt paras esimerkki. Jos suomen skutsipöndeillä olisi töitä tuhannelle lääkärille 120 000e vuosiliksalla ja lääkärikoulutuksen määrä muuttuisi kysynnän ja tarjonnan mukana, niin joku yksityinen yliopisto tarjoaisi varmasti 200 000e hintaista koulutusta ja sille lainapakettia, jonka sitten makselee parissa vuodessa veke noista isoista liksoista. Ja lainan saanti ei olisi ongelma niin pitkään kuin työmarkkinoilla on lääkäripula.

Nyt kun lääkäreiden aloituspaikat on rajattu johonkin ennalta määrättyyn lukemaan ja koulutus on ilmaista, niin ihmisille ei muodostu tarvetta muuttaa rahan perässä skutsiin tarjoamaan lääkäripalveluita, vaan he jäävät mielummin pienemmällä liksalla Helsinkiin tai muihin kasvukeskuksiin.

Lääkärit on siinä mielessä huono esimerkki, että niitä ei voi kouluttaa ihan miten sattuu, jos halutaan niiden osaavan jotain käytännön taitoja esim. potilaiden diagnosointia ja hoitoa. Lääkärikoulutuksen taustalla täytyy käytännössä olla opetussairaala, jossa on edustettuna tarpeelliset erikoisalat ja tällaisia sairaaloita ei erityisen montaa Suomessa ole.

Onneksi jos opiskelupaikkaa ei Suomessa irtoa, opiskelemaan on täysin mahdollista mennä vaikka Ruotsiin, Viroon tai Latviaan. Tätä mahdollisuutta kuulemma käytetäänkin kokoajan kasvavissa määrin. Tokihan riippuen paikasta se maksaa. Esim. RSU Riikassa lukuvuosimaksu on googletuksen perusteella 12000€ * 6 vuotta = yht. 72000€. Riikassa sijaitseva LU puolestaan ilmeisesti on yht. 51000€. Toki sinnekään ei määrättömästi väkeä voida ottaa ym. syistä, mutta jos ei oikeasti lääkäriksi haluaa, turha rajoittaa horisonttia pelkästään Suomeen.