Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Liittynyt
18.11.2016
Viestejä
1 609
Kerkesin viimeminuutit katella lähetystä. Oli niinku ois huonoa kuunnelmaa seurannu kun ei ole muutakuin jonkun selostusta mitä ehkä tapahtuu juuri nyt. Kyllä pitäs livekuvaa tänäpäivänä tulla.
Ehkä niillä on vaikea saada Wi-Fi yhteyttä maapalloon joka on 150 miljoonan kilometrin päässä. Minulla itselläkin on aika huono langaton reititin, että jos menen 15 metriä talon ulkopuolelle, en saa siihen yhteyttä.
 

living_death

★ Still alive ™
Liittynyt
15.11.2016
Viestejä
6 876
Millähän taajuudella ne juttelee Marsiin ja takaisin.

Voisi mielenkiinnosta koittaa kuunnella RTL-SDR softaradiolla kuuluuko sieltä mitään datapörinää :D
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Käsittämätöntä ettei sitä ole jo ammuttu kun sitä tongitaan muutenkin niin intensiivisesti. Saatas yleiskuvaa muutenkin paikanpäältä kun kuvattas 24/7 koko palloa.
Marsia kuvataan kaytannossa katsoen 24/7 useammankin luotaimen voimin.

Videokuva olisi turha koska hyvin harva luonnonilmio vaatii jatkuvaa livekuvaa noista korkeuksista. Polymyrskyt on planeetan laajuisia ja tunti sinne tai tanne kuvien valissa ei juurikaan missaan tunnu. Dust devilit on ihan liian pienia kiertoradalta pongattaviks reaaliaikaisesti. Veden/jaan virtaukset myos, ne vaatii korkeampaa resoluutiota ja pitkallista karsivallisyytta etta sellainen edes bongataan (helpoin tapa sellainen on loytaa vertaamalla kuukausien tai vuosien paassa toisistaan olevia kuvia). Eihan meilla ole edes Maasta juurikaan livekuvaa, ainakaan 24/7, vaikka Maa on huomattavasti nopeatempoisempi muuttumaan.

Lahetyksessa muuten sanottiin etta MRO lensi InSightin yli laskeutumisen aikoihin, eli hyvalla tuurilla siita on kuva jo tulossa tannepain. Laskeutumisalue pitaa kuvata jokatapauksessa, etta saadaan tarkka paikka maariteltya.
 

kekkeruusi

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
6 909
Pitäisi ampua toinen tietoliikennesatelliitti Marsin kiertoradalle välittämään hd-kuvaa Mars-laskeutujasta edelleen maahan..
Ymmärtääkseni näin on juuri tehty. Eli ko. laskeutujan kanssa matkasi ns. cubesat-satelliitti ja tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseisen kaltainen laite on matkannut noin pitkän matkan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Ymmärtääkseni näin on juuri tehty. Eli ko. laskeutujan kanssa matkasi ns. cubesat-satelliitti ja tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseisen kaltainen laite on matkannut noin pitkän matkan.
Cubesatit (niita oli kaksi) oli vain kokeellisia pienoissatelliitteja. Niilla testattiin voiko tuollainen pikkuinen satelliitti hoitaa relayna tuleville laskeutujille (muille planetoille lahinna, koska Marsissa on jo useampi orbiteri, jotka toimivat relayna. Esim MRO).

Mars Cube One - Wikipedia
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Millähän taajuudella ne juttelee Marsiin ja takaisin.

Voisi mielenkiinnosta koittaa kuunnella RTL-SDR softaradiolla kuuluuko sieltä mitään datapörinää :D
InSight Spacecraft – InSight | Spaceflight101

The Cruise Telecommunications System comprises fully redundant X-Band Small Deep Space Transponders (SDSTs) and 15-Watt Solid State Power Amplifiers (SSPAs), residing within the Cruise Stage structural ring and connected to a fixed, dual-frequency Medium Gain Antenna and two low-gain patch antennas (one transmit and one receive) operating at 7.152 GHz for uplink and 8.403 GHz for downlink. The maximum X-band downlink rate is 2,100 bits per second (10 bit/s minimum) while uplink rates range from 7.8 to 2,000 bit/s.

Communications during the Entry, Descent and Landing Phase are handled by a 401.586 MHz UHF communications system comprising a wrap-around antenna on the backshell, active from Cruise Stage Separation to backshell separation, and a monopole helix antenna on the lander, active during the Terminal Descent phase. Critical-event data transmitted through UHF will be collected by the Mars Reconnaissance Orbiter and the two MarCO CubeSats for re-transmission to Earth.


MRO:n taajuudet loytyy vaikkapa :
Talking to Martians: Communications with Mars Curiosity Rover
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 298
Voyager-luotaimet ovat matkanneet jotain 40 vuotta ja pääsivät viimein aurinkokunnan ulkopuolelle. Hyvät patterit 70-luvun tekniikalla on niihin asennettu, kun vieläkin jaksavat toimia. Tuli vaan mieleen että, jos nykytekniikalla rakennettaisiin uudet luotaimet, joiden tarkoitus kulkea mahdollisimman nopeasti, niin koska ne painelisivat noista ohi?
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
Voyager-luotaimet ovat matkanneet jotain 40 vuotta ja pääsivät viimein aurinkokunnan ulkopuolelle. Hyvät patterit 70-luvun tekniikalla on niihin asennettu, kun vieläkin jaksavat toimia. Tuli vaan mieleen että, jos nykytekniikalla rakennettaisiin uudet luotaimet, joiden tarkoitus kulkea mahdollisimman nopeasti, niin koska ne painelisivat noista ohi?
Jos ne toteutettaisiin pikäikäisellä jatkuvasti käyvällä Ioni mootorilla niin yllättävän nopeasti.

Tämä siitähuolimatta että tuolloin 70 luvulla ulkoplaneetat oli sellaisissa asemissa että Voyager pystyi hyötymään maksimaalisesti "gravitaatiolingoista" jota ei tällähetkellä voi hyödyntää läheskään samassa määrin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 799
Jos ne toteutettaisiin pikäikäisellä jatkuvasti käyvällä Ioni mootorilla niin yllättävän nopeasti.

Tämä siitähuolimatta että tuolloin 70 luvulla ulkoplaneetat oli sellaisissa asemissa että Voyager pystyi hyötymään maksimaalisesti "gravitaatiolingoista" jota ei tällähetkellä voi hyödyntää läheskään samassa määrin.
Muistaakseni jossain ihan hiljattain sanottiin että jos nyt laitettaisiin uusi luotain menemään niin se ei saisi voyageria kiinni ikinä johtuen juuri näistä planeettojen asemista ja gravitaatio apujen puuttumisesta.
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
Muistaakseni jossain ihan hiljattain sanottiin että jos nyt laitettaisiin uusi luotain menemään niin se ei saisi voyageria kiinni ikinä johtuen juuri näistä planeettojen asemista ja gravitaatio apujen puuttumisesta.
Juu jos sillä luotaimella yritttäisiin ottaa se Voyager kiinni ts jos se luotain lähetettäisii samaan suuntaan mihin Voyager on menossa niin ei saataisi kiinni.

Mutta jos vain pyrittäisii aurinkokunnasta ulos mahdollisman nopeasti optimaalista reittiä niin kyllä etäisyys aurikokunasta mittakaavalla ohitettaisiin.

Eli riippuu siitä mitä kiinnisaamisella asiayhteydessä tarkoitetaan.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 742
Jos ne toteutettaisiin pikäikäisellä jatkuvasti käyvällä Ioni mootorilla niin yllättävän nopeasti.

Tämä siitähuolimatta että tuolloin 70 luvulla ulkoplaneetat oli sellaisissa asemissa että Voyager pystyi hyötymään maksimaalisesti "gravitaatiolingoista" jota ei tällähetkellä voi hyödyntää läheskään samassa määrin.
Silloin 1970-luvulla planeetat olivat siinä asennossa jossa ne ovat kerran noin kahdessa sadassa vuodessa ja saadaan se maksimaalinen apu niiden gravitaatiosta luotaimen kiihdyttämiseen.

Jos ei tekniikka ota rakettimoottoreisssa jättiharppauksia niin Voyager luotaimia nopeampia luotaimia Maasta saadaan lähetettyä joskus 2200-luvun lähellä.

Toki sitä ennen paljon voi tulla jo jotain mullistavaa kun miettii miten tekniikka kehittynyt edeltävän 200 vuoden aikana.

Olisihan se hauska kun tekniikka kehittyisi niin että kävisivät muutaman sadan vuoden päästä poimimassa ne Voyager luotaimet talteen sieltä jonnekkin museoon. En tosin osaa kuvitella edes millä tavalla ne sieltä avaruudesta löytäisi sen jälkeen kun sen radiolähetin on hiljentynyt vaikka olisi käytössä raketti jolla sinne lentäisi parissa päivässä jossa se luotain on nyt menossa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Ensimmäinen snapshot Auringosta. Kirjaimellisesti.

Eli Parker luotaimen ottama kuva kun se lensi Auringon coronassa (eli "ylemmässä ilmakehässä").

Vasemmalta tuleva kirkas suihku on "coronal stream" eli yksinkertaistettuna massapurkaus Auringosta. Eli plasmaa joka karkaa Auringosta megneettikenttien kuljettamana.

Kirkas pallo suunnilleen keskella kuvaa on Mercury. Suunnilleen samankokoiset tummat pallot sen ympärillä ovat luultavasti optisia virheitä.

Ohilennon jälkeen Parker on edelleen hyvässä kunnossa, eli selviytyi ennenkokemattomista olosuhteista. Kuvien ottaminen ei tietenkään ole tärkeintä tuolla, vaan coronaa tutkitaan monelta kantilta, ja siitä jopa kerätään sampleja, jotta voidaan analysoida sen koostumusta. Periaatteessa halutaan selvittää miksi corona on reilut miljoona astetta kuumempi kuin Auringon pinta (auringon pinta on rapiat 5700 kelviniä, kun corona puolestaan jopa kolme miljoonaa kelviniä). Mysteeri, jota kukaan ei ole vielä varmuudella pystynyt selittämään.

Corona on, ainakin osittain, vastuussa aurinkotuulesta ja heliosfääristä yms., joita esim noissa Voyager uutisissakin on mainittu.

Lisää voi lukea esim: Millions of Degrees and Plasma Dreams: NASA's Parker Solar Probe Basks in the Sun

 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
4 111
Ensimmäinen snapshot Auringosta. Kirjaimellisesti.

Eli Parker luotaimen ottama kuva kun se lensi Auringon coronassa (eli "ylemmässä ilmakehässä").

Vasemmalta tuleva kirkas suihku on "coronal stream" eli yksinkertaistettuna massapurkaus Auringosta. Eli plasmaa joka karkaa Auringosta megneettikenttien kuljettamana.

Kirkas pallo suunnilleen keskella kuvaa on Mercury.

Ohilennon jälkeen Parker on edelleen hyvässä kunnossa, eli selviytyi ennenkokemattomista olosuhteista. Kuvien ottaminen ei tietenkään ole tärkeintä tuolla, vaan coronaa tutkitaan monelta kantilta, ja siitä jopa kerätään sampleja, jotta voidaan analysoida sen koostumusta. Periaatteessa halutaan selvittää miksi corona on reilut miljoona astetta kuumempi kuin Auringon pinta (auringon pinta on rapiat 5700 kelviniä, kun corona puolestaan jopa kolme miljoonaa kelviniä). Mysteeri, jota kukaan ei ole vielä varmuudella pystynyt selittämään.

Corona on, ainakin osittain, vastuussa aurinkotuulesta ja heliosfääristä yms., joita esim noissa Voyager uutisissakin on mainittu.

Lisää voi lukea esim: Millions of Degrees and Plasma Dreams: NASA's Parker Solar Probe Basks in the Sun

Mustat pisteet Merkuriuksen linjassa? Varmaan liittyy valotukseen, mutta miksi mustia? Niiden väliset kasvavat etäisyydet viittaa kiihtyvään vauhtiin, eli kuva on otettu laitteen kyljeltä?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Mustat pisteet Merkuriuksen linjassa? Varmaan liittyy valotukseen, mutta miksi mustia? Niiden väliset kasvavat etäisyydet viittaa kiihtyvään vauhtiin, eli kuva on otettu laitteen kyljeltä?
Muokkasin juuri viestiin juurikin niihin liittyen. Itsekin mietin miksi ne on mustia.

Lähinnä tulee mieleen että se on jonkun varjostimen tekosia.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
NASAn sivuilta löytyy jonkun sortin selitys:

"The bright object near the center of the image is Mercury, and the dark spots are a result of background correction."

https://www.nasa.gov/feature/goddard/2018/preparing-for-discovery-with-nasas-parker-solar-probe

En nyt ihan just ymmärrä mitä yrittävät sanoa... mutta sieltä löytyy myös kuva, josta näkee että Mercury oli juuri toisella puolen Aurinkoa, eli sillä on ilmeisesti jotain tekemistä vastavaloon kuvaamisesta. (Stereo-A on toinen luotain)



Itse ohilento tapahtui jo marraskuun puolella, mutta yllättäen datan lähettäminen Maahan Auringon takaa on hieman haasteellista... Eli Parker pyöritteli peukaloita odotellessa että Aurinko väistyisi tieltä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 419
Itse ohilento tapahtui jo marraskuun puolella, mutta yllättäen datan lähettäminen Maahan Auringon takaa on hieman haasteellista... Eli Parker pyöritteli peukaloita odotellessa että Aurinko väistyisi tieltä.
Ihme että tuolta tulee mitään radiosignaalia läpi koska häiriöt ovat varmasti melkoiset
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
Eikö tuo Parkker ollutkaan Aurongon napojen kautta kiertävällä radalla, vain olisi se se vastaavan Europpalaine luotain joka menee naparadalle.

Niitähän tulee kaks näitä Aurinkoa hyvin läheltä kiertäviä luotaimia tuo jenkien Parkker ja Euroopalainen.
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
InSight bongattu Marsin pinnalta.

Heat Shield oikealla ja laskeutumiskohta vasemmalla, mihin suuntaan tuo laskeutuja oikein laskeutui ts miten päin tuo kuva on suhteessa pohjoos- ja etelänapaan ja planeetan pyörimissuuntaan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Heat Shield oikealla ja laskeutumiskohta vasemmalla, mihin suuntaan tuo laskeutuja oikein laskeutui ts miten päin tuo kuva on suhteessa pohjoos- ja etelänapaan ja planeetan pyörimissuuntaan.
Pohjonen ylös tässä (ja suunnilleen sama värikuvassakin):



Laskeutumispaikka (sininen circula oli odotettu laskeutumisalue)
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Mites ne nyt noin vihreältä näyttää?
Viherpunasokea kun olen, niin en osaa sanoa.

Kuvat on MRO luotaimen HiRISE kamerasta, joten sen arkistoista voit katsella originaaleja (nuo ylempänä olevat kuvat on varmasti käsitelty, kuten tuossa ylempänä jo mainittiin).

HiRISE on periaatteessa monochrome eli kansanomaisesti sanottuna "musta-valkokamera". Tosin se pystyy ottamaan kuvia kolmella eri aaltopituus alueella, joita yhdistelemällä on mahdollista tuottaa värikuvia.
HiRISE - Wikipedia

Yleisesti ottaen, lähes kaikki luotaimet joissa on kamera, ottavat kuvia aaltopituuksilla, joita ihmissilmä ei pysty edes käsittämään. Näinollen suuri osa kuvista on väärävärikuvia. Tieteellisesti sellainen kuva voi antaa paljon enemmän informaatiota, kuin reaalimaailman simulointi.
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
Viherpunasokea kun olen, niin en osaa sanoa.
...
Valkoisten laskeutumispisteiden ympärillä näkyy tuossa värikuvassa vihertävä halo.

Mikä ei tarkoita sitä että se näkysi ihmissilmän havaisemalla spekrillä todellisuudeesa vihreänä koska tuo HiRISE ei kuvaa tasaisesti koko ihmissilmän näkemällä spekrillä vaan pistemäisesti muutamassa kohtaa ja loput välisävyt arvataan jotenkin fiksusti tuollaista näytettävää värikuvaa varten.

Pohjonen ylös tässä (ja suunnilleen sama värikuvassakin):
...
Aika kova puhuri pohjoisesta kun laskuvarjo ajautunut noin pitkälle etelään :)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Valkoisten laskeutumispisteiden ympärillä näkyy tuossa värikuvassa vihertävä halo.
Niin, kuten jo mainittua kuvaa on käsitelty. Ei ole mitenkään yllättävää että värivirheitä syntyy.

Mikä ei tarkoita sitä että se näkysi ihmissilmän havaisemalla spekrillä todellisuudeesa vihreänä koska tuo HiRISE ei kuvaa tasaisesti koko ihmissilmän näkemällä spekrillä vaan pistemäisesti muutamassa kohtaa ja loput välisävyt arvataan jotenkin fiksusti tuollaista näytettävää värikuvaa varten.
HiRISE ei kuvaa koko spektriä, eikä se kuvaa edes kaikkia aaltopituuksia samalla resoluutiolla, kuten voit huomata vaikka tuolta wiki linkistä. Esim punaisenvärin alue on huomattavasti tarkempi kuin muut. Vain pieni osa HiRISE kuvista pystytään käsittelemään värikuvina, suurin osa kuvatuista kohteista on vain yhdellä kapealla alueella ("punaisella kanavalla"), eli monochromaattisia.

Aika kova puhuri pohjoisesta kun laskuvarjo ajautunut noin pitkälle etelään :)
Jos en väärin muista, niin laskuvarjo irtautui noin 1km korkeudessa. Tuosta kuvasta äkkiä mittailemalla se leijaili joku 400m, joka on varsin järkevän oloinen tulos. Laskeutuja ei sekään varmasti tullut ihan luotisuoraan alas, vaan ainakin pienessä kulmassa.
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
...
Jos en väärin muista, niin laskuvarjo irtautui noin 1km korkeudessa. Tuosta kuvasta äkkiä mittailemalla se leijaili joku 400m, joka on varsin järkevän oloinen tulos. Laskeutuja ei sekään varmasti tullut ihan luotisuoraan alas, vaan ainakin pienessä kulmassa.
Juu luin jostain että ne vartavasten valitsi sellaisten olosuhteiden todennäköisyyden että ei edes teoriassa olisi vaaraa että laskuvarjo leijailisi ilmavirran mukana ja laskeutuisi laskeutujan päälle laskeutujan laskeuduttua ensin (en muista mikä aikaisemmista marssiin laskeutumisista oli lähtökohta tälle varmistukselle mutta joku nistä oli sellainen että jälkikäteen simuloinneissa todettiin että vain varsinhyvätuuri takasi sen että tuollainen kämmi ei realisoitunut) ts se laskeutuja tarkoituksella leijaili n. 90 asteen kulmassa tuulensuuntaan nähden sen laskuvarjon irroituksen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Mielestäni vähän typerää mennä käsittelemään kuvia, kun vehkeet näyttäisi kryptoniitiltä vuoratuilta. Laittaisivat pikemminkin vaan nuolen kohteisiin. Löytyisikin se alkuperäinen kuva.

Tuli mieleen hitsauslasi, että jos lämpöiset kohteet näkyy siksi vihreänä. Muistelisin, että jos maan päällä auringonpimennyksistä otti kuvia suorilta niin kuvauskenno meni pilalle, jos ei käyttänyt hitsauslasia suojana.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
No jopas nyt yhdestä kuvasta haloo tuli...


Tässä niin originaalit full resolution kuvat kuin vain voi olla, suoraan HiRISE tiimiltä. Näissäkin näkyy vihertävää ja jossain NASAn sivulla oli siitä maininta, että (sini)vihreä (teal) väri on saturoituneen specular reflectionin syytä.

HiRISE | InSight Lander on Mars (ESP_058005_1845)

https://static.uahirise.org/images/2018/details/cut/ESP_058005_1845-lander-full-res.jpg
https://static.uahirise.org/images/2018/details/cut/ESP_058005_1845-chute-backshell-full-res.jpg
https://static.uahirise.org/images/2018/details/cut/ESP_058005_1845-shield-full-res.jpg

Jos nuo ei kelpaa, niin sitten ei auta kuin alkaa odottelemaan että HiRISE archive päivitellään joulukuun osalta. Uusimmat kuvat jotka löysin oli Marraskuun alusta 2018.

Tuolta löytyy jokaisen CCD:n raakadata (EDR) ja hieman käsitellyt (radiometrically corrected and geometricallyresampled to a standard map projection) RDR kuvat "helposti aukaistavissa" JPEG2000 filuissa (kokemuksesta voin sanoa, että ne ei ihan helposti aukea, jos ei ole kunnon rautaa alla. Kuvat on helposti kymmeniä tuhansia pikseliä korkeita, joitain tuhansia pikseleitä leveitä, joten muistia kuluu rutkasti).

Index of /PDS/

Suosittelen lukemaan readme filun, jotta tuolta jotain hyödyllistä löytää:
https://hirise-pds.lpl.arizona.edu/PDS/AAREADME.TXT
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Tuli mieleen hitsauslasi, että jos lämpöiset kohteet näkyy siksi vihreänä. Muistelisin, että jos maan päällä auringonpimennyksistä otti kuvia suorilta niin kuvauskenno meni pilalle, jos ei käyttänyt hitsauslasia suojana.
Miksi PAAAAAAAAAAALJON himmeämpi auringonpimennys olisi vahingollisempi kuin itse Aurinko?

Aurinkonpimennyksestä varoitellaan siksi, että sitä on liian helppo katsoa paljain silmin. Se ei satu silmiin niinkuin suoraan kirkaaseen Aurinkoon katsominen. Mutta vaikka se ei täydellä teholla sieltä Kuun takaa paistelekaan, niin sieltä tulee silti silmille paljon haitallista säteilyä, joka edelleenkin voi vahingoittaa retinaa jo hyvinkin lyhyessä ajassa.

Kamerat vähät välittävät noista. Voit kokeilla vaikka ihan suoraan Auringosta ottaa kuvan ja kamerasi on edelleenkin täysin kunnossa. En kuitenkaan suosittele jättämään moneksi tunniksi peili auki kameraa kuvaamaan Aurinkoa, koska kenno voi lämmetä ajanmittaan liikaa, joka toki voi aiheuttaa pysyvänkin vaurion. Mutta yksi räpsy Auringon suuntaa ei haittaa yhtikäs mitään. Jos seuraat kameralla tai kaukoputkella (yleensä tripopdiin kiinnitettyä ja seurantamoottorilla varustettua) Auringon pinennystä, niin suosituksena on että etulinssi peitetään aina kun ei aktiivisesti havainnoida kohdetta, koska miksi riskeerata tuhansien eurojen kalustoa.

Paljon vaarallisempia on konserteissa käytetyt efekti laserit, jotka jostain syystä on edelleenkin sallittuja (jos ne voi rikkoa kameran, niin mitä ne tekee silmille?). Nuo tuhoaa kameran kennon sekunnin murto-osassa jos paska tuuri käy. Itseltä on ainakin kaksi kameraa mennyt rikki kiitos noiden perkeleitten (viimeksi Lillessä 2016). Onneksi olivat vain pokkareita (en tiedä onko pokkareiden pienet CCD kennot herkempiä kuin CMOS noille lasereille, mutta olen kuullut järkkäreidenkin hajoavan).
 
Liittynyt
01.12.2017
Viestejä
1 564
Miksi PAAAAAAAAAAALJON himmeämpi auringonpimennys olisi vahingollisempi kuin itse Aurinko?

Kamerat vähät välittävät noista. Voit kokeilla vaikka ihan suoraan Auringosta ottaa kuvan ja kamerasi on edelleenkin täysin kunnossa. En kuitenkaan suosittele jättämään moneksi tunniksi peili auki kameraa kuvaamaan Aurinkoa, koska kenno voi lämmetä ajanmittaan liikaa, joka toki voi aiheuttaa pysyvänkin vaurion. Mutta yksi räpsy Auringon suuntaa ei haittaa yhtikäs mitään..
Kameran objektiivi toimii kuin suurennuslasi auringossa.

fire-with-magnifying-glass.jpg


bh4k1705.jpg
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
No jopas nyt yhdestä kuvasta haloo tuli...


Tässä niin originaalit full resolution kuvat kuin vain voi olla, suoraan HiRISE tiimiltä. Näissäkin näkyy vihertävää ja jossain NASAn sivulla oli siitä maininta, että (sini)vihreä (teal) väri on saturoituneen specular reflectionin syytä.

HiRISE | InSight Lander on Mars (ESP_058005_1845)

https://static.uahirise.org/images/2018/details/cut/ESP_058005_1845-lander-full-res.jpg
https://static.uahirise.org/images/2018/details/cut/ESP_058005_1845-chute-backshell-full-res.jpg
https://static.uahirise.org/images/2018/details/cut/ESP_058005_1845-shield-full-res.jpg

Jos nuo ei kelpaa, niin sitten ei auta kuin alkaa odottelemaan että HiRISE archive päivitellään joulukuun osalta. Uusimmat kuvat jotka löysin oli Marraskuun alusta 2018.

Tuolta löytyy jokaisen CCD:n raakadata (EDR) ja hieman käsitellyt (radiometrically corrected and geometricallyresampled to a standard map projection) RDR kuvat "helposti aukaistavissa" JPEG2000 filuissa (kokemuksesta voin sanoa, että ne ei ihan helposti aukea, jos ei ole kunnon rautaa alla. Kuvat on helposti kymmeniä tuhansia pikseliä korkeita, joitain tuhansia pikseleitä leveitä, joten muistia kuluu rutkasti).

Index of /PDS/

Suosittelen lukemaan readme filun, jotta tuolta jotain hyödyllistä löytää:
https://hirise-pds.lpl.arizona.edu/PDS/AAREADME.TXT
Nähtävästi syynä oli vain valon taittuminen tuolle vihreälle värille. Vähän vaan räikeän näköistä ehkä sama kamera maapallokin muuttaisi kuvat härön näköisiksi.
En usko, että datassa olisi ongelmaa. Ehkä kameran linsseissä, jos se olisi ongelma.

Miksi PAAAAAAAAAAALJON himmeämpi auringonpimennys olisi vahingollisempi kuin itse Aurinko?

Aurinkonpimennyksestä varoitellaan siksi, että sitä on liian helppo katsoa paljain silmin. Se ei satu silmiin niinkuin suoraan kirkaaseen Aurinkoon katsominen. Mutta vaikka se ei täydellä teholla sieltä Kuun takaa paistelekaan, niin sieltä tulee silti silmille paljon haitallista säteilyä, joka edelleenkin voi vahingoittaa retinaa jo hyvinkin lyhyessä ajassa.

Kamerat vähät välittävät noista. Voit kokeilla vaikka ihan suoraan Auringosta ottaa kuvan ja kamerasi on edelleenkin täysin kunnossa. En kuitenkaan suosittele jättämään moneksi tunniksi peili auki kameraa kuvaamaan Aurinkoa, koska kenno voi lämmetä ajanmittaan liikaa, joka toki voi aiheuttaa pysyvänkin vaurion. Mutta yksi räpsy Auringon suuntaa ei haittaa yhtikäs mitään. Jos seuraat kameralla tai kaukoputkella (yleensä tripopdiin kiinnitettyä ja seurantamoottorilla varustettua) Auringon pinennystä, niin suosituksena on että etulinssi peitetään aina kun ei aktiivisesti havainnoida kohdetta, koska miksi riskeerata tuhansien eurojen kalustoa.

Paljon vaarallisempia on konserteissa käytetyt efekti laserit, jotka jostain syystä on edelleenkin sallittuja (jos ne voi rikkoa kameran, niin mitä ne tekee silmille?). Nuo tuhoaa kameran kennon sekunnin murto-osassa jos paska tuuri käy. Itseltä on ainakin kaksi kameraa mennyt rikki kiitos noiden perkeleitten (viimeksi Lillessä 2016). Onneksi olivat vain pokkareita (en tiedä onko pokkareiden pienet CCD kennot herkempiä kuin CMOS noille lasereille, mutta olen kuullut järkkäreidenkin hajoavan).
Siis viimeksi, kun oli auringonpimennys niin kännyköiden kameroiden kennoja oli mennyt pilalle ja tuskin pitkään kuvasivat. Oliko sitten median hapatuksia vai mistä kyse. Olen meinaan nähnyt senkin auringonpimennyksen mikä on näkynyt Suomessa ja mitään ei tainnut käydä silmille. Media on hapatellut ainakin viimeksi juuri hitsauslaseista, jos tuollaisia ilmiöitä katselee. Olen katsellut suoraan aurinkoonkin niin vedet vaan tulee silmille, että ei sen pahempaa.
Veikkaan, että kyseessä on ollut vaan median clickbait juttu, kun lähdetty ihmisiä pelottelemaan. Lehti myy paremmin ja se on se tärkein pointti, ei faktat.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Kameran objektiivi toimii kuin suurennuslasi auringossa.
Mutta eikös sen kameran aukko mene niin tolkuttoman pieneksi hyvässä valaistuksessa, että kärvennysteho vaimenee?
En ymmärrä kameroista mitään, mutta tuli mieleen.
 
Liittynyt
01.12.2017
Viestejä
1 564
Mutta eikös sen kameran aukko mene niin tolkuttoman pieneksi hyvässä valaistuksessa, että kärvennysteho vaimenee?
En ymmärrä kameroista mitään, mutta tuli mieleen.
Yleensä joo, mutta voi se auriko silti poltella. Saattaa silti esimerkiksi tuo aukkoa säätelevä osa voi sulaa objektiivissa.

Objektiivikin saataa olla yhtä kallis kuin itse kamera.

dims-1.jpg



6 sekunin sekunnin valotusajalla kameran kennosta tuli entinen
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Siis viimeksi, kun oli auringonpimennys niin kännyköiden kameroiden kennoja oli mennyt pilalle ja tuskin pitkään kuvasivat.
Luultavasti vakuutuspetoksia. Kännykkä kuvaajat harvemmin jaksavat laittaa kännykkäänsä tripoidiin tai mihinkään muuhun pitkää valotusta silmällä pitäen. Ja Aurinkoa kuvatessa pitkävalotus on yleensä tarpeeton. Pois lukien ND filtterit, astrokalvot, hitsauslasit, yms filtterit, mitkä nimenomaan vähentää sitä säteilyä...

Oliko sitten median hapatuksia vai mistä kyse.
Joko sitä, tai olet sekoittanut ohjeet auringonpimennyksen tarkkailuun. Sitä ei siis nimenomaan pidä paljain silmin katsella, koska se voi olla liian helppoa. Se ei satu silmiin samoin kuin kirkkaan Auringon katsominen, joka toimii varoituksena tyhmemmällekin. Auringonpimennyksen aikaan Aurinkosta tuleva säteily (näkyvävalo, IR, UV, radio, ja muu paska) putoaa murto-osaan, mutta se on edelleen ihmissilmälle vaarallista.

Olen meinaan nähnyt senkin auringonpimennyksen mikä on näkynyt Suomessa ja mitään ei tainnut käydä silmille.
Olen itsekin katsonut Aurinkoa pitkänkin ajan (minuutteja) pentuna, kun en ymmärtänyt miten pahaa se tekee. Galileo katso Aurinkoa jopa kaukoputken läpi... (joskin Galileon kaukoputket oli ensimmäisiä ja paskimpia mitä olemassa on ollut). Näen edelleen ihan hyvin omasta mielestä, vaikka piilareita käytänkin. Mutta näkisinkö paremmin jos olisin jättänyt tuon väliin?

Media on hapatellut ainakin viimeksi juuri hitsauslaseista, jos tuollaisia ilmiöitä katselee.
Nimenomaan niitä pitäisi käyttää jos paljain silmin katselee. Tai muuta vastaavaa optista apuvälinettä, joka suodattaa haitallista IR ja UV säteilyä. Kuten jos monesti sanottu, Aurinko näyttää auringonpimennyksen aikaan helvetin paljon himmeämältä kuin normaalisti, joten ihminen tuuduttuu uskoon ettei se pahaa tee sitä katsoa. Todellisuudessa sieltä tulee edelleen helvetisti esim IR ja UV säteilyä, jota ihminen ei edes huomaa, mutta jotka silti tekee tuhoa.

Olen katsellut suoraan aurinkoonkin niin vedet vaan tulee silmille, että ei sen pahempaa.
Kuten myös, kuten yllä jo totesin. Harmittaa edelleen, mutta tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Onneksi muistan että olin auton kyydissä, koska lasi blokkaa osan säteilystä (esim UVB).

Veikkaan, että kyseessä on ollut vaan median clickbait juttu, kun lähdetty ihmisiä pelottelemaan. Lehti myy paremmin ja se on se tärkein pointti, ei faktat.
Ei ole mikään clickbait vaan ihan tosi juttu. Et sinä samantien sokeudu, mutta Aurinkoon katsominen voi aiheuttaa pahoja vaurioita silmään. IR aiheuttaa suoraan retinan rappeutumista ja UV voi vähintäänkin aiheuttaa myöskin solukuolemia tai syöpäsolukon muodostumista. Mieti mitä Aurinko saa sinun ihollesi aikaan kun olet liian pitkään auringossa? Se palaa. Toki se uusiutuu, mutta sinun retina ei luultavasti uusiinnu, jos se pääsee palamaan. Se on kerrasta poikki.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Mutta eikös sen kameran aukko mene niin tolkuttoman pieneksi hyvässä valaistuksessa, että kärvennysteho vaimenee?
En ymmärrä kameroista mitään, mutta tuli mieleen.
Normaalisti kyllä, mutta tarkentaessa suurin osa kameroista käyttää ns. "täyttä aukkoa". Eli aukko pienenee vasta kun painat liipaisinta.

Mutta edelleenkin, jotta Auringon kuvaamisesta olisi jotain haittaa, sen pitää olla oikeasti pitkä kestoista. Mikään muutaman kuvan sarja ei saa yhtikäs mitään aikaiseksi.

Vaaralliseksi se alkaa käydä vasta kun kamera laitetaan jalustalle, ja se suunnataan Aurinkoa kohden jatkuvasti, jolloin Aurinko paistaa (lämmittää) kameran sisuksia jatkuvasti. Ei tarvitse olla raketti-insinööri, että tuon tajuaa.

Itse kuvasin tänään pari tuntia auringon laskua meren rannassa, enkä menettänyt näköäni (suoraan viewfinderin läpi kuvasin toki) tai kameraani. Mutta en pitänytkään sitä tripodin nokassa.

Aurinko on kaunis ja sitä tuleekin tarkkailla. Ei Aurinko tapa, ainakaan kerrasta... Mutta järki kädessä sitä katsellessa...
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 221
Yleensä joo, mutta voi se auriko silti poltella. Saattaa silti esimerkiksi tuo aukkoa säätelevä osa voi sulaa objektiivissa.
Tämän takia jo tuossa aiemmin kerroin, että jos kamera on oikeasti suunnattuna Aurinkoon pitkäjaksoisesti, niin kannattaa peittää se etulinssi. Kaikki "valo" (eli IR) lämmittää sen kameran ja objektiivin sisustoja.

Objektiivikin saataa olla yhtä kallis kuin itse kamera.
Objektiivi on yleensä kameran kallein osa. Jopa kymmeniä kertoja kalliimpi kuin kamera.

Pois lukien kaikki entry level kitit. Eli se 18-55mm yleensä.

6 sekunin sekunnin valotusajalla kameran kennosta tuli entinen
Täysin huuhaa video.

Kukaan täysijärkinen ei ota 6 sekunnin valotuksia Auringosta. Ja jos ottaa niin on syytäkin että kamera palaa.

6 sekunnin otos, millä tahansa aukolla, olisi täysin ylivalottunut eli täysin valkea. Mikä järki olisi ottaa sellaista kuvaa?

Jokainen asiaan edes hieman perehtynyt tietää että Aurinkoa kuvatessa tarvitaan astrokalvoa (esim: AstroSolar) tai muuta filtteriä väliin että saadaan kuvausaika edes mahdolliseksi. Ilman filtteriä jopa nopein (yleensä 1/4000 tai 1/8000 sekuntia) on aivan liian hidasta... Joku ND1000 voi juuri ja juuri antaa mahdollisuuden kuvata suoraan Aurinkoon, ainakin auringonlaskun aikaan kun Aurinko on himmeimmillään.

Videolla olisi aivan hyvin voitu näyttää kun kamera heitetään takkaan. Ohos, se syttyi tuleen! Daa...
 

IcePen

Typo Generaatroti ;-)
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 966
Eihän nuo mitään kuvaa ollut edes ottamassa. Nyt taisi mennä pointti sulta ohi?
"Kamerat vähät välittävät noista. Voit kokeilla vaikka ihan suoraan Auringosta ottaa kuvan ja kamerasi on edelleenkin täysin kunnossa. En kuitenkaan suosittele jättämään moneksi tunniksi peili auki kameraa kuvaamaan Aurinkoa, koska kenno voi lämmetä ajanmittaan liikaa, joka toki voi aiheuttaa pysyvänkin vaurion."
Lifelesillä näyttäisi olevan senvarran paljon harraste (työ?) kameroita että uskoisin hänen käsitävän nämä jutut paljon paremmin kuin moni muu tässä ketjussa auriingosta ja kameroista viisastellut.


PS Pisti itseni itseassa vähän kateeksi kun tein aikoinaan sen älynväläyksen että myin Mamya settini pois hetikohta firman konkurssin jälkeen.
 
Liittynyt
18.11.2016
Viestejä
1 609
Jokainen asiaan edes hieman perehtynyt tietää että Aurinkoa kuvatessa tarvitaan astrokalvoa (esim: AstroSolar) tai muuta filtteriä väliin että saadaan kuvausaika edes mahdolliseksi. Ilman filtteriä jopa nopein (yleensä 1/4000 tai 1/8000 sekuntia) on aivan liian hidasta... Joku ND1000 voi juuri ja juuri antaa mahdollisuuden kuvata suoraan Aurinkoon, ainakin auringonlaskun aikaan kun Aurinko on himmeimmillään.
En mää ainakaan mitään kalvoa tarvinu kun ostin mun ensimmäisen digitaalikameran (150 euroa) joskus 2000-luvun alkupuolella, ja otin kuvan auringosta. Ihan hyvä kuva tuli ja kamera toimii vieläki ihan hyvin. Otin yhellä toisella kameralla myös kuvan auringonpimennyksestä joka oli 2016 tai millo se nyt olikaan, ja sekään kamera ei alkanut sulamaan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
846
En mää ainakaan mitään kalvoa tarvinu kun ostin mun ensimmäisen digitaalikameran (150 euroa) joskus 2000-luvun alkupuolella, ja otin kuvan auringosta. Ihan hyvä kuva tuli ja kamera toimii vieläki ihan hyvin. Otin yhellä toisella kameralla myös kuvan auringonpimennyksestä joka oli 2016 tai millo se nyt olikaan, ja sekään kamera ei alkanut sulamaan.
En ole kuullut, että tuhannesosasekunnin valotusajalla kennoa rikki saa, mutta ei se sille hyvääkään tee. Sitten kun on suojakalvot, niin voi ottaa tämmösiä
2018-12-29_10-59-52.jpg
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 073
Kuinkas ketjussa ei ole vielä postausta Ultima Thulen ohituksesta? Illalla luvassa jotain lehdistötilaisuuden tynkää, kuvia ja myöhemmin alkuvuodesta tarkempia otoksia.

New Horizons

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 742


Kuva: Southwest Research Institute / Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory / NASA
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
2 133


Kuva: Southwest Research Institute / Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory / NASA
Sivuhuomiona tuossa siis korkeamman resoluution mustavalko johon "yhdistetty" matalamman resoluution värikuva.
BBC:n uutisesta:


It has a tinge of colour, however. "We had a rough colour from Hubble but now we can definitely say that Ultima Thule is red," added colleague Carly Howett.

"Our current theory as to why Ultima Thule is red is the irradiation of exotic ices." Essentially, its surface has been "burnt" over the eons by the high-energy cosmic rays and X-rays that flood space.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 316
Viestejä
4 157 139
Jäsenet
70 407
Uusin jäsen
Eppupelaa

Hinta.fi

Ylös Bottom