- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 1 938
Ymmärtääkseni toinen osapuoli maksaa tässä tapauksessa varainsiirtoveron 49% osuudesta. Esim. sadantonnin omakotitalosta 49000 euroa + 1960 euroa veroa.Ensiasunnon ostaja ottaa 51%, toinen 49%.
Ymmärtääkseni toinen osapuoli maksaa tässä tapauksessa varainsiirtoveron 49% osuudesta. Esim. sadantonnin omakotitalosta 49000 euroa + 1960 euroa veroa.Ensiasunnon ostaja ottaa 51%, toinen 49%.
Tuossa vähä pohdittavaa.Ymmärtääkseni toinen osapuoli maksaa tässä tapauksessa varainsiirtoveron 49% osuudesta. Esim. sadantonnin omakotitalosta 49000 euroa + 1960 euroa veroa.
Kyse oli tosiaan varainsiirtoveron välttämisestä, ei veron minimoinnista jota linkittämäsi juttu käsittelee.Tuossa vähä pohdittavaa.
Lakiblogi: Ensiasunnon ostaminen ja varainsiirtovero
Jos kerran olette naimisissa niin mitä väliä kenen nimiin asunto on laitettu? Jos siis mitään avioehtoa ei ole niin erotilanteessa menee kuitenkin kaikki 50-50. Joten jos haluaa välttää veron niin se jolla on vielä ensiasunnon osto edessä niin ottaa asunnon 100% nimiinsä ja sitten molemmat maksaa sitä pois. Ja mielestäni verottaja ei asiaan puutu kyllä mitenkään? Tai ei ainakaan jos toinen maksaa lainaa pois ja toinen ostelee vaikka ruuat jne.Kyse oli tosiaan varainsiirtoveron välttämisestä, ei veron minimoinnista jota linkittämäsi juttu käsittelee.
Olen pohtinut kuviota, jossa ensiasunnon ostaja hankkii uuden asunnon 100% omistusosuudella, jolloin varainsiirtoveroa ei tule. Samaan aikaan puoliso laittaa vanhan asuntonsa lainan vakuudeksi tai myyntiin, ja osallistuu yhtälailla asuntolainan lyhentämiseen, vaikkei nimellisesti omistakaan asuntoa. Avioehdolla sovitaan keskenään asunnon omistussuhteista esim. 40 ja 60% riippuen vanhan asunnon markkinahinnasta.
Ongelmaksi tulee verottajan mielivaltainen tulkinta, jonka mukaan vastaavassa skenaariossa kierretään varainsiirtoveroa.
Mutta jos vain toinen maksaa lyhennyksiä ja toinen maksaa kaiken muun elämisen niin ongelmaa ei ole. Itse omistan asunnon jossa avovaimon kanssa asutaan, mutta en nyt mitään vuokraakaan pyydä tms. vaan hän asuu ilmaiseksi. Eikä tätäkään lahjaksi katsota, vaikka mitään vuokraa en peri tms.Koska varasinsiirtovero on valtion rakas lysylehmä, voi olettaa sitä valvottavan suht tarkasti. Mahtaako ne alkaa laskemaan noita 0% omistavan lyhennyksiä sitten lahjoiksi joista pitäisi maksaa lahjavero jos tunget toiselle puolisolle rahaa vastikkeetta?
Olen kuullut tapauksesta, jossa herra omisti 100% asunnosta ja rouva maksoi tonnin kuussa herran taskuun, joka käytettiin suoraan lainanlyhennykseen. Verottaja sai jollain keinolla vihiä asiasta ja molemmille tuli syytteet veropetoksesta.Mutta jos vain toinen maksaa lyhennyksiä ja toinen maksaa kaiken muun elämisen niin ongelmaa ei ole. Itse omistan asunnon jossa avovaimon kanssa asutaan, mutta en nyt mitään vuokraakaan pyydä tms. vaan hän asuu ilmaiseksi. Eikä tätäkään lahjaksi katsota, vaikka mitään vuokraa en peri tms.
Noin tuo voikin mennä, mutta jos vaan maksaa kaikki ruuat ja laskut niin tuota tuskin katsotaan lahjaksi? Aviopuolisoillahan on kuitenkin joku velvollisuus elättääkkin toinen, niin ei siitä mitään veroja voi tulla jos elättää toisen? Onhan tuo ihan normaalia, että nainen on vaikka kotona lasten kanssa ja mies maksaa kaiken niin ei tuo mikään lahja ole.Olen kuullut tapauksesta, jossa herra omisti 100% asunnosta ja rouva maksoi tonnin kuussa herran taskuun, joka käytettiin suoraan lainanlyhennykseen. Verottaja sai jollain keinolla vihiä asiasta ja molemmille tuli syytteet veropetoksesta.
Toisen laskuja ja yhteisiä menoja saa maksaa eikä siinä ole mitään verotettavaa tuloa. Vasta jos rahaa antaa toiselle suoraan, on kyseessä lahja. Elatus ja lahja ovat eri asia.Noin tuo voikin mennä, mutta jos vaan maksaa kaikki ruuat ja laskut niin tuota tuskin katsotaan lahjaksi? Aviopuolisoillahan on kuitenkin joku velvollisuus elättääkkin toinen, niin ei siitä mitään veroja voi tulla jos elättää toisen? Onhan tuo ihan normaalia, että nainen on vaikka kotona lasten kanssa ja mies maksaa kaiken niin ei tuo mikään lahja ole.
Alkuperäinen kysymykseni koski hieman vastaavaa tapausta, eli saako henkilö lyhentää puolisonsa asuntolainaa ilman veroseuraamuksia?Noin tuo voikin mennä, mutta jos vaan maksaa kaikki ruuat ja laskut niin tuota tuskin katsotaan lahjaksi? Aviopuolisoillahan on kuitenkin joku velvollisuus elättääkkin toinen, niin ei siitä mitään veroja voi tulla jos elättää toisen? Onhan tuo ihan normaalia, että nainen on vaikka kotona lasten kanssa ja mies maksaa kaiken niin ei tuo mikään lahja ole.
Ei. Asuntolainan lyhennys ei ole tavanomainen elantomeno.Alkuperäinen kysymykseni koski hieman vastaavaa tapausta, eli saako henkilö lyhentää puolisonsa asuntolainaa ilman veroseuraamuksia?
Mitenkäs vastikkeet ja muut asumismenot, saako puoliso maksaa ne kokonaisuudessaan vaikka ei omistaisi siivuakaan asunnosta? Nykyajan asunnoissahan myyntihinta voi olla alle 30% asunnon velattomasta hinnasta, jolloin rahoitusvastikkeen osuus voi ylittää helposti lainanlyhennyksen osuuden.Ei. Asuntolainan lyhennys ei ole tavanomainen elantomeno.
Toimii siihen asti kun pariskunta on yhdessä. Jos kuitenkin ero joskus tulee niin sitten se varainsiirtovero on puolisolla maksettavana kun saa sen puolikkaan itselleen virallisesti.Jos kerran olette naimisissa niin mitä väliä kenen nimiin asunto on laitettu? Jos siis mitään avioehtoa ei ole niin erotilanteessa menee kuitenkin kaikki 50-50. Joten jos haluaa välttää veron niin se jolla on vielä ensiasunnon osto edessä niin ottaa asunnon 100% nimiinsä ja sitten molemmat maksaa sitä pois. Ja mielestäni verottaja ei asiaan puutu kyllä mitenkään? Tai ei ainakaan jos toinen maksaa lainaa pois ja toinen ostelee vaikka ruuat jne.
Ei saa maksaa mitään sellaista mikä voidaan katsoa toisen omaisuuden kartottamiseksi. Rahoitusvastike menee selkeästi tähän kategoriaan, hoitovastike todennäköisemmin ei.Mitenkäs vastikkeet ja muut asumismenot, saako puoliso maksaa ne kokonaisuudessaan vaikka ei omistaisi siivuakaan asunnosta? Nykyajan asunnoissahan myyntihinta voi olla alle 30% asunnon velattomasta hinnasta, jolloin rahoitusvastikkeen osuus voi ylittää helposti lainanlyhennyksen osuuden.
Tässä kannattaa nyt muistaa myös se että hyvin harvoin verottajaa tai muitakaan kiinnostaa tälläinen tapaus eikä yksittäisten eurojen tms. perään yleensä aleta kyselemään. JOS kysellään niin se on jatkuvaa tai suurimittaista toimintaa.Ei saa maksaa mitään sellaista mikä voidaan katsoa toisen omaisuuden kartottamiseksi. Rahoitusvastike menee selkeästi tähän kategoriaan, hoitovastike todennäköisemmin ei.
Ei verottajaa kiinnosta kuka ne vedet, sähkölaskut ja hoitovastikkeet maksoi vaikka asuisit ne 25v saman kanssa.Tässä kannattaa nyt muistaa myös se että hyvin harvoin verottajaa tai muitakaan kiinnostaa tälläinen tapaus eikä yksittäisten eurojen tms. perään yleensä aleta kyselemään. JOS kysellään niin se on jatkuvaa tai suurimittaista toimintaa.
Esimerkki: jos minulla olisi 25v asuntolaina ja sen aikana ehtisin asua vaikka 5 eri naisen kanssa ja jokainen ehtisi kertaalleen vaikka maksaa noin 200€ vastikkeen (tai paljon se nyt olisikaan) sen noin 5v aikana kun yhdessä asuisimme olen aika varma että kun 25v päästä menisin ja myisin kämppäni ei verottaja alkaisi miettimään miten noiden 5 naisen osuus kun jokainen on kertaalleen maksanut vastikkeet.
Vaihtoehtoisesti jos asustelisin tuon 25v ajan yhden ja saman neitokaisen kanssa joka jatkuvasti maksaisi vastikkeet, sähköt, vedet ja kaikki muutkin juoksevat kulut itse vain lyhentäisin lainaa. Sitten myisin kämpän niin verottaja voisi kiinnostua asiasta.
Teoriassa ei, käytännössä jos se laina on tarpeeksi pieni (eli kuukausierä samaa luokkaa kuin vastikkeet) voi herätä kysymys onko se 100% toisen nimessä oleva asunto oikeasti toisen vai yhteinen kun kumpikin saman verran maksaa asunnosta ja asumisesta kertyviä kuluja. Asia tietysti eri jossain Helsingin 300k€+ lainoissa.Ei verottajaa kiinnosta kuka ne vedet, sähkölaskut ja hoitovastikkeet maksoi vaikka asuisit ne 25v saman kanssa.
Näihin tapauksiin olisi hyvä saada ennakkoratkaisu oikeuslaitokselta.Teoriassa ei, käytännössä jos se laina on tarpeeksi pieni (eli kuukausierä samaa luokkaa kuin vastikkeet) voi herätä kysymys onko se 100% toisen nimessä oleva asunto oikeasti toisen vai yhteinen kun kumpikin saman verran maksaa asunnosta ja asumisesta kertyviä kuluja. Asia tietysti eri jossain Helsingin 300k€+ lainoissa.
Verottajaa alkaa kiinnostaa vain jos varallisuutta alkaa kertyä nopeammin kuin mitä sulla on nettotuloja.Teoriassa ei, käytännössä jos se laina on tarpeeksi pieni (eli kuukausierä samaa luokkaa kuin vastikkeet) voi herätä kysymys onko se 100% toisen nimessä oleva asunto oikeasti toisen vai yhteinen kun kumpikin saman verran maksaa asunnosta ja asumisesta kertyviä kuluja. Asia tietysti eri jossain Helsingin 300k€+ lainoissa.
Eikös se ole mahdollista ASP laina ottaa vaikka kämpän hinta olisikin enempi, loppu on sitten vaan "tavallista" (tai vähemmän tavallista) lainaa. Eli eihän se muutenkaan ole vaadittua että olisi pakko ostaa kämppä mihin ASP-laina riittää (esim. Helsingin seudulla melkoisen vaikea tehtävä) vaan siinä käytetään käsittääkseni useasti takaajia, muita lainoja lisäksi jne. että se asunto saadaan hankittua. Toki sen PITÄÄ olla ensimmäinen asunto ja ASP sääntöjen täyttyä.Löytyisikö tähän vielä pomminkestävää vastausta?
Pitääkö muuten ASP tilillä olla vähintään 10% asunnon täydestä myyntihinnasta vai 10% omasta osuudesta?
Esim. asunnon myyntihinta on 100000 euroa ja oma osuus on 51%, joten tuleeko säästöjä olla vähintään 5 100 euroa vai 10 000 euroa?
Kysyin asiaa suoraan Nallen pankista -> aspan sankarit eivät osanneet antaa vastausta, vaan toistelivat että varmempaa säästää vähintään 10% niin ei tule yllättävää estettä ASP-lainalle. Hae siis ensin lainaa ja ylläty pankinjohtajan pöydässä, kun ehdot eivät täytykään
ASP-lainan osuuden pitää olla vähintään 51% tässä esimerkissä. Kysymys koskeekin, pitääkö ASP-tilillä olla säästettynä 5,1 % vai 10 % asunnon kokonaismyyntihinnasta? Riippumatta siitä tarvitaanko lisälainaa tai ei, vai onko asunnon myyntihinta 10 kiloeuroa vai miljoona eugenia. Arkadianmäen byrokratiahan tuota säästötavoitetta ja ASP-lainan kattoa pitkälti säätelee.Eikös se ole mahdollista ASP laina ottaa vaikka kämpän hinta olisikin enempi, loppu on sitten vaan "tavallista" (tai vähemmän tavallista) lainaa. Eli eihän se muutenkaan ole vaadittua että olisi pakko ostaa kämppä mihin ASP-laina riittää (esim. Helsingin seudulla melkoisen vaikea tehtävä) vaan siinä käytetään käsittääkseni useasti takaajia, muita lainoja lisäksi jne. että se asunto saadaan hankittua. Toki sen PITÄÄ olla ensimmäinen asunto ja ASP sääntöjen täyttyä.
Eli kait se vähempikin määrä ASP tilillä riittää jos lainan muuten vaan saa. Vai täytyikö sen ASP osuuden olla vähintään 51% esim. kokolainan osuudesta?
Taitaa riipua pankin tulkinnasta. Ainakin itselleni tuli sellainen kuva kun ASP-lainajuttuja selvittelin viime vuonna, ettei ole ihan selkeät sävelet...kuten ehkä on oletettavaakin kun lainvääntäjäpuliveivaajat sotkeutuneet siihen (nehän tuntuvat suorastaan rakastavan tulkinnanvaraisuutta).ASP-lainan osuuden pitää olla vähintään 51% tässä esimerkissä. Kysymys koskeekin, pitääkö ASP-tilillä olla säästettynä 5,1 % vai 10 % asunnon kokonaismyyntihinnasta? Riippumatta siitä tarvitaanko lisälainaa tai ei, vai onko asunnon myyntihinta 10 kiloeuroa vai miljoona eugenia. Arkadianmäen byrokratiahan tuota säästötavoitetta ja ASP-lainan kattoa pitkälti säätelee.
ASP-jutuissa kannattaa aina kääntyä valtiokonttorin suuntaan. Pankit ja välittäjät ovat enemmän tai vähemmän pihalla ASP-sopimuksista ja tuntuvat tietävän vain ihan perusjutut (jos niitäkään). Jokaisessa pankissa jossa asioin niin ASP-kysymyksiin vastaus on ollut "pitää tarkistaa sieltä täältä ja tuolta". Pahimmallaan pankki ja välittäjä on ehdottanut kauppakuvioita jotka olisivat purkaneet koko ASP-sopimuksen.Löytyisikö tähän vielä pomminkestävää vastausta?
Pitääkö muuten ASP tilillä olla vähintään 10% asunnon täydestä myyntihinnasta vai 10% omasta osuudesta?
Esim. asunnon myyntihinta on 100000 euroa ja oma osuus on 51%, joten tuleeko säästöjä olla vähintään 5 100 euroa vai 10 000 euroa?
Kysyin asiaa suoraan Nallen pankista -> aspan sankarit eivät osanneet antaa vastausta, vaan toistelivat että varmempaa säästää vähintään 10% niin ei tule yllättävää estettä ASP-lainalle.
Itse en ostaisi pk-seudulta asuntoa juuri nyt. Hesarikin varoittelee jo katastrofista keväällä.Olen seurannut näitä asuntojen hintoja ja mielestäni ne ovat erkaantuneet reaalimaailmasta.
Ikää 45v niin missään nimessä ei voi Hki- alueelta ostaa minkäänlaista osake/ omaa kiinteistöä, loppuu työvuodet kesken.
Itse olen asunut elämäni aikana n. 8 paikkakunnalla ja työn takia muuttanut aina.
Tällä hetkellä työ ja työsuhdeasunto Helsingissä ja lähtö tulee tästä asunnoista n. 1v päästä. Koko asuntoyhtiö maantasalle...
Viimestään siinä vaiheessa pitää tehdä ratkaisu, ostan itäsuomesta itselleni säästöillä kiinteistön ja elelen downsiftaten loppuelämän. Velattomana.
Tai sioitan säästöni asunnon käsirahaan ja elelen loppuelämäni pankin vuokralaisena.
ASP-tilillä olevat varat vaikuttaa myönnettävän ASP-lainan määrään. Siellä siis voi olla paljon vähemmän kuin 10% asunnon myyntihinnasta, mutta ASP-lainaa et saa kuin sen mitä laskutoimitus tilin saldo kertaa 9 antaa tulokseksi.ASP-lainan osuuden pitää olla vähintään 51% tässä esimerkissä. Kysymys koskeekin, pitääkö ASP-tilillä olla säästettynä 5,1 % vai 10 % asunnon kokonaismyyntihinnasta? Riippumatta siitä tarvitaanko lisälainaa tai ei, vai onko asunnon myyntihinta 10 kiloeuroa vai miljoona eugenia. Arkadianmäen byrokratiahan tuota säästötavoitetta ja ASP-lainan kattoa pitkälti säätelee.
Linkkiä?Itse en ostaisi pk-seudulta asuntoa juuri nyt. Hesarikin varoittelee jo katastrofista keväällä.
Vaikuttaa vähän siltä, että tuon vaikutus on ensisijaisesti vain uudisrakentamisessa, joidenka neliöhinnat on karannut pilviin. Toki pidemmällä aikavälillä vaikutus tulee näkymään myös vanhempien asuntojen hinnoissa. Tässä oli itselläkin yksi syy miksi päädyimme selkeästi alle 3k€ neliöhintaiseen asuntoon pk-seudulla. Siinä kuumenemisen riski ei ole yhtä suuri kuin noissa lähemmäs 5k€ neliöhintaisissa kohteissa.
Nähdäkseni ongelma koskee ehkä niitä jotka ovat ostamassa em. tapaista kerrostaloasuntoa. Rivareissa ja erillistaloissa kuvatunlaista ongelmaa tuskin on, kun niitä ei rakenneta läheskään yhtä paljoa. Itse en edes koskisi uudisrakennuksiin koska asunnot ovat niin pieniä, mulle markkinat ovat vanhoissa rakennuksissa.
Järkevä valinta. Euroopan taloustilanne on sen verran tahmea, että Euribor-korkojen raju nousu lähivuosina on epätodennäköistä.Pitkällisen excelöinnin jälkeen alan kallistumaan siihen suuntaan, että korkokattoa ei meidän talouteen taida tulla.
Ja kannattaa muuten lukea ne korkosuojauksen ehdot hyvin tarkkaan. Jos paska on tuulettimessa, en usko että se edes korvaa. Esim. euribor korot voivat hävitä kuin pieru saharaan. Eli niitä ei yks kaks enää noteerata. Onko suojaus voimassa uudessa korkokannassa? Euro katoaa ja markka palaa. Onko suojaus voimassa? Jne.Aika huimasti saa korot kyllä nousta, että 9500e kustannukselle saa vastinetta. Mistäs sitä tietää vaikka korko pyörii 0-1% välillä seuraavatkin lähemmäs 10v vaikka ne nyt vähän nousisivat nykyisestä. Sijoita tuo 9500e jotenkin muuten niin saat rahoille varmasti paremmin vastinetta
Riippuu varmaan paljon kaupungista, että minkälaisia lainoja tarvitsee. Isommissa kaupungeissa tuo noin 200k on melkeinpä vakio, kun halvemmalla ei saa muutaku landelta / huonokuntosta.Melkoisen suuria lainoja ihmisillä tuloihin nähden täällä. Itsellä ja puolisolla on 4700 EUR/kk nettotuloilla 140 kEUR lainaa. Hankittu pari-kolme vuotta sitten. Minun mielestäni tuokin lainasumma on kohtuullisen paljon.
Toisaalta näillä markkinahinnoilla lainat ovat väkisinkin suuria. Ja uuden rakentaminen maksaa nykyään melko lailla.
Mutta itseä kyllä ahdistaisi +200k laina näillä tuloilla.
Jep, PK-seutu niin +200t menee heittämällä jos haluaa kämpän jostain muualta kuin kehä3:n ulkopuolelta ja jotain muuta kuin kerrostalokämpän. Omakotitalosta ei kannata haaveilla alle 250 tuhannen (no on siellä jotain tarjolla allekkin).Riippuu varmaan paljon kaupungista, että minkälaisia lainoja tarvitsee. Isommissa kaupungeissa tuo noin 200k on melkeinpä vakio, kun halvemmalla ei saa muutaku landelta / huonokuntosta.
Tällä hetkellä vuokra on 1400 e/kk, joten siihen nähden tuo 240 ke laina noin 1000 €/kk kuukausierällä on vielä ihan säädyllinen. Korko saisi nousta 3 % hujakoille ennen kuin asumismenot (lainan lyhennys ja yhtiövastike) olisivat nykyisen vuokran tasolla... Enkä jaksa uskoa, että korko ihan äkkiä tuonne kolmeen prosenttiin nousee.Melkoisen suuria lainoja ihmisillä tuloihin nähden täällä. Itsellä ja puolisolla on 4700 EUR/kk nettotuloilla 140 kEUR lainaa. Hankittu pari-kolme vuotta sitten. Minun mielestäni tuokin lainasumma on kohtuullisen paljon.
Toisaalta näillä markkinahinnoilla lainat ovat väkisinkin suuria. Ja uuden rakentaminen maksaa nykyään melko lailla.
Mutta itseä kyllä ahdistaisi +200k laina näillä tuloilla.
Se jujuhan nyt lähinnä taitaa olla siinä, että tuo "asunnosta kyllä pääsee kk sisällä eroon jos haluaa" saattaa hyvinkin lakata pätemästä siinä kohtaa jos korot lähtee jyrkkään nousuun. (Iso jos, seuratkaa Italian tilannetta, se on yli 6x Kreikan talouden kokoinen ja pohtikaa millaista korkopolitiikkaa ihan pelkästään Kreikkaa varten on ylläpidetty...) Tämä ihan siitä syystä, että näillä samoilla asuinalueilla todella monilla muillakin on lainoja mitä on venytetty vähän liian äärirajoille, joten niitä halukkaita myyjiä saattaakin tulla turhan paljon markkinoille kerralla.Jep vaikuttaa kyllä vähän mistä ostaa. En nyt itse näe ainakaan mitenkään huonona vaikka 130k lainaa ja tulot on mitä on kun on Helsingistä asunto (yksiö) hyvältä paikalta. Tietysti korot voi nousta mutta asunnosta kyllä pääsee kk sisällä eroon jos haluaa. Mielummin omaan taskuun makselen sen pari vuotta ja myy vaikka sitten pois jos tilanne sen vaatii kun maksaa vuokraa n.600-800 e/kk.
Vai onko tässä jotain huonoja puolia? Tämä on kunnon kysymys, koska miettinyt juuri jos euribor nousee liikaa ni olenko miten kusessa. ASP-laina kyllä löytyy.
Näihän se mullakin tällä sijainilla ja spekseillä saa maksaa about. yhtä suurta lainalyhennystä+vastiketta kuin menis, jos vuokralla asuisi.Tällä hetkellä vuokra on 1400 e/kk, joten siihen nähden tuo 240 ke laina noin 1000 €/kk kuukausierällä on vielä ihan säädyllinen. Korko saisi nousta 3 % hujakoille ennen kuin asumismenot (lainan lyhennys ja yhtiövastike) olisivat nykyisen vuokran tasolla... Enkä jaksa uskoa, että korko ihan äkkiä tuonne kolmeen prosenttiin nousee.
Korkotasoa ei kyllä ole poljettu alas pelkästään kreikan takia, vaan kyllä syynä on ihan koko euroopan rakenteellinen jumitus.Se jujuhan nyt lähinnä taitaa olla siinä, että tuo "asunnosta kyllä pääsee kk sisällä eroon jos haluaa" saattaa hyvinkin lakata pätemästä siinä kohtaa jos korot lähtee jyrkkään nousuun. (Iso jos, seuratkaa Italian tilannetta, se on yli 6x Kreikan talouden kokoinen ja pohtikaa millaista korkopolitiikkaa ihan pelkästään Kreikkaa varten on ylläpidetty...) Tämä ihan siitä syystä, että näillä samoilla asuinalueilla todella monilla muillakin on lainoja mitä on venytetty vähän liian äärirajoille, joten niitä halukkaita myyjiä saattaakin tulla turhan paljon markkinoille kerralla.
Henkilökohtaisesti pidän riskiä hyvin minimaalisena että joutuu kuseen lainojensa kanssa jos ostaa asunnon Helsingistä hyvältä sijainnilta (ainakaan pienempien asuntojen kanssa, mitkä liikkuu nopeasti). Toki normaalit omistusasumisen riskit pätee, eli nettotuloista pitäisi riittää sitten myös niiden yllättävien isompien remppojen maksuun, ei pelkästään juuri ja juuri siihen lainanmaksuun.
No juu, ei ole pelkästään Kreikan takia. Samoja "rakenteellisen jumituksen" ilmentymiä ne kuitenkin Italian nykytilan kanssa on, vain monta kertaa isomman valtiontalouden kanssa. Lopputulos on jokatapauksessa sama, eli on vaikea uskoa Euriborin lähtevän merkittävään nousuun, vaan muutokset pysynevät hyvin maltillisina.Korkotasoa ei kyllä ole poljettu alas pelkästään kreikan takia, vaan kyllä syynä on ihan koko euroopan rakenteellinen jumitus.