Jahve3
Staff
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 256
Väärä ketju
Näinpä.Mielenkiinnolla odotan kuinka jäätävän autistisen kiljumisen tasolle redditin keskustelu menee kakkososan fanipoika-bashauksen jälkeen.
Aika pliisusti ottivat, paljon oli kommenttia että asia video ja varsinkin loppu.Mielenkiinnolla odotan kuinka jäätävän autistisen kiljumisen tasolle redditin keskustelu menee kakkososan fanipoika-bashauksen jälkeen.
Joillekkin vain kaikki julkaisut on tuhnuja, oli se julkaisu miten hyvä tahansa niin tuhnuttelu alkaa välittömästi.Onneksi tuota paskakaivoa ei tule luettua. Jo käytettävyys sen verran perseestä, että ei kiitos.
En tajua tälläkään kertaa tuota tuhnuksi leimaamista, porukka luulee että tulossa joku IPC:ltä about Skylake-X:ää vastaava kivi?
Niin tuo on siis jatkoa parille edelliselle tänne postatulle videolle, mutta jos ei ole ollut kiinnostusta niitä katsoa niin ei tuotakaan kannata katsoa.Olen sitä mieltä, että en katso 18 min. videota ilman ton tarkempaa kuvausta sen sisällöstä.
Siis se on skotti. Ittestä skotti aksentti on iha parhautta mutta makunsa kullakin.Varmaan ihan asiaa noi videot, mutta ton kaverin monotoninen saksalaisaksentti on kyllä jäätävän kauheeta kuunneltavaa, niin ei pystynyt paria minsaa pidempään kuuntelemaan.
Ok. Kuullostaa jotenkin niin väkinäiseltä väännöltä että ajattelin sen olevan joku saksalainen.Siis se on skotti. Ittestä skotti aksentti on iha parhautta mutta makunsa kullakin.
Ei pahalla mutta miten helvetissä voi sekoittaa saksalaisen aksentin skottilaiseenOk. Kuullostaa jotenkin niin väkinäiseltä väännöltä että ajattelin sen olevan joku saksalainen.
Ryzeneilla nopeammat muistit kiinni kuin intelillä. Ei ehkä kaikkea selitä, mutta mutta...Ööh, mites Anandtechillä Ryzen2000-perhe pesee peleissä Intelit mukaan lukien 8700k:
The AMD 2nd Gen Ryzen Deep Dive: The 2700X, 2700, 2600X, and 2600 Tested
Testeissä spectre/meltdown-patchit käytössä...voisiko hitti olla noin kova? Anandtech ei kuitenkaan mikään höpöhöpö saitti. Io-techin Ryzen2k-testissä eri pelit ja eri tulokset.
Hyvä vääntö nyt kuitenkin päällä. Siitä on aikaa kun näiden kahden uusimpia prossuja on voinut kilpailuttaa tasaväkisesti keskenään.
Jim Keller on tunnetusti lähtenyt monestakin paikasta pois kun arkkitehtuuri on saatu suunniteltua. Toisaalta en missään ole törmännyt väitteisiin jossa sanottaisiin hänen jättäneen homman kesken.Et ole esittänyt yhtään todistetta. Olet vaan höpötellyt jotain omaa mutuasi.
x86-64-käskykanta-arkkitehtuuri oli valmis 2000.
K8-prosessorin arkkitehtuuri on sitten täysin eri asia, eikä sen valmistumisaikataulusta ole varmuutta.
K7:n suunnittelutiimin johtaja Dirk Meyer tuli AMD:lle 1995 ja aloitti suunnittelutiimissä 1996. Osa suunnittelutiimistä oli Alphan entisiä työntekijöitä jotka tulivat AMD:lle kesällä 1998.Ei, vaan viimeistään 1997, ehkä jo 1996.
Sen RTL ja layout oli valmis viimeistään 1998, mutta arkkitehtuurin valmistumisesta RTLn ja layoutin valmistumiseen menee vähintään vuosi, käytännössä usein selvästi kauemmin.
Olet pihalla kuin lumiukko siitä mitä vaiheita mikropiirin suunnittelussa, ja vaikka yritän sitä selittää niin mitään ei tunnu menevän kaaliin.
On helpompaa tehdä kaksi arkkitehtuuria liukuhihnaperiaatteella kuin tehdä kaksi arkkitehtuuria tyhjästä.
Edelleenkin olet täysin pihalla siitä mitä arkkitehtuurilla tai mikroarkkitehtuurilla tarkoitetaan, ja mitä vaiheita on mikropiirin suunnittelussa.
Ja siitä, millainen homma rinnakkaistuu, ja millainen homma ei.
On aina paljon helpompaa ja nopeampaa ottaa valmis toimiva ratkaisu kuin alkaa kehittämään jotain uutta tyhjän päältä.
Jim Keller, joka oli yksi K8n pääarkkitehdeista, liittyi AMDlle vasta vuonna 1998
Siitä kun K7n mikroarkkitehtuuri oli valmis, meni yli kuusi vuotta K8n julkaisuun.
Ei tarvitse korjata mitään koska arkkitehtuuri ja valmistusajankohta ovat täysin eri asioita.Kun korjataan vuosiluvut oikeiksi, ei ole mitään "todella lyhyttä aikaa".
Ja siksi moni K6-3 myytiin K6-2 prosessorina. Surkeat saannot viittaavat valmistuspuolen ongelmiin, eivät arkkitehtuurin ongelmiin.Niin, sen takia se saatiin ulos nopeasti "hätäratkaisuna".
... paitsi että se homma jossa mielestäsi "ei paljoa kehittelemistä ollut", L2n lisääminen prosessoripiirille osoittautui selvästi luultua vaikeammaksi. K6-3n saannot ja kellotaajuudet oli surkeat.
En keksi vuosilukuja omasta päästäni. Voit heittää ilmoille teorioita siitä kuinka Jim Keller jättää hommat kesken ja kuinka prosessoriarkkitehtuuri on valmis samana vuonna kun tiiminjohtaja aloittaa hommat mutta...HUOH. Voisitko nyt yrittää oppia jotain tuon asioiden omastapäästäkeksimisesi sijaan.
Tai se voi olla liukuhihnaperiaatteella tehty. Näissä on monta välimuotoa. Core 2 on selkeä jatkokehitelmä P6:sta, sen sijaan Athlon64 ei.Nyt taas olkiukkoilet. En ole missään väittänyt Athlon 64sta/K8a "viilatuksi K7ksi" vaan NIIDEN JATKOKEHITELMÄKSI.
Jatkokehitelmä. K8 on Samantasoinen jatkokehitelmä K7sta kuin esim. core2 on P6sta.
Arkkitehtuuri voidaan joko kehittää käytännössä täysin puhtaalta pöydältä, tai se voi olla selvä jatkokehitelmä vanhasta, tai se voi olla vain pikkuviilaus.
AthlonXP oli juurikin väliaikainen paikka, Athlon64:lla olisi menty pitkään ja se olisi mennyt kauas edelle.2001 jolloin se julkaistiin, athlon XP pärjäsi erinomaisesti, eikä mitään tarvetta athlon64lle ollut. Sen sijaan thunderbird EI enää pärjännyt erinomaisesti ja athlon XP nimenomaan tarvittiin sen takia.
Athlon XP alkoi jäädä intelille 2002 kun intel sai julkaistua nopeammalla kellolla ja nopeammalla väylällä vartustettuja northwoodeja.
Mutta athlon XP, palomino-ydin (ja siitä shrinkatut throughbred ja barton) olivat markkinoilla yli kaksi vuotta AMDn nopeimpina kuluttajaprossuina.
2014 Ryzen ei ollut julkaisukunnossa arkkitehtuurin puolesta, selvä ero.Tämä on saman tason väite kuin että "mikäli AMD olisi voinut vuonna 2014 julkaista 6 GHz ryzen-prosssorin, sen ei olisi tarvinnut julkaista excavatoria."
2 vuotta väliä koska valmistustekniset ongelmat.HERÄTYS: palominolla ja clawhammerilla oli YLI 2 VUOTTA VÄLIÄ.
AMDllä ei ollut mitään edellytyksiä julkaista K8a vuonna 2001. Jos kaikki olisi mennyt AMDn kannalta oikein optimaalisesti ja mitään myöhästelyäj (joita käytännössä AINA tapahtuu) K8 olisi voitu julkaista loppuvuonna 2002, vuosi athlon XPn jälkeen.
Tämän vuoden ajan AMD todellakin tarvitsi Athlon XP:tä, thunderbird sai selvästi köniin silloisilta P4lta.
Mikä estää tekemästä Zen2 arkkitehtuuria ennen kuin Zen1 on täysin valmis? Varsinkin mikäli tietyt osat eivät ole jatkokehitystä Zen1:sta vaan täysin tyhjästä suunniteltuja?Ei sitä aikaa tarvita vuosia kun SE JATKOKEHITETÄÄN SEN POHJALTA. Ymmärrätkö niinkuin YHTÄÄN miten YHTÄÄN MINKÄÄN ASIAN tuotekehitys toimii?
Sen jälkeen kun zen1n mikroarkkitehtuuri oli valmis AMDllä oli toimiva x86n toteuttava arkkitehtuuri.
Se, että sinne jo toimivaan arkkitehtuuriin speksataan uusi koko jollekin käskypuskurille on asia jonka voi tehdä vaikka 5 minuutissa. Ja sen jälkeen voi olla jälleen uusi toimiva arkkitehtuuri
(jonka RTL on toki toteuttamatta, mutta se tehdään eri vaiheessa).
Tai se, että speksataan uusi leveys vektoriyksikölle tai sen haarautumisennustuspuskurin kokoa vaihdetaan on paljon yksinkertaisempi homma että tyhjästä kehitetään arkkitehtuuri joka toteuttaa x86n
Käytännössä siitä arkkitehtuurista jota kehitetään jatkuvasti pystyisi melkein koska tahansa "ottamaan ulos uuden mallin, ja alkaa toteuttamaan sille RTLää. (hyvä tapa tuotekehityksessä on, että pidetään AINA tuoreinta toimivaa kehitysversiota "päähaarassa" , ja "rikkovat muutokset" tehdään omissa haaroisssaan, jotka mergetetään päähaaraan vasta kun ne on satu toimimaan)
Nämä arkkitehtuuritason muutoksen sitten vaativat sen, että osa RTLstä on koodattava uusiksi. Se RTL voidaan koodata uusiksi myöhemmin. Arkkitehtuuri voi olla valmis vaikka RTL ei ole valmis.
Se, mitä AMDllä nimenomaan ei ole on työvoima moneen rinnakkaiseen projektiin.
Tai sitten arkkitehtuurisuunnittelu on osin tehty Zen2:ssa samaan aikaan kuin Zen1, koska sillä säästää aikaa. Jim Keller on kiireinen mies.Esimerkkiaikataulu siitä miten käytännössä homma todennäköisesti suurinpiirtein mennyt (raven ridge tosin jätetty tästä pois)
Q3-2012 -> Q2-2014 zen1n arkkitehtuuri
Q2-2014 -> Q3-2015 zen2n arkkitehtuuri
Q3-2015 -> Q4-2016 zen3n arkkitehtuuri
Q4-2016 -> Q1-2018 zen4n arkkitehtuuri
Q1-2018 -> zen5n arkkitehtuuri
Q4-2013 -> Q4-2015 zenin RTL ja sovitus "14m" prosessille (RTL-kehitys voidaan aloittaa siinä vaiheessa kun arkkitehtuurikehitys on hiukan kesken, mutta se pääsee kunnolla vauhtiin kun arkkitehtuuri on lyöty lukkoon)
Q4-2015 -> Q2-2017 zenin testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q4-2016 -> zen1n massavalmistus
Q1-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu
Q1-2017 -> Q2-2017 zenin sovitus "12nm" prosessille ja mahdollisten bugikorjausten ja kriittisten polkujen optimointien RTL-implementointi (zen+n synty)
Q2-2017 -> Q2->2018 zen+n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q1-2018 -> zen+n massavalmistus (pullonkaulana pinnacle ridgellä "12nm" prosessin odottelu?)
Q2-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu
Q3-2015 -> Q4-2017 zen2n RTL ja sovitus "7nm" valmistusprosessille. (hitaampi kuin zen1in kanssa, koska 1) aluksi suurin osa RTL-insinööreistä teki zen1stä jotta se saadaan pihalle aikaisin 2) 7nm valmistustekniikka on upouusi, ja sitä pitää odotella)
Q4-2017 -> Q4-2018 zen2n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q3-2018 -> zen2n massavalmistus
Q4-2016 -> zen3:n RTL ja sovitus "7nm+" valmistustekniikalle
Q1-2018 -> zen4:n RTL
Mikä estää tekemästä "Zen1.5:lle" toimivaa toteutusta? Kun tehtäisiin "paranneltu" Zen1 tässä vaiheessa, niinEdelleenkään et ymmärrä mikä ero on arkkitehtuuritasolla ja RTL-tasolla. Puhut piirin arkkitehtuurista ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa.
Ei otettu mitään zen2n arkkitehtuurista koska päätettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa että arkkitehtuuri pidetään täysin samana, tehdään vain pienet bugikorjaukset.
Se arkkitehtuuri pitää TOTEUTTAA sillä laitteistonkuvauskielelllä RTL-tasolla ja zen2sta on olemassa RTL-toteutus vain optimoituna 7nm prosessille.
ja lisäksi, kun pidetään arkkitehtuuri samana, niin
1) piirin ja ytimen layout voidaan pitää täysin samana. Säästetään paljon työtä kun ei tarvi tehdä uutta layouttia
2) kun piirin layout pysyy samana, ei tarvi pelätä että jostain hyökkää joku uusi kriitinen polku joka hidastaa piiriä selvästi.
3) kun piiirn arkkitehtuuri pysyy samana, ei luoda siihen uusia bugeja, Saadaan paljon toimivampi piiri paljon pienemmällä testaamisella.
Piledriver oli arkkitehtuuriparanneltu Bulldozer. Zen+ ei ole arkkitehtuuriparanneltu Zen1. Tämä herättää selvän kysymyksen jatkokehitelmästä.Välissä tuli zen+, bugikorjattu ja valmistustekniikkaviilattu zen1. EIkä ole mitään "suoraan hyppäämistä" kun zen2 on zenin jartokehitelmä.
Esittämäni aikataulut perustuvat selkeisiin faktoihin. Omat aikataulusi perustuvat enemmän tietoihisi siitä miten asioiden pitäisi toimia.Olet lähinnä esittänyt sen, että kuinka pihalla olet siitä miten mikropiirejä suunnitellaan.
Sen lisäksi olet esittänyt täysin virheellisiä aikatauluja, johtuen juuri siitä että et ymmärrä mitä tietyt termit tarkoittavat.
Sinun teoriasi ja aikataulusi eivät sovi yhtään yhteen kun ymmärtää miten asiat oikeasti toimii ja mitkä ne TODELLISET AIKATAULUT ovat olleet.
Ei. Lue iotechin artikkeli. Kuvien kattominen riittääMikä on tilanne 2700x vs 8700k kun tietoturva on paikattu? Onko 2700x uusi kuningas pelienkin suhteen?
Miten olisi muutama klikkaus hiirellä ja tämän sivuston testiartikkeli esiin? No laitetaan valmiiksi: Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge) - io-tech.fiMikä on tilanne 2700x vs 8700k kun tietoturva on paikattu? Onko 2700x uusi kuningas pelienkin suhteen?
Niin niitä itteäänki jos luet sen artikkelin.Lähinnä ihmetyttää anandtechin tulokset.
Lukutaito on suotavaa:Miten olisi muutama klikkaus hiirellä ja tämän sivuston testiartikkeli esiin? No laitetaan valmiiksi: Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge) - io-tech.fi
TLDR; Ei.
Toisin sanoen, kyseessä ei ollut mikään "Intel vs AMD pelitesti" vaan skaalautuvuustesti jossa nähdään miten Ryzenin parannukset auttavat edelliseen sukupolveen.Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Pelitestit näyttävät ja antavat suuntaa, jos peli skaalautuu ja hyötyy prosessorin suorituskyvystä niin silloin erot ovat testien tasoa.
Nuo pelitestit näyttävät ja antavat suuntaa, että JOS peli skaalautuu/hyötyy prosessorin suorituskyvystä niin silloin erot ovat testien tasoa.
Eivät vieläkään ole löytäneet vikaa tuloksista (tai ovat löytäneet mutteivät uutisoineet).Niin niitä itteäänki jos luet sen artikkelin.
Juu, ja nyt joitakin muita saitteja lueskellut, niin 8700K useimmiten pelitesteissä nopein, mutta näyttäisi ero hieman kaventuneen. Enää ei ole kuin jokunen prosentti jos sitäkään ja joissakin peleissä 2700X mennyt jo ohi. AMD:n kannalta hyvältä näyttää, ei ihme että Intel nyt hoppuilee kasiytimistensä kanssa.Niin niitä itteäänki jos luet sen artikkelin.
Jaa missä? Anandtechiä ei lasketa....ja joissakin peleissä 2700X mennyt jo ohi.
Sen verran arvostettu saitti kyseessä, että lasketaan kunnes toisin todistetaan. Jos kyseessä spectre/meltdown niin sen todenmukaisempi koska käytännössä ne vyöryvät pikkuhiljaa joka koneeseen joka tapauksessa. Jossain vaiheessa Intel saa varmaan penaltyn kurottua umpeen tai sitten ei.Jaa missä? Anandtechiä ei lasketa.
Aiemmin testailivat Windows 10 Pro:lla. Vaikea sanoa mikä tuossa on ollut ideana. Arvaan että voisi liittyä usean systeemin yhtäaikaiseen testaamiseen ja sen automatisoimiseen. Melko puhdas arvaus.Tuskin Anandtech kusettaa, mutta miksi ne on testannut yleensäkään jollain Enterprise versiolla? Jos sen takia että sinne on tullut paremmat tms turvapätsit, niin voisi kuvitella että ne tulee jossain vaiheessa myös Pro versioon ja tuo olisi sitten realistinen skenario siinä vaiheessa normaaleillakin käyttäjillä.
Tiimi oli pitkällä K7n kehityksessä ja tiimissä oli 150 työntekijää siinä vaiheessa kun Dirk Meyer alkoi sitä johtamaan.Jatkoa arkkitehtuurikeskustelulle Testissä AMD Ryzen 7 2700X & Ryzen 5 2600X (Pinnacle Ridge)
Jim Keller on tunnetusti lähtenyt monestakin paikasta pois kun arkkitehtuuri on saatu suunniteltua. Toisaalta en missään ole törmännyt väitteisiin jossa sanottaisiin hänen jättäneen homman kesken.
Jim Keller lähti AMD:lta vuonna 2000 ja oli K8:n suunnittelutiimin pomo. Jos hän ei jättänyt hommaa kesken, K8:n arkkitehtuuri oli valmis hänen lähtiessään 2000.
K7:n suunnittelutiimin johtaja Dirk Meyer tuli AMD:lle 1995 ja aloitti suunnittelutiimissä 1996. Osa suunnittelutiimistä oli Alphan entisiä työntekijöitä jotka tulivat AMD:lle kesällä 1998.
Ei ollut. Jim Keller osallistui K7-projektiin, mutta ei sen arkkitehtuurisuunnittelijana.Jim Keller oli yksi K7:n arkkitehtuurin suunnittelijoista ja siirtyi AMD:lle 1998.
Jälleen kerran virheellinen väite joka perustuu siihen että tulkitset asioita väärin kun et ymmärrä niitä.Em. syistä K7 arkkitehtuuri ei voinut olla valmis ennen vuotta 1998.
En. Olen vain todennut, että varmaa tietoa tuosta K8n arkkitehtuurin valmistumisajasta ei löydy.On helpompaa tehdä kaksi arkkitehtuuria liukuhihnaperiaatteella kuin tehdä kaksi arkkitehtuuria tyhjästä.
Väität siis Jim Kellerin jättäneen hommansa (arkkitehtuurin suunnittelun) kesken?
Se oli se Palomino/Athlon XP josta itsekin olet täällä jauhanut.K8:n julkaisuun meni kauan, sitä suuremmalla syyllä, missä oli "K7.5?"? Sellaista ei ollut.
Arkkitehtuuripuolella speksataan sen välimuistin parametrit. Kun sille välimuistille speksattiin liian tiukat ajoitukset, kellotaajuus kärsi.Ja siksi moni K6-3 myytiin K6-2 prosessorina. Surkeat saannot viittaavat valmistuspuolen ongelmiin, eivät arkkitehtuurin ongelmiin.
Väärin. Ensimmäisissä celeroneissa(Covington) ei ollut yhtään L2-välimuistia sen takia, että ne olivat täysin samoja piilastuja kun Pentium II / Deschutes-piilastut, sillä erolla, että niistä vaan jätettiin pois prosessorikortilla oleva L2-välimuisti.Samaa ongelmaa oli Intelilläkin, ensimmäisiin Celeroneihin ei laitettu (ei uskallettu huonojen saantojen pelossa?) laittaa yhtään L2 välimuistia.
En ole missään väittänyt että Jim Keller jättää homman kesken, että mitä ihmettä nyt olkukkoilet?En keksi vuosilukuja omasta päästäni. Voit heittää ilmoille teorioita siitä kuinka Jim Keller jättää hommat kesken
Siinä vaiheessa (1995) kun Dirk Meyer liittyi AMDlle , K7-tiimissä oli jo 150 henkeä täydessä työn touhussaja kuinka prosessoriarkkitehtuuri on valmis samana vuonna kun tiiminjohtaja aloittaa hommat mutta...
eetimes sanoi:Dirk Meyer, director of engineering for the K7 project, was the co-architect of Digital's Alpha 21264 before he joined AMD in early 1995, when he took charge of the K7's 150-person design team.
Joo, ei ole AMDn prossu jatkokehitelmä intelin prossustaTai se voi olla liukuhihnaperiaatteella tehty. Näissä on monta välimuotoa. Core 2 on selkeä jatkokehitelmä P6:sta, sen sijaan Athlon64 ei.
Ei ollut, ja siinä oli ihan selviä arkkitehtuurimuutoksia:AthlonXP oli hyvin pieni muutos Thunderbirdistä ja sen Athlon XP:n jälkeiset Thoroughbredit ja Bartonit eivät sisältäneet mitään arkkitehtuurimuutoksia pl. välimuistit.
Ilman näitä "valmistusteknisiä ongelmiasi" olisi silti ollut yli vuosi.2 vuotta väliä koska valmistustekniset ongelmat.
Täyttä paskapuhetta. Thunderbird oli onnettoman hidas northwoodin rinnalla, ja Palomino oli paljon nopeampi.Ei olisi ollut suurikaan ongelma mennä Thunderbirdillä 2001 jos 2002 olisi saatu Athlon64 ulos.
Ei, vaan mentiin 2 vuotta sillä palominolla joka oli se "K7.5".Jälkiviisaasti ei saatu mutta sitten mentiinkin 3 vuotta lisää ilman "K7.5:tta".
SE PALOMINO TEHTIINMikäli olet oikeassa (K8 tehtiiin K7:n päälle), miksi ei tehty K7.5:tta lähes samalla vaivalla?
X64-64 ei ollut valmis siinä vaiheessa kun Palominon arkkitehtuuri suunniteltiin. Ja se olisi kasvattanut ytimen kokoa aivan turhaan.K7.5:n olisi voitu laittaa osa niistä ominaisuuksista jotka laitettiin K8:n. Esimerkiksi K7 + x86-64.
Järkevät syyt on täysin triviaaleja mutta kun sinä täysin pihalla ollessasi kieltäydyt uskomasta niitä kun olet saanut naurettavia ideoitasi päähäsi.Ainoa järkevä syy miksi näin ei tehty on se mitä olen sanonut monta kertaa: K7 ja K8 suunniteltiin osin samoihin aikoihin ja siksi ei ollut mitään välimuotoa K7.5. Oli K7 ja K8.
Jälleen kerran sotket sitä mikä on arkktiehtuuritason suunnittelua ja mikä on RTL-tason piirisuunnittelua.Mikä estää tekemästä Zen2 arkkitehtuuria ennen kuin Zen1 on täysin valmis? Varsinkin mikäli tietyt osat eivät ole jatkokehitystä Zen1:sta vaan täysin tyhjästä suunniteltuja?
Ei se olisi ollut mikään "olematon vaiva".Edelleen se kysymys: miksi ei tehty lähes olemattomalla vaivalla K7 + x86-64:a? Syyn kerroin jo. Syy miksi niin tehtiin on Jim Keller. Hänen aikaansa säästyi.
EIKÄ OLLUTKAAN. Mitä ihmettä nyt oikein sekoilet?Ei AMD:lla myöskään vuoden 2000 paikkeilla pitänyt olla työvoimaa moneen rinnakkaiseen projektiin.
Ei, sillä että tehdään samoja asioita moneen kertaan erikseen ei säästetä aikaa vaan tuhlataan sitä. Nokia oli muuten erinomainen esimerkki tästäTai sitten arkkitehtuurisuunnittelu on osin tehty Zen2:ssa samaan aikaan kuin Zen1, koska sillä säästää aikaa. Jim Keller on kiireinen mies.
koska 1en jälkeen seurava kokonaisluku on 2. Se seuraava arkkitehtuuriversio nimettiin zen2ksi.Tässä on edelleen se tärkeä kysymys: mikäli Zen2 suunniteltiin täysin Zen1:n päälle, miksi ei ole Zen1.5:tta? Ryzen 2000-sarja ei sellainen ole koska arkkitehtuuri on käytännössä 1:1.
Se tehdään nimellä zen2. Ja se tulee ulos sitten kun se on valmis.Mikä estää tekemästä "Zen1.5:lle" toimivaa toteutusta? Kun tehtäisiin "paranneltu" Zen1 tässä vaiheessa, niin
Tähän riittää pinnacle ridge.1. saataisiin myytyä prosessoreita kalliimmalla (varsinkin palvelimiin)
Pinnacle Ridge ton se toimiva ratkaisu tähän. Se uusi arkkitehtuuri taas nimenomaan olisi se joka myöhästyisi koska riskit olisi selvästi suuremmat.2. saataisiin vararatkaisu mikäli Zen2 myöhästyy
Ei riitä resurssit(tuotekehitysbudjetti eikä osaava porukka) ziljoonaan yhtäaikaiseen projektiin. Se että yritettäisiin tehdä vähäisillä resursseilla vielä useampaa asiaa rinnakkain vaan johtaisi paljon pahempaan myöhästelyyn, AMD myöhästelee jo nyt ihan tarpeeksi.3. voidaan tehdä rinnakkain Zen1.5 ja nykyinen Ryzen 2000, mikäli ensin mainitussa tulee ongelmia
Piledriverin arkkitehtuuriparannukset olivat hyvin pieniä. Suurimmalti osin Piledriver oli vain bulldozerin bugikorjausta ja matalan tason optimointia.Jos FX-sarjassa 2011 tuli Bulldozer, 2012 Pilderiver ja 2013 Steamroller. Mikäli kuvainnollisesti Zen1 2017 olisi Bulldozer (2011) ja Zen 2 2019 Steamroller (2013), missä on Zen1.5 vm. 2018 eli Zen-sarjan Piledriver?
Kun Piledriver oli selvästi Bulldozerista paranneltu, miksi sekä Athlonin että Zenin tapauksessa puuttuu tuo 1.5 versio?
Ei, vaan olet puhunut pelkkää huuhaata ymmärtämättä YHTÄÄN mitään mikään tuotekehitys toimii. Olet ignorannut kaikki asioita selittävät vastaukset ja jatkanut sen oman vaihtoehtoiseen todellisuuteen perustuvan huuhaasi väittämistä.Se on erittäin hyvä kysymys johon olen antanut selityksen.
Hyvin pienillä parannuksilla. Suurin osa parannuksista oli muualla kuin arkkitehtuuritasolla.Piledriver oli arkkitehtuuriparanneltu Bulldozer.
Yrität päättellä esittämistäsi aikatauluista asioita täysin rikkinäisellä ymmärryksellä, ja monta asiaa olet esittämissäsi aikatauluissa ymmärtänyt aivan väärin.Esittämäni aikataulut perustuvat selkeisiin faktoihin. Omat aikataulusi perustuvat enemmän tietoihisi siitä miten asioiden pitäisi toimia.
Ei linkittämässäsi uutisessa niin sanottu. Siinä sanottiin hänen johtaneen 150 ihmisen tiimiä eikä sanottu kenet hän korvasi tiimin johtajana eikä myöskään tiimin tehneen töitä ennen hänen tuloaan tiiminvetäjäksi.Tiimi oli pitkällä K7n kehityksessä ja tiimissä oli 150 työntekijää siinä vaiheessa kun Dirk Meyer alkoi sitä johtamaan.
Jim Keller on ollut nimenomaan prosessorien arkkitehtuurien suunnittelija. Eli mikäli Keller suunnitteli K7:a, hän suunnitteli nimenomaan arkkitehtuuria. Näitähän riittää:Ei ollut. Jim Keller osallistui K7-projektiin, mutta ei sen arkkitehtuurisuunnittelijana.
"In 1998 he moved to AMD, where he worked to launch the AMD Athlon (K7) processor"
Legendary CPU architect Jim Keller leaves AMDKeller first worked at AMD in the late 90’s when it was in fierce competition with Intel in the CPU market. He was a key player in the creation of the Athlon K7 architecture, as well as the lead architect of the company’s K8 architecture.
Jim Keller Leaves AMD, Again - PhoronixWell known for his work during AMD's heyday, Keller (pictured) was involved in the creation of the original Athlon architecture, K7, and then served as a lead architect on K8
Chief microprocessor architect Jim Keller leaves AMDJim Keller was responsible for the original Athlon K7 architecture and lead architecture for the K8, back during AMD's glory days. He had left AMD to work for Apple, but had been courted back by AMD in 2012 to start work on Zen.
https://muropaketti.com/tietoteknii...n-prosessoriarkkitehti-jim-keller-jatti-amdn/His trophy case also includes work on AMD's own K7 and K8 processor architectures, the X86-64 specification, and the HyperTransport interconnect.
Sanomasi mukaan K7 arkkitehtuuri oli jo valmis siinä vaiheessa kun Keller tuli AMD:lle ja Athlon64 pohjautuu K7:n. Joten mitä järkeä laittaa Keller tekemään hommaa josta hän ei tykkää kun yhtä hyvin voi alkaa samantien suunnittelemaan Athlon64:a?Hän oli mukana suunnittelemassa AMD:n K7- eli Athlon-prosessoria ja K8- eli Athlon 64 -prosessorin pääsuunnittelija.
Jos aiemmat lainaukset pitävät paikkaansa ja Keller suunnitteli K7 arkkitehtuuria, silloin K7 arkkitehtuuri ei voinut olla valmis ennen 1998. Kuten sanoin, en keksinyt näitä aikatauluja omasta päästäni.Jälleen kerran virheellinen väite joka perustuu siihen että tulkitset asioita väärin kun et ymmärrä niitä.
Tässä on kolme selvää vaihtoehtoa:En. Olen vain todennut, että varmaa tietoa tuosta K8n arkkitehtuurin valmistumisajasta ei löydy.
Missä mielessä Palomino oli K7.5? Se sijoittui tavallaan K7:n ja K8:n väliin muttei sisällä juuri mitään samaa mitä sisältää K8 ja siksi se on ennemmin korkeintaan K7.2 kuin K7.5.Se oli se Palomino/Athlon XP josta itsekin olet täällä jauhanut.
Siksipä K6-3 ei kellottunutkaan yhtä hyvin kuin K6-2. Siinä suhteessa haukattiin liian iso pala. Valmistuspuolella 256KB L2 välimuistia ei ollut mikään ihmeellinen asia vuosien päästä (Thunderbird). K6-3:n aikoihin se oli. Tyypillistä yliarviointia siitä mihin valmistustekniikka todellisuudessa pystyy. Athlonin kohdalla olivat myös viisaampia eivätkä edes yrittäneet laittaa ytimelle L2 välimuistia.Arkkitehtuuripuolella speksataan sen välimuistin parametrit. Kun sille välimuistille speksattiin liian tiukat ajoitukset, kellotaajuus kärsi.
Saannot taas kärsi siitä, että siihen ei laitettu tarpeeksi redundanssia. Nyt siellä piirillä oli 4 kpl 64 kiB tietä, eikä näitä teitä ilmeisesti saanut yksitelleen pois päältä. Jos olisi mahdollistettu yksittäisten rikkinäisten välimuistiteiden kytkeminen pois päältä, ja julkaistu piiristä versio jossa 128 tai 192 kiB L2-kakkua, saannot olisi olleet selvästi paremmat. Tai laitettu sinne piirille 5 kpl niitä 64 kiB teitä ja oletuksena aina yksi niistä ollut pois päältä.
K6-II+:ssa/K6-III+ssa tästä opittiin, ja siinä puolet piirin 256 kiB L2-kakusta oli kytkettävissä pois päältä. Täyden kakun mallit myytiin nimellä K6-III+, ne joissa puolet oli kytketty pois päältä nimellä K6-II+.
Niinhän sanoinkin, niihin ei laitettu L2 välimuistia koska 1. pelättiin huonoja saantoja ja 2. piti olla jotain eroa Pentium II:n. Eihän Mendocinokaan ollut muuta kuin Pentium II jossa erilainen välimuistiratkaisu. Samalla siitä tehtiin aivan liian hyvä eikä Pentium II:n ostamisessa ollut juuri mitään järkeä.Väärin. Ensimmäisissä celeroneissa(Covington) ei ollut yhtään L2-välimuistia sen takia, että ne olivat täysin samoja piilastuja kun Pentium II / Deschutes-piilastut, sillä erolla, että niistä vaan jätettiin pois prosessorikortilla oleva L2-välimuisti.
Syy oli tuotekehitysaikataulu, vasta myöhemmin valmistui Mencodino, jossa samalle piirille oli saatu laitettua 128 kiB L2-välimuistia.
Esitin jo aiemmin ne 3 vaihtoehtoa (Keller suunnitteli K8 arkkitehtuurin loppuun saakka, jätti homman kesken tai ei ollut arkkitehtuurin pääsuunnittelija). Joku niistä vaihtoehdoista pitää pakosti paikkaansa.En ole missään väittänyt että Jim Keller jättää homman kesken, että mitä ihmettä nyt olkukkoilet?
Ei tuossa niin sanota:Siinä vaiheessa (1995) kun Dirk Meyer liittyi AMDlle , K7-tiimissä oli jo 150 henkeä täydessä työn touhussa
https://www.eetimes.com/document.asp?doc_id=1137849
Jonkun hän korvasi (kenet?) ja tuossa ei sanota mitään aiemmasta työstä mitä Athlonin parissa tehtiin.Dirk Meyer, director of engineering for the K7 project, was the co-architect of Digital's Alpha 21264 before he joined AMD in early 1995, when he took charge of the K7's 150-person design team.
Joo ei, unohtui sana Athlonista.Joo, ei ole AMDn prossu jatkokehitelmä intelin prossusta
Hyvin pieni muutos se oli verrattuna Athlon64:n (HyperTransport, pidempi liukuhihna, x86-64 (+SSE2), integroitu muistiohjain ja niin edelleen)Ei ollut, ja siinä oli ihan selviä arkkitehtuurimuutoksia:
1) palominossa tuli SSE-tuki.
2) Sen L2-TLBt meni käytännössä kokonaan uusiksi
3) Siihen oli lisätty rautaprefetcheri (K7ssa oli vain softaprefetchaus)
Lisäksi siihen oli tehty aika paljon pikkuviilauksia joilla virrankulutusta saatiin alas ja kellotaajuutta ylös, mutta nämä ei todennäköisesti olleet arkkitehtuuritasolla
Näiden neljän vaikutuksena palomino oli kolmella tapaa selvästi thunderbirdiä parempi:
1) se pääsi selvästi parempaan IPChen
2) se kellottui ylemmäs
3) se kulutti vähemmän virtaa (samalla tai hiukan suuremmalla kellolla)
Niin olisi mutta olisi saatu ainakin vuotta nopeammin x86-64 markkinoille.Ilman näitä "valmistusteknisiä ongelmiasi" olisi silti ollut yli vuosi.
1 vuosi lisää Thunderbirdillä jos sillä hinnalla saadaan Athlon64 markkinoille vuotta aiemmin. Kannattaako? Ehdottomasti.Täyttä paskapuhetta. Thunderbird oli onnettoman hidas northwoodin rinnalla, ja Palomino oli paljon nopeampi.
AMD's Athlon XP: Great performance, poor marketing
AMD's Athlon XP 2000+ vs Intel's 0.13-micron Northwood
Ja AMDllä osattiin olla jo etukäteen viisaita. Sinun ehdotuksessasi olisi ensin menty aivan turhaan odotetusti hitaalla prossulla ja sen jälkeen menty vielä reilu vuosi pidempään samalla , siinä vaiheessa jo todella onnetotman hitaalla prossulla.Ei, vaan mentiin 2 vuotta sillä palominolla joka oli se "K7.5".
Eikä tehty. Jos olet oikeassa ja Athlon64 tehtiin Athlonin pohjalle, silloin AthlonXP oli täysin erillinen projekti Athlon64:sta. Miksi siis ei tehty Athlonia johon pultataan vain x86-64 ja sen pohjalle Hammer?SE PALOMINO TEHTIIN
Ei ollutkaan, siitä olisi tullut viivästystä.X64-64 ei ollut valmis siinä vaiheessa kun Palominon arkkitehtuuri suunniteltiin. Ja se olisi kasvattanut ytimen kokoa aivan turhaan.
x86-64 ei anna MITÄÄN hyötyä softilla jotka ei sitä käytä.
Kuten olen aiemmin sanonut, jos olet oikeassa, käytännössä koko internet on väärässä. Enkä keksinyt niitä aikatauluja päästäni vaan perustan ne luotettavien lähteiden kertomiin tietoihin.Järkevät syyt on täysin triviaaleja mutta kun sinä täysin pihalla ollessasi kieltäydyt uskomasta niitä kun olet saanut naurettavia ideoitasi päähäsi.
En sotkenut missään kohtaa. Vastaisitko kysymyksiin?Jälleen kerran sotket sitä mikä on arkktiehtuuritason suunnittelua ja mikä on RTL-tason piirisuunnittelua.
zen2n RTL-tason piirisuunnittelua ON TEHTY SAMAAN AIKAAN KUIN ZEN1N RTL-TASON PIIRISUUNNITTELUA. kts edellisen viestini esimerkkiaikataulu.
Ei se olisi ollut mikään "olematon vaiva".
K8ssa oleellisimmat muutokset K7aan nähden olivat seuraavat
1) Ytimeen lisättiin tuki x86-64-käskykannalle (ja sen mukana SSE2lle)
1.1) Dekoodereihin piti lisätä tuki uusille käskyille
1.2) Kokonaislukudatapolku piti leventää 64 bittiin (tämä on paljon helpompi juttu kuin miltä kuulostaa)
1.3) LSUt, välimuistit ja TLBt piti modata tukemaan suurempia osoitteita ja useampitasoisia sivutauluja yms.
2) Prosessoripiirille integroitiin muistiohjain ja väyläksi vaihdettiin hypertransport
3) Näiden lisäksi tehtiin jonkin verran pienempiä muutoksia, mm. lisättiin dekooderiin pari liukuhihnavaihetta jotka teki uusia temppuja joilla saatiin vähennettyä prosessin frontendin stalleja. (Muut liukuhihnavaiheet sen sijaan pysyivät täysin ennallaan)
Nämä kaikki muutokset koskivat pääsääntöisesti piirin eri osia ja tehtiin rinnakkain.
Osa arkkitehdeistä speksasi käskykantaa ja sitä purkavaa dekooderia, osa muistiohajinta ja hypertransporttia, osa ytimen muita muutoksia.
Minkään hypotettisen ja turhan "K7+x86-64"n arkkitehtuuri ei olisi valmistunut merkittävästi aiemmin kuin K8n arkkitehtuuri valmistui.
Palomino saatiin ulos 2 vuotta ennen K8:a juuri muistiohjaimen valmistusongelmien takia. "K7.5":ssa ilman muistiohjainta ei vastaavaa ongelmaa olisi ollut ja se olisi valmistunut selvästi ennen K8:a. x86-64 olisi tarjonnut selkeää nopeusetua koska sen rinnalla tuli käytännössä automaattisesti SSE2 tuki. Lisäksi x86-64 yli vuotta aiemmin markkinoilla olisi ollut todella kova juttu. Eikä sen olisi tarvinnut olla Palominoa parempi edes. Ei taatusti olisi haitannut x86-64:n suosiota jos se olisi saatu aiemmin markkinoille.Muutoksia tehtiin rinnakkain mutta pelkkä K7 + x86-64 arkkitehtuuri olisi valmistunut nopeammin kuin kaikki muut muutokset. Ja paljon suurempi nopeutus olisi saatu kun ei olisi tarvinnut tapella valmistuksessa integroidun muistiohjaimen kanssa. Taas yliarvioitiin se mihin valmistusprosessi pystyy. Vaikka Athlon64:a saatiin valmistettua, määrät olivat alussa todella pienet.
Eli K7+x86-64 olisi saatu markkinoille selvästi aikaisemmin. Se olisi luultavasti myös ollut Palominoa parempi vaikkei olisi muuhun koskettu koska SSE2.
Ainoa mitä olisi käytännössä voitu saada aikaisemmin ulos(ja siis tietää, että se saadaan aikaisemmin ulos) olisi ollut osa niistä x86-64een liittymätömistä pikkuparannuksista mitä ytimen tehtiin.
Tällaisen "K7.7"-väliversion (RTL-toteutuksen ja layouttaamisen jollekin valmistustekniikalle) tekeminen olisi kuitenkin haaskannut selvästi resursseja ja hidastanut itse K8-ytimen tekemistä.
Palomino oli jo se "K7.5" missä oli järkeä. Se saatiin ulos n. 2 vuotta ennen K8a, ja n. vuosi ennemmin kuin mikään myöhäisempi väliversio (joka ei olisi kärsinyt mistään valmistusongelmista) olisi käytännössä saatu ulos.
ja ilman sitä integroitua muistiohjainta mikään "väliversio" ei olisi ollut merkittävästi Palominoa/Bartonia suorituskykyisempi.
AthlonXP ja Athlon64?EIKÄ OLLUTKAAN. Mitä ihmettä nyt oikein sekoilet?
AthlonXP:n pohjalle ei kehitetty mitään, eikös tuo mene siihen tuhlaus kategoriaan siis?Ei, sillä että tehdään samoja asioita moneen kertaan erikseen ei säästetä aikaa vaan tuhlataan sitä. Nokia oli muuten erinomainen esimerkki tästä
Ei ole Zeniä jossa olisi osa Zen2:n parannuksista. On vain Zen ja Zen2. Väliversio puuttuu.koska 1en jälkeen seurava kokonaisluku on 2. Se seuraava arkkitehtuuriversio nimettiin zen2ksi.
Niin tehdään, miksi ei tehty sitä Zen 1.5:tta (Zen-sarjan Piledriveriä) on hyvä kysymys. Kuitenkin tehtiin Piledriver vuosi Bulldozerin julkaisusta.Se tehdään nimellä zen2. Ja se tulee ulos sitten kun se on valmis.
Kai se riittää mutta nopeampi parempi. Riittää myös siksi ettei Intel ole saanut mitään arkkitehtuuriparannuksia ulos 3 vuoteen.Tähän riittää pinnacle ridge.
Jos Zen2 myöhästyy eikä ole Zen1.5:tta se on pahempi kuin Zen2:n myöhästyminen jos on Zen1.5. Olennaista on ettei Zen2:n valmistusprosessin toimivuudesta ollut vuosia sitten mitään takeita. Voi käydä kuten 20nm prosessille.Pinnacle Ridge ton se toimiva ratkaisu tähän. Se uusi arkkitehtuuri taas nimenomaan olisi se joka myöhästyisi koska riskit olisi selvästi suuremmat.
Tai sitten ei koska on täysin mahdollista että Zen2:ta viivästyttää vain valmistustekniikka, ei arkkitehtuuri. Eli olisi ollut hyvin aikaa tehdä Zen1.5.Ei riitä resurssit(tuotekehitysbudjetti eikä osaava porukka) ziljoonaan yhtäaikaiseen projektiin. Se että yritettäisiin tehdä vähäisillä resursseilla vielä useampaa asiaa rinnakkain vaan johtaisi paljon pahempaan myöhästelyyn, AMD myöhästelee jo nyt ihan tarpeeksi.
Piledriverissä kuitenkin tehtiin arkkitehtuuriin muutoksia, Pinnacle Ridgeen ei mitään.Piledriverin arkkitehtuuriparannukset olivat hyvin pieniä. Suurimmalti osin Piledriver oli vain bulldozerin bugikorjausta ja matalan tason optimointia.
Tarkkaan taloudelliseen tilanteeseen on hankala kommentoida. Tuskin tilanne aikana ennen Bulldozeriakaan kovin kehuttava oli kuitenkaan.AMDn taloudellinen tilanne lieni tuossa vuosi-pari sitten jonkin verran heikompi kuin bulldozerin kehityksen aikaan, ja toisaalta zen oli paljon onnistuneempi arkkitehtuuri kuin bulldozerin joten siinä oli vähemmän tarvetta pikkuviilauksille.
Sinun mielipiteesi esim. Athlonin arkkitehtuurin valmistumisesta perustuu käsitykseen jonka mukaan arkkitehtuurista valmiiksi tuotteeksi menee X aikaa. Minä taas perustan mielipiteeni siihen mitä netin luotettavat lähteet asiasta sanovat. Kuten olen sanonut: jos olet oikeassa, lähes koko internet on väärässä.Ei, vaan olet puhunut pelkkää huuhaata ymmärtämättä YHTÄÄN mitään mikään tuotekehitys toimii. Olet ignorannut kaikki asioita selittävät vastaukset ja jatkanut sen oman vaihtoehtoiseen todellisuuteen perustuvan huuhaasi väittämistä.
Mutta niitä arkkitehtuuriparannuksia oli ja julkaisu vuosi Bulldozerin jälkeen. Pinnacle Ridgessä ei ole mitään ja julkaisu vuosi Zenin jälkeen.Hyvin pienillä parannuksilla. Suurin osa parannuksista oli muualla kuin arkkitehtuuritasolla.
Olen perustanut väitteeni aikatauluista tietoihin jotka netistä yleisesti löytyvät luotettavilta sivustoilta. Mikäli sivustot ovat väärässä, silloin Kellerin tekemisiä on vääristelty todella paljon.Yrität päättellä esittämistäsi aikatauluista asioita täysin rikkinäisellä ymmärryksellä, ja monta asiaa olet esittämissäsi aikatauluissa ymmärtänyt aivan väärin.
Ei ole Zeniä jossa olisi osa Zen2:n parannuksista. On vain Zen ja Zen2. Väliversio puuttuu.
Nyt jankutuksesi menee taas aivan naurettavaksi.Olet myös sanonut ettei AMD:lla ole liikaa resursseja, miksi siis tehdä Athlonin pohjalle kaksi eri versiota: AthlonXP ja Athlon64.
K7 oli PALJON ISOMPI ydin kuin K6. 250nm tekniikalla se K7-ydin + 256 kiB L2-välimuisti + olisi tarkoittanut järkyttävän isoa ja kallista piiriä.Siksipä K6-3 ei kellottunutkaan yhtä hyvin kuin K6-2. Siinä suhteessa haukattiin liian iso pala. Valmistuspuolella 256KB L2 välimuistia ei ollut mikään ihmeellinen asia vuosien päästä (Thunderbird). K6-3:n aikoihin se oli. Tyypillistä yliarviointia siitä mihin valmistustekniikka todellisuudessa pystyy. Athlonin kohdalla olivat myös viisaampia eivätkä edes yrittäneet laittaa ytimelle L2 välimuistia.
Huoh.Niinhän sanoinkin, niihin ei laitettu L2 välimuistia koska 1. pelättiin huonoja saantoja ja 2. piti olla jotain eroa Pentium II:n.
Se oli eri piiri jonka piirisuunnittelu piti tehdä. Tähän meni aikaa.Eihän Mendocinokaan ollut muuta kuin Pentium II jossa erilainen välimuistiratkaisu. Samalla siitä tehtiin aivan liian hyvä eikä Pentium II:n ostamisessa ollut juuri
mitään järkeä.
Mitä ihmettä taas oikein höpötät?Jälleen se sama kysymys: koska kuulemma ei ollut AMD:lla varaa kehittää useaa arkkitehtuuria eikä Athlon64:a tehty AthlonXP:n pohjalle, miten nämä kaksi asiaa sopivat yhteen?
Ei olisi kannatttanut kun se x86-64-tuki prosessorilta yksinänä ei tuo yhtään nopeutta lisää ohjelmille, jotka sitä ei käytä, sen sijaan AMD olisi ollut vuodet todella pahasti Inteliä jäljessä.Niin olisi mutta olisi saatu ainakin vuotta nopeammin x86-64 markkinoille.
1 vuosi lisää Thunderbirdillä jos sillä hinnalla saadaan Athlon64 markkinoille vuotta aiemmin. Kannattaako? Ehdottomasti.
Ei yhtään erilaisempi siitä mikä x86-64n asema nyt oli. Softa-alustana x86-64 ei vointu alkaa yleistymään kunnolla ennen kuin inteliltä tuli sitä tukevia prossuja (2004). Ja 4 gigan musitirajoitus ei tullut kenellekään kotikäyttäjälle tuolloin vastaan.Ei K7.5 vaan K7.2 korkeintaan. Kun nyt jälkiviisasteellaan: AthlonXP julkaistiin loppuvuodesta 2001. Kuvitteellinen "K7.5" (eli Athlon + x86-64 ja bonuksena SSE2) (jos sellainen olisi tehty) olisi saatu julkaistua keväällä 2002. Eli 1,5 vuotta ennen Athlon64. Mikä olisikaan ollut x86-64:n asema mikäli sitä tukeva prosessori olisi ollut valmis jo 2002 keväällä? Varmasti olisi vaikuttanut aika moneenkin asiaan. Ei välttämättä kaikki positiivisesti mutta kuitenkin.
Mitä ihmettä taas oikein olkiukkoilet?Eikä tehty. Jos olet oikeassa ja Athlon64 tehtiin Athlonin pohjalle, silloin AthlonXP oli täysin erillinen projekti Athlon64:sta. Miksi siis ei tehty Athlonia johon pultataan vain x86-64 ja sen pohjalle Hammer?
Käytännössä kenellekään muulla kuin aprilla linux-iimatukalla ei ollut mitän interessejä alkaa tekemään softatukea x86-64lle ennen kuin tuli tieto, että myös intel tukee sitä. Mikään väliversio ei olisi nopeuttanus sitä inteluin x86-64-prossua, eikä myöskään sen käskykannan julkistusta.Mikään käskykanta ei anna hyötyä softilla jotka eivät sitä käytä. Miten saat softatukea ellei ole yhtäkään prosessoria joka tukee käskykantaa? Sen takia mitä nopeammin x86-64:a tukeva prosessori saadaan markkinoille, sen parempi. Siksi x86-64:a tukevalla prosessorilla oli kiire. Suurempi kiire kuin K8:lla.
Ei, vaan Palominon pohjalta kehittettiin K8.AthlonXP:n pohjalle ei kehitetty mitään, eikös tuo mene siihen tuhlaus kategoriaan siis?
Ykkösen jälkeen tulee numero kaksi.Ei ole Zeniä jossa olisi osa Zen2:n parannuksista. On vain Zen ja Zen2. Väliversio puuttuu.
Juuri selitin nämä asiat edellisessä viestissäni ja sitten vaan jatkat vänkäämistä. Oli selvästi halvempi (ja tuotekehitysresursseja säästävämpi ratkaisu) ja riskittömämpi kehittää pinnacle ridge siten että siihen tehtiin vain hyvin pieniä bugikorjauksia ja RTL-tason muutoksia edes layouttaamatta koko piiriä uusiksi.Niin tehdään, miksi ei tehty sitä Zen 1.5:tta (Zen-sarjan Piledriveriä) on hyvä kysymys. Kuitenkin tehtiin Piledriver vuosi Bulldozerin julkaisusta.
AVX-512 on Skylake-SP:ssä selvä arkkitehtuurimuutos.Kai se riittää mutta nopeampi parempi. Riittää myös siksi ettei Intel ole saanut mitään arkkitehtuuriparannuksia ulos 3 vuoteen.
Huoh. Jos nyt vaan vaihdat ne numerot siten että ajattelet nyt oikeaa zen3sta hypotettisena zen2snasi ja oikeaa zen2sta sinun hypoteettisena zen 1.5nasi.Jos Zen2 myöhästyy eikä ole Zen1.5:tta se on pahempi kuin Zen2:n myöhästyminen jos on Zen1.5. Olennaista on ettei Zen2:n valmistusprosessin toimivuudesta ollut vuosia sitten mitään takeita. Voi käydä kuten 20nm prosessille.
Sinun on helppo heittä hatusta tällaisia "zen1.5"-hömpötyksiä kun sinun ei tarvi sanoa yhtään konkreettista asiaa, mitä siinä olisit muuttanut.Tai sitten ei koska on täysin mahdollista että Zen2:ta viivästyttää vain valmistustekniikka, ei arkkitehtuuri. Eli olisi ollut hyvin aikaa tehdä Zen1.5.
Vuosi zenin jälkeen koska odotettiin "12nm" valmistusprosessia. (joka on vaan niin vähän viilattu "14nm" ettei vaadi mitään piirin sovittamista/optimointia sille, vaan sillä toimii suoraan 14nm:lle tehty layout).Piledriverissä kuitenkin tehtiin arkkitehtuuriin muutoksia, Pinnacle Ridgeen ei mitään.
...
Mutta niitä arkkitehtuuriparannuksia oli ja julkaisu vuosi Bulldozerin jälkeen. Pinnacle Ridgessä ei ole mitään ja julkaisu vuosi Zenin jälkeen.
En ole tyttö, mutta..7nm puheenollen.
TSMC Kicks Off Volume Production of 7nm Chips
Mitäs arvon tytöt on mieltä että mitä CPU:ta sieltä alkaa tulla pihalle? Jotain spekulaatiota maailmalla on että voisi olla EPYC2 mutta ehkä on vielä liian aikaista sille.
No saivat kyllä kaivaa että löysivät. Vaikuttaa tuo HPET:n pakotus näköjään Intelin toimintaan melkoisen paljon enemmän. Silti näyttää että AMD olisi taas saanut karvan Intelin etumatkaa kiinni. Vielä 7700K:n kanssa oli hyvin selvä jako Intel=pelikäyttöön, Ryzen=yleiskäyttöön, mutta nyt alkaa olla siinä kiikun kaakun. Onhan se vielä nopeampi, mutta paree tulla Intelin 10nm pian markkinoille jos haluavat pitää nopeusvaltikan käsissään. Kukkaronvenyttäjille hintaero Jimmsillä 2700X (339€) vs 8700K (369€) näyttäisi olevan 30€ ja rysän mukana tulee ihan ok cooleri (vastaavan saanee ilman RGB:tä ~40€, RGB:llä jokusen kympin kalliimpi). Hintaa tulee siis 8700K:lle noin 70€=20% enemmän eli tommoisen virtalähteen verran. Tosimieshän ostaa aina sen parhaan, mutta oman tuttavapiirin vielä ne muutamat tietokoneenrakentajat ovat valinneet rysän.Anandtechin jälkilöylyt: A Timely Discovery: Examining Our AMD 2nd Gen Ryzen Results
TL;DR olivat pakottaneet asetuksen päälle, mikä hidasti pelihommia merkittävästi ja kun testit ajettiin uudelleen ilman ko. asetusta tulokset näyttivät samalta kuin muillakin saiteilla
Tästä on ollut eriäviä mielipiteitä että mitä AMD:n tavaraa TSMC alkaa valmistaa. Joku media oli käynyt GloFolla vierailulla ja niille oli sanottu että grafiikka piireillä alotetaan putkien putsaus GloFolla, joten porukka on veikkaillut että TSMC:llä alettaisiin valmistaa prosessorit.AMDn prossut tullaan jatkossakin valmistamaan GFllä, ja nuo slidet tuosta prosessista vihjaisi siihen, että ainakin nuo ekat versiot on paljon enemmän optimoitu vähävirtaisille mobiili-SoCeille kuin suuren kellotaajuuden erillis-CPUille.
AMDn näyttikset olisi jo jossain määrin mahdollisia.
10nm ei ole automaattisesti voitto. Pitäisi saada prosessi siihen kuntoon, että myös kellotaajuudet on kohdallaan.No saivat kyllä kaivaa että löysivät. Vaikuttaa tuo HPET:n pakotus näköjään Intelin toimintaan melkoisen paljon enemmän. Silti näyttää että AMD olisi taas saanut karvan Intelin etumatkaa kiinni. Vielä 7700K:n kanssa oli hyvin selvä jako Intel=pelikäyttöön, Ryzen=yleiskäyttöön, mutta nyt alkaa olla siinä kiikun kaakun. Onhan se vielä nopeampi, mutta paree tulla Intelin 10nm pian markkinoille jos haluavat pitää nopeusvaltikan käsissään. Kukkaronvenyttäjille hintaero Jimmsillä 2700X (339€) vs 8700K (369€) näyttäisi olevan 30€ ja rysän mukana tulee ihan ok cooleri (vastaavan saanee ilman RGB:tä ~40€, RGB:llä jokusen kympin kalliimpi). Hintaa tulee siis 8700K:lle noin 70€=20% enemmän eli tommoisen virtalähteen verran. Tosimieshän ostaa aina sen parhaan, mutta oman tuttavapiirin vielä ne muutamat tietokoneenrakentajat ovat valinneet rysän.
Kun tehdään jotain ei-viimeisen päälle optimoitua piiriä, tuo tuotekehityksen loppupää menee suurinpiirtein seuraavasti:Ittellä ei ole käsitystä siitä että onko tuotteen suunnittelussa syytä ottaa huomioon valmistusprosessi, käsittääkseni TSMC ja GloFo poikkeaa jonkinverran toisistaan. Vai eikö sillä ole väliä että tarvittaessa GPU/CPU voidaan valmistaa kummassa tahansa?
Nykyinen työpaikkahan oli toki Tesla, ei AMD.Eikös tämä ole jo joku viides kerta kun Keller lähtee AMD:ltä. Eli ei sinänsä mitään ihmeellistä
Ah joo niinpäs olikin. En tiedä miten vielä muistelin että jossain määrin kaveri olisi AMD:llä vielä vaikuttanut.Mykyinen työpaikkahan oli toki Tesla, ei AMD.
Löytyykö asialle jotain lähdettä? Arkkitehtuurin valmistuminen ja prosessorin valmistuminen ovat eri asioita, varsinkin Athlon64:n tapauksessa.Nyt jankutuksesi menee taas aivan naurettavaksi.
Koska molemmat tarvittiin, ja ne valmistuivat 2 vuotta eri aikaan.
Ja molemmat oli samaa tuotekehitysjatkumoa K7 -> thunderbird -> Palomino -> K8
Athlonin jälkeen kesti huimat 4 kuukautta kun tuli 180nm tekniikka ja sillä valmistetut Athlonit. Tavallaan järkevää julkaista Thunderbirdit vasta vuosi Athlonin jälkeen ja saada 250nm hyötykäyttöön. Silti valmistustekniikka ei olisi estänyt julkaisemasta Thunderbirdiä jo samana vuonna kun K7 julkaistiin, tarkemmin sanottuna 4 kuukautta myöhemmin.K7 oli PALJON ISOMPI ydin kuin K6. 250nm tekniikalla se K7-ydin + 256 kiB L2-välimuisti + olisi tarkoittanut järkyttävän isoa ja kallista piiriä.
Oli aivan triviaalia että niin isoa ja kallista piiriä ei olisi ollut järkevää valmistaa kuluttajatuotteena. Ei tässä ollut kyse mistään "viisastumisesta K6-3n jälkeen".
Miksi sellaista ei ollut olemassa? Saiko Intel yhtäkkiä päähänsä tehdä halvemmaan version Pentium II:sta ja kun ei ollut mitään valmiina, piti keksiä hätäratkaisu? Ilmeisesti. Varsin vakuuttavaa suunnitelmallisuutta. Yleensä tällaisista julkaisuista päätetään reilusti etukäteen.Huoh.
Voisitko edes opetella lukemaan tuon naurettavan jankutuksen sijasta?
L2-välimuistin sisältävää piiriä ei ollut olemassa kun celeron julkaistiin.
Oli olemassa vain piiri, jossa oli väylä ulkoiselle L2-välimuistille. Ensimmäiset Celeronit saatiin käyttämällä tätä piiriä ilman sitä ulkosita välimuistia. Millään saannoilla ei ollut tämän kansssa MITÄPÄN tekemistä.
Intel teki Mencodinin heti kun ehti. Eikä sen kanssa ollut mitään saanto-ongelmia.
Miksi sitä ei suunniteltu valmiiksi? Mikä markkinatilanteessa vaati "hätäratkaisun" jota ei ollut valmiina? AMD K6-2?Se oli eri piiri jonka piirisuunnittelu piti tehdä. Tähän meni aikaa.
Onko jotain lähdettä asialle? Aikataulullisesti: mikäli Jim Keller suunnitteli K8:n, mikäli K8 tehtiin AthlonXP:n päälle, AthlonXP:n arkkitehtuurin oli käytännössä pakko olla valmis samaan aikaan kun Keller aloitti AMD:lla. Vaihtoehtoisesti Keller hassasi K8:n suunnitteluaikaa AthlonXP:n, joka ei kuulosta kovin uskottavalta. Palomino julkaistiin 2 vuotta Athlonin jälkeen joten sen arkkitehtuurin voi olettaa olevan valmis 2 vuotta Athlonia myöhemmin. Eli:Mitä ihmettä taas oikein höpötät?
Athlon64 TEHTIIN AthlonXPn pohjalta.
Esität virheellisen väitteen, sitten alat sen perustella perustelemaan lisää virheellisiä vaitteitä.
Se tuo SSE2:n sivutuotteena. Se olisi ollut melkoinen etu itsessään ja olisi auttanut Inteliä vastaan.Ei olisi kannatttanut kun se x86-64-tuki prosessorilta yksinänä ei tuo yhtään nopeutta lisää ohjelmille, jotka sitä ei käytä, sen sijaan AMD olisi ollut vuodet todella pahasti Inteliä jäljessä.
ja jos alla olevat käyttöjärjestelmä ei ole 64-bittinen, ei siinä voi ajaa 64-bittistä softaa.
Käytännössä juuri kukaankoti- tai toimistokäyttäjä ei käyttänyt 64-bittistä XPtä tai Vistaa, ja 64-bittinen windows alkoi yleistyä vasta windows 7n myötä.
64-bittisen Windowsin odottelu viivästytti x86-64:a. Nopeammin prosessori markkinoille = 64-bittinen Windows olisi saattanut tulla nopeammin myös. x86-64:n pahin kilpailija oli Itanium eikä kannata aliarvioida Itanium Crusherin tehoa mikäli se olisi saatu vielä aiemmin markkinoille. X86-64 valtasi myöhemmin palvelimet aika lailla täydellisesti.Ei yhtään erilaisempi siitä mikä x86-64n asema nyt oli. Softa-alustana x86-64 ei vointu alkaa yleistymään kunnolla ennen kuin inteliltä tuli sitä tukevia prossuja (2004). Ja 4 gigan musitirajoitus ei tullut kenellekään kotikäyttäjälle tuolloin vastaan.
Lähdettä asialle? Kuten aiemmin olen esittänyt erinäisistä lähteistä, aikataulullisesti tuo teoria ei toimi.Mitä ihmettä taas oikein olkiukkoilet?
Tuotekehitys meni arkkitehtuurien osalta K7 -> Thunderbird -> Palomino -> K8.
Pitäisi olla triviaalisti selvää että kun puhutaan "pohjautumisesta", niin kyse on transitiivisesta relaatiosta, eikä tarvi alkaa aina luettelemaan kaikkia väliversiota, vaikka niiden kautta mennään.
Entäpä Windows? Microsoftilla oli tietynlainen ongelma, tukeako Itaniumia vai x86-64:a. Kun x86-64 selvästi oli se parempi, Microsoft käänsi kelkkansa sitä kohti.Käytännössä kenellekään muulla kuin aprilla linux-iimatukalla ei ollut mitän interessejä alkaa tekemään softatukea x86-64lle ennen kuin tuli tieto, että myös intel tukee sitä. Mikään väliversio ei olisi nopeuttanus sitä inteluin x86-64-prossua, eikä myöskään sen käskykannan julkistusta.
X86 yleistyi käytössä oikein hyvin n. 9 vuotta myöhemmin eikä vuosi sinne tai tänne ekan sitä käyttävän prossun kanssa olsi merkannut käytännössä yhtään mitään. Se voitti ja yleistyi joka tapauksessa sen vuoden myöhästymisen kanssa. Mutta vaikka se olisi n. vuoden 2009 sijasta ylistynyt kotikäytössä jo n. vuonna 2008, AMD ei olisi saanut tästä mitään kilpailuetua inteliin nähden.
Saisinko vihdoin jotain lähdettä tai muitakin perusteluita kuin "se nyt vaan meni näin" tällekin asialle? Olen moneen kertaan todistanut ettei tuo voi pitää paikkaansa ajallisesti ja lisäksi nettilähteet ovat eri mieltä.Ei, vaan Palominon pohjalta kehittettiin K8.
Se, että sanon, että K8 pohjautuu K7aan ei tarkoita sitä, että siinä ei olisi ollut muita versiota välissä.
"pohjautuminen" on transitiivienn relaatio.
K7n pohjalta kehitettiin thunderbird, jonka pohjalta kehitettiin Palomino, jonka pohjalta kehitettiin K8.
Että voisitko nyt yrittää hankkia aivot? Tai edes vähän yrittää käyttää niitä?
Ei siinä ole mitään vaikeaa käsittää. Zen-sarjasta puuttuu "Piledriver" ja siitä oli kyse.Ykkösen jälkeen tulee numero kaksi.
Kun tehdään joitain arkkitehtuurimuutoksia parannuksia, se ykkösen jälkeen tuleva parannettu versio nimetään kakkoseksi. MIikä tässä on niin vaikeaa käsittää?
Ei ole erikseen mitään "väliversiota" ja "ei-väliversiota". On vain arkkitehtuuriversioita, jatkuvaa kehitystä joista välillä otetaan snapshot, kehitetään sille RTL ja julkaistaan tuote.
Totta kai tuotekehitys maksaa. Piledriverissä päätettiin kuitenkin ottaa riski, Zenin kanssa ei. Alunperin Pinnacle Ridgen piti olla Zeppelin, jolloin olisi menty 2 vuotta tasan samalla piirillä, pl. valmistustekniikka. Tätä ei voitu tietää etukäteen, joten päätös oli tehty kauan sitten. Kun jälkiviisastellaan, tässä olisi ollut tilaisuus ottaa Inteliltä IPC knuunu pois koska Intel ei sillä osastolla ole kolmeen vuoteen saanut mitään aikaan. Mitä tästä olisi seurannut, on oma lukunsa.Juuri selitin nämä asiat edellisessä viestissäni ja sitten vaan jatkat vänkäämistä. Oli selvästi halvempi (ja tuotekehitysresursseja säästävämpi ratkaisu) ja riskittömämpi kehittää pinnacle ridge siten että siihen tehtiin vain hyvin pieniä bugikorjauksia ja RTL-tason muutoksia edes layouttaamatta koko piiriä uusiksi.
Ja sitten suurempi määä insinöörejä voi keskittyä sen zen2n kehitämiseen kun pinnacle ridge tehdään halvalla pienllä porukalla. Saadaan sen zen2 aiemmin ulos.
Onhan se mutta koskee vain palvelimia.JAVX-512 on Skylake-SP:ssä selvä arkkitehtuurimuutos.
Hypoteettista Zen1.5:tta ei näytä tulevan koskaan vaan se jää kokonaan välistä. Tietenkin mikäli se olisi tullut, se olisi Zen2 ja tuleva Zen2 olisi muuttunut kolmoseksi.Huoh. Jos nyt vaan vaihdat ne numerot siten että ajattelet nyt oikeaa zen3sta hypotettisena zen2snasi ja oikeaa zen2sta sinun hypoteettisena zen 1.5nasi.
Sitten voit ajatella, että tehtiinkin juuri se, mitä haluat (paitsi että välissä vaan julkiastiin vielä hyvin halvalla bugikorjattu ja valmsitustekniikkaviilattu zen1 nimellä pinnacle ridge).
Sinulla tuntuu olevan joku hirveä ongelma siitä, että AMD nimeeä arkktiehtuuriversionsa järkevästi ja loogisesti kokonaisluvuilla eikä nimeä nitä jonkun sinun keksimäsi tyhmän "väliversiologiikan" mukaan
En pysty sanomaan koska vieläkään AMD ei ole kertonut mitä Zen2:n todella tulee. Se tiedetään sitten kun Zen2 julkaistaan. Lisätyöhön oli varaa Piledriverin kohdalla kuitenkin.Ensinnäkin:
Nykyinen zeppelin-piiri on pinta-alaltaan n. 213 mm^2. Se ei ole erityisen pieni eikä halpa piiri valmistaa.
Jos zen2 (kutsu sinä sitä vaikka zen1.5ksi jos se yhtään helpottaa oloasi) tuo vaikka 256-bittiset SIMD-yksiköt, 256-bittiset LSUta ja datapolut välimuisteihin, selvästi suuremmat haarautumisennustushistoriataulukot ja selvästi suuremmat välimuistit, sitten siihen pohjautuva 8-ytiminen piiri olisi selvästi isompi kuin nykyinen zeppelin-piiri. Ja sitten se alkaisi olemaan kallis valmistaa nykysellä valmistustekniikoilla.
Toisekseen:
AMD on joka tapauksessa siirtymässä pian 7nm valmistustekniikkaan. Kaikki ne arkkitehtuurimuutokset olisivat vaatineet myös uuden RTLn kirjoittamista jotta se arkkitehtuuri saadaan toteutettua. Ja sitten se olisi pitänyt sovittaa ja layoutatata nykyiselle "14/12nm" prosessille.
Sitten se RTLn sovittaminen/optimointi ja layout-homma olisi pitänyt tehdä uudestaan kun lopulta (hyvin pian) siirryttäisiin siihen 7nm prosessiin.
Jälleen kerran, lisää työtä. johon AMDllä ei ole varaa.
Se näyttää jälkiviisastellen hyvältä. Intel päätti pysyä Skylakessa ja GF:n 12nm näyttää toimivan. Myös 7nm on suunnilleen aikataulussa. Mistä nämä tiesi 2014/2015? Ei mistään. Entä seuraava täysin mahdollinen skenaario? Intel julkaisee Skylaken seuraajan 2016 ja sen seuraajat 2017 ja 2018 (eikä nyt puhuta pelkistä valmistusteknisistä päivityksistä). GF toteaa ettei 12nm ole merkittävästi parempi kuin 14nm tai ei saa sitä toimimaan (kuten kävi 20nm:lle). 7nm prosessilla valmistettu Zen2 tulee joskus 2018 lopussa aikaisintaan. "Zen1.5" olisi silloin kova sana, Zenin "AthlonXP" tai "Piledriver".Vuosi zenin jälkeen koska odotettiin "12nm" valmistusprosessia. (joka on vaan niin vähän viilattu "14nm" ettei vaadi mitään piirin sovittamista/optimointia sille, vaan sillä toimii suoraan 14nm:lle tehty layout).
Pinnacle ridge on vaan zenin "ylläpitojulkaisu" joka kehitettiin hyvin pienellä työmäärällä, hyvin halvalla. Siihen käytettyyn tuotekehitysbudjettiin nähden erinomainen tuote.