Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[3dfx]

Tuon tunnetaidot- terminkin voisi heittää roskikseen, sillä tuntemiseen ei minun mielestäni tarvita mitään yhteiskunnallista kontrollimekanismia sen suhteen kuka täällä tuntee "oikein" = omaa tunnetaidot, tai tuntee "väärin"= ei omaa tunnetaitoja. Yleesähhän taito- sanaa erityisesti yhdyssanojen jälkimäisenä sanana on käytetty jonkun arvioitavan asian "mittaamiseen" esim. laskutaito.

Kuka asettaa itsensä sellaisen jumalan asemaan, että pystyy sanelemaan jokaiseen tilanteeseen sopivan tunnetilan, mitä pitäisi orjallisesti noudattaa, saavuttaa siis tuntemisen taito. Ilmeisesti sellaisiakin ihmisiä on...?

 

[draco76]

Tuon tunnetaidot- terminkin voisi heittää roskikseen, sillä tuntemiseen ei minun mielestäni tarvita mitään yhteiskunnallista kontrollimekanismia sen suhteen kuka täällä tuntee "oikein" = omaa tunnetaidot, tai tuntee "väärin"= ei omaa tunnetaitoja. Yleesähhän taito- sanaa erityisesti yhdyssanojen jälkimäisenä sanana on käytetty jonkun arvioitavan asian "mittaamiseen" esim. laskutaito.

Kuka asettaa itsensä sellaisen jumalan asemaan, että pystyy sanelemaan jokaiseen tilanteeseen sopivan tunnetilan, mitä pitäisi orjallisesti noudattaa, saavuttaa siis tuntemisen taito. Ilmeisesti sellaisiakin ihmisiä on...?

Tunnetaidot tarkoittavat eri asiaa kuin luulet.
"Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat myös hahmottamaan toisten tunteita, mikä on oleellinen osa vuorovaikutustilanteita ja niissä toimimista"

 

[k113635]

Jos miettii asiaa toisinpäin, niin ite väitän että suuri(n) osan väkivallasta tai päihteiden käytöstä voisi hyvinkin johtua puutteellisista tunnetaidoista, tunteet joko ottavat (yli)vallan tai niitä yritetään (turhaan) tukahduttaa. Ja jos tunteiden kanssa on vaikeuksia jo ihan normaaleissa vuorovaikutustilanteissa niin se ei varmasti helpota syvemmän, luottamukseen perustuvan, parisuhteen muodostamista jos jompi kumpi tai kummatkin kilahtelee täysin arvaamattomasti syvempien tunteiden astuessa kuvaan mukaan.

 

[3dfx]

Tunnetaidot tarkoittavat eri asiaa kuin luulet.
"Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat myös hahmottamaan toisten tunteita, mikä on oleellinen osa vuorovaikutustilanteita ja niissä toimimista"

ja tuo säätely ja ilmaisu perustuu sosiaaliseen/yhteiskunnalliseen kontrolliin. Nyt on oikein ilmaista näitä tunteita ja näitä pitää säädellä = hyvät tunnetaidot. Joku säätelee väärää tunnetta väärässä yhteydessä = huonot tunnetaidot.

Tämä tietysti luo illuusion hyvän mielenterveyden tuottamisesta, koska lähinnä kontrollista poikkeava toiminta tuottaa sitä huonoa mielenterveyttä. Tän voisi enemmänkin tiivistää siten, että toimimalla kontrollin olettamalla tavalla säilytät mielenterveytesi...nyt kun tälläinen konsepti on luotu.

 

[k113635]

Säätely on vain yksi osa kokonaisuutta ja jotta se olisi edes mahdollista hallitusti niin tulisi kyetä tunnistamaan ja erottamaan tunteet, ajatukset ja toiminta toisistaan. Helpommin sanottu kuin tehty.

 

[draco76]

ja tuo säätely ja ilmaisu perustuu sosiaaliseen/yhteiskunnalliseen kontrolliin. Nyt on oikein ilmaista näitä tunteita ja näitä pitää säädellä = hyvät tunnetaidot. Joku säätelee väärää tunnetta väärässä yhteydessä = huonot tunnetaidot.

Tämä tietysti luo illuusion hyvän mielenterveyden tuottamisesta, koska lähinnä kontrollista poikkeava toiminta tuottaa sitä huonoa mielenterveyttä. Tän voisi enemmänkin tiivistää siten, että toimimalla kontrollin olettamalla tavalla säilytät mielenterveytesi...nyt kun tälläinen konsepti on luotu.

Tuo kontrolli on hyvä asia. Jo nykyisin tappeluita on aivan liikaa. Alkoholi vie tuota kontrollia. Itsehillintä on tunteiden säätelyn yksi perusta.

 

[gramma]

Tunteiden säätely ja tunnetaidot on sitä, että tunnistat olevasi vaikkapa surullinen tai peloissasi, ja osaat rauhoittaa itsesi etkä mee ihan palasiksi. Tunteet on tunteita eikä oo mitään "oikeita tunteita" oikeassa paikassa vaan niitä tulee ja menee eikä niiden ilmenemiseen oikein voi vaikuttaa. Se mihin VOI vaikuttaa on se, toimiiko tunteen pohjalta vai ei (esim. jos suuttuu, hakkaako nyrkillä seinään tai muijaan vai osaako hillitä ja rauhoitella itsensä). Kaikenlaisia impulsseja tulee ja menee pitkin päivää, ja on hyvä ymmärtää milloin kannattaa toimia niiden pohjalta ja milloin ei.

 

[samsungaaja]

Varmaan tärkeää myös kanavoida niitä tunteita jotenkin rakentavasti eikä pelkästään pyöritellä fiiliksiä mielessään. Esim. haluaisin nyt pistää työläppärin palasiksi, en sitä tee vaan sauhuan vain pääni sisällä eli tukahdutan impulssin/patoan tunteet. On perjantai ja voisin korkata kossun, mutta en sitä tee vaan lähden vaikka luontoon kävelemään tms.

 

[3dfx]

Tuo kontrolli on hyvä asia. Jo nykyisin tappeluita on aivan liikaa. Alkoholi vie tuota kontrollia. Itsehillintä on tunteiden säätelyn yksi perusta.

aikaisemmin on puhuttu itsehillinnästä, missä lähinnä pyritään estämään jonkun vahingoittuminen. ei tunteiden täyskontrollista. Joku markkinoija taas tästäkin kiittää kun saadaan luotua lisää sairaita keksimällä juuri tän tyyppisiä konsepteja ja lisää turhanpäiväisiä kaupallisia ratkaisuja mitä myydä näille "sairaille". Kun nyt voidaan apua tarvitseviksi määritellä myös ne jonka tunteilut eivät uhkaa ketään, mutta ovat vain "vääriä".

 

[draco76]

aikaisemmin on puhuttu itsehillinnästä, missä lähinnä pyritään estämään jonkun vahingoittuminen. ei tunteiden täyskontrollista. Joku markkinoija taas tästäkin kiittää kun saadaan luotua lisää sairaita keksimällä juuri tän tyyppisiä konsepteja ja lisää turhanpäiväisiä kaupallisia ratkaisuja mitä myydä näille "sairaille". Kun nyt voidaan apua tarvitseviksi määritellä myös ne jonka tunteilut eivät uhkaa ketään, mutta ovat vain "vääriä".

Ei kukaan vaadi tunteiden täyskontrollia, se nähdään ennemmin pahana.

Onko sinulla käytännön esimerkkejä noista vääristä tunteista?

 

[No Future]

aikaisemmin on puhuttu itsehillinnästä, missä lähinnä pyritään estämään jonkun vahingoittuminen. ei tunteiden täyskontrollista. Joku markkinoija taas tästäkin kiittää kun saadaan luotua lisää sairaita keksimällä juuri tän tyyppisiä konsepteja ja lisää turhanpäiväisiä kaupallisia ratkaisuja mitä myydä näille "sairaille". Kun nyt voidaan apua tarvitseviksi määritellä myös ne jonka tunteilut eivät uhkaa ketään, mutta ovat vain "vääriä".

ei kukaan ole puhunut mistään vääristä tunteista, eikä kukaan ammattilainen takuulla puhukaan. Tunteet on tunteita, ei niille mitään mahda. Sen sijaan se miten omiin tunteisiinsa reagoi ja mitä reaktioita ne aiheuttavat on asia mihin voi ja kannattaa pyrkiä vaikuttamaan.

Huono Esimerkki: Mua vituttaa > lähden ryyppäämään vs mua vituttaa > miksi mua vituttaa? > mitä kannattaisi tehdä että vitutus vähenee?

 

[3dfx]

ei kukaan ole puhunut mistään vääristä tunteista, eikä kukaan ammattilainen takuulla puhukaan. Tunteet on tunteita, ei niille mitään mahda. Sen sijaan se miten omiin tunteisiinsa reagoi ja mitä reaktioita ne aiheuttavat on asia mihin voi ja kannattaa pyrkiä vaikuttamaan.

Huono Esimerkki: Mua vituttaa > lähden ryyppäämään vs mua vituttaa > miksi mua vituttaa? > mitä kannattaisi tehdä että vitutus vähenee?

ajatus vääristä tunteista on tuolla taustalla, ja siitä miten pitäisi tuntea. tolla saadaan taas tehokkaasti ajettua sitä nykypäivän narratiivia missä syy on aina yksilöominaisuuksissa ja sopeutumattomuudessa. Jos vaikka työ vituttaa ja uuvuttaa, se käsitellään yksilötason ongelmana. Kun töissä ei saisi kokea/tuntea tuollaista, jolloin syy on yksilössä. Jos nää tunteet kanavoituu työyhteisöön, kyse on huonoista tunnetaidoista ja taas syy on yksilössä.

 

[Joku_242]

Tunteiden säätely ja tunnetaidot on sitä, että tunnistat olevasi vaikkapa surullinen tai peloissasi, ja osaat rauhoittaa itsesi etkä mee ihan palasiksi. Tunteet on tunteita eikä oo mitään "oikeita tunteita" oikeassa paikassa vaan niitä tulee ja menee eikä niiden ilmenemiseen oikein voi vaikuttaa. Se mihin VOI vaikuttaa on se, toimiiko tunteen pohjalta vai ei (esim. jos suuttuu, hakkaako nyrkillä seinään tai muijaan vai osaako hillitä ja rauhoitella itsensä). Kaikenlaisia impulsseja tulee ja menee pitkin päivää, ja on hyvä ymmärtää milloin kannattaa toimia niiden pohjalta ja milloin ei.

Eikö tuollaisen pitäisi olla aika triviaalia tavallisessa arjessa? Ja mitä tarkoitat että impulsseja tulee ja menee pitkin päivää, ei mulla ainakaan tule.

Tunnetaidot tarkoittavat eri asiaa kuin luulet.
"Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat myös hahmottamaan toisten tunteita, mikä on oleellinen osa vuorovaikutustilanteita ja niissä toimimista"

Tarkoitatko vuorovaikutustilanteilla tässä tapauksessa jotain triviaalia kuten ettei esim. jatkuvasti vittuile muille, vai jotain pidemmälle menevää?

 

[3dfx]

eipä tuo ota huomioon sitäkään jos on tarve jatkuvalle vittuilulle. Sehän korostaisi esim. paskaa rakennetta siellä missä se tarve on. Syyllinen löytyy kuitenkin näissä aina yksilöstä mitkä on tunnetaidottomia jonkun mielivaltaisen mittarin mukaan, ei rakenteesta mikä on synnytetty tai syntynyt johonkin mikä ajaa tuollaiseen toimintaan.

sama narratiivi esim. jatkuvissa työpaikka burniksissa (mikä on jo kansanterveydellinen ongelma). yksilö on sopeutumaton, laiska, huono, ei omaa riittäviä taitoja työpaikasta selviytymiseen tai jotain sellasta, työpaikan rakenteissa, johtamistavoissa tai vastaavissa ei koskaan ongelmaa. Saikulle ja terapiaan sun muuhun koulutukseen puoleks vuodeksi ja sieltä takasin töihin paikkaamaan seuraavaa burniksen saanutta, kuka myös oli ilmeisen laiska, osaamaton eikä sopeutunut näihin vaatimuksiin...

 

[draco76]

Eikö tuollaisen pitäisi olla aika triviaalia tavallisessa arjessa? Ja mitä tarkoitat että impulsseja tulee ja menee pitkin päivää, ei mulla ainakaan tule.



Tarkoitatko vuorovaikutustilanteilla tässä tapauksessa jotain triviaalia kuten ettei esim. jatkuvasti vittuile muille, vai jotain pidemmälle menevää?

Kaikkea. Parisuhteessa nuo pienet asiat voivat olla isossa roolissa. Purkaako työn aiheuttaman vitutuksen kumppanille miten?

Minusta tuo tunnetaitojen huonuus koskee osaa naisiakin. Nalkutus esim. kertoo huonoista tunnetaidoista.

 

[Taneli-]

Eikö tuollaisen pitäisi olla aika triviaalia tavallisessa arjessa? Ja mitä tarkoitat että impulsseja tulee ja menee pitkin päivää, ei mulla ainakaan tule.

Suurin osa on tietysti oppinut suodattamaan noin 99% impulsseista pois tai ei seuraa niitä.
Mieti esim. pientä lasta ja itseäsi. Lapsi toimii enempi niiden impulssien mukaisesti mutta kyllä aikuisellakin niitä on.
Ihan aamusta alkaen, herääkö vai toimiiko impulssin mukaan ja jää vielä nukkumaan?
Lähteekö töihin vai toimiiko tunteen mukaan eikä viitsi kun se on tylsää?
Peseekö hampaat, siivoaako, odottaako että ei ole puhtaita vaatteita ja astioita vai hoitaako ne heti jne...
Käykö kaupassa vai odottaako että jääkaappi on täysin tyhjä?
Kun käy kaupassa niin ostaako kaikkea mitä tekee mieli vai tekeekö suunnitellusti ja järkevästi ne ostoksensa?
Kun tapaat jonkun toisen ja joudut puhumaan sanotko mitä ensimmäisenä tulee mieleen? Tuleeko suusta ulos: Hyvät rinnat, saisiko pillua? Aika rumat kengät, oletko köyhä? Voisin silti panna? Vai tapahtuuko tuota helpommin vasta sitten kun olet aivan järkyttävässä humalatilassa? Vai pystytkö kontrolloimaan itseäsi silloinkin?
Kun on parisuhteessa pettääkö aina kun on mahdollisuus? Jos joku etuilee vedätkö aina turpiin vai onko se vaan öisin humalassa taksijonossa? Vai tyydytkö vaan huutamaan "vitun mulkku homoa" tai mutisemaan itseksesi?
Jos on tylsää, sattuu. päänsärkyä, jano, paha olla puratko sen toiseen? Vai mainitseko esim. asiasta ja olet vain hieman vaisumpi?
Eli jatkuvasti ihminen joutuu päättämään elääkö impulssiensa mukaan vai toimiiko kuten on "järkevää" ja "aikuismaista".

Monilla se tapahtuu lähes automaattisesti kun sitä on hiottu ties miten pitkään vanhempien, opettajien ja itsensä toimesta. Sitten vaan pudistellaan päätään ja mietitään miten on yhteiskunnan tai yksilön vika kun luetaan miten joku on ryöstänyt kaupan jonkun 20€ takia puukon kanssa tai hakannut ja raiskannut vaimonsa tai varastanut työpaikkansa raaputusarpoja jatkuvasti maksaen voitoillaan niitä varastamiaan arpoja mutta jääden lopulta kiinni...

 

[ironth]

eipä tuo ota huomioon sitäkään jos on tarve jatkuvalle vittuilulle. Sehän korostaisi esim. paskaa rakennetta siellä missä se tarve on. Syyllinen löytyy kuitenkin näissä aina yksilöstä mitkä on tunnetaidottomia jonkun mielivaltaisen mittarin mukaan, ei rakenteesta mikä on synnytetty tai syntynyt johonkin mikä ajaa tuollaiseen toimintaan.

sama narratiivi esim. jatkuvissa työpaikka burniksissa (mikä on jo kansanterveydellinen ongelma). yksilö on sopeutumaton, laiska, huono, ei omaa riittäviä taitoja työpaikasta selviytymiseen tai jotain sellasta, työpaikan rakenteissa, johtamistavoissa tai vastaavissa ei koskaan ongelmaa. Saikulle ja terapiaan sun muuhun koulutukseen puoleks vuodeksi ja sieltä takasin töihin paikkaamaan seuraavaa burniksen saanutta, kuka myös oli ilmeisen laiska, osaamaton eikä sopeutunut näihin vaatimuksiin...

Tuo burnispuhe on kyllä murroksessa nimenomaan yksilön hyväksi. Tämäkin asia vaan toki laahaa kehitystä perässä, koska iso osa koskee naisia ja asiaa on helppo vähätellä. Samoin miehen tilanteessa heikkous nähdään huonona, koska se ei mukamas ole miehistä.

Ei kuitenkaan liity tähän tunneäly-asiaan. Ei ole tunteiden kannalta mitään spesifiä "oikeaa", vaan ihan vaan terve järki ja normaalit käytöstavat. Ne, jotka ovat yhteisössä syntyneet yhdessä, ei kenenkään määräämänä.

Minusta tuo tunnetaitojen huonuus koskee osaa naisiakin. Nalkutus esim. kertoo huonoista tunnetaidoista.

Ei kai kukaan ole sanonut, ettei koskisi. Eihän kukaan ole tässäkään täydellinen. Ihmisillä on omat persoonansa, temperamenttinsa, taustansa ja traumansa. Naisilla voi keskimäärin olla paremmat kyvyt asettua toisen asemaan, toisaalta he helpommin jättävät omat tarpeensa sivuun toisten takia, ja tästä vasta soppa syntyykin. Voi olla taito hillitä tunteensa pitkän ajan, mutta koska se ei ollutkaan paras keino, se kostautuu esim. impulssikäyttäytymisellä tai sairastumisella.

 

[Joku_242]

Suurin osa on tietysti oppinut suodattamaan noin 99% impulsseista pois tai ei seuraa niitä.
Mieti esim. pientä lasta ja itseäsi. Lapsi toimii enempi niiden impulssien mukaisesti mutta kyllä aikuisellakin niitä on.
Ihan aamusta alkaen, herääkö vai toimiiko impulssin mukaan ja jää vielä nukkumaan?
Lähteekö töihin vai toimiiko tunteen mukaan eikä viitsi kun se on tylsää?
Peseekö hampaat, siivoaako, odottaako että ei ole puhtaita vaatteita ja astioita vai hoitaako ne heti jne...
Käykö kaupassa vai odottaako että jääkaappi on täysin tyhjä?
Kun käy kaupassa niin ostaako kaikkea mitä tekee mieli vai tekeekö suunnitellusti ja järkevästi ne ostoksensa?
Kun tapaat jonkun toisen ja joudut puhumaan sanotko mitä ensimmäisenä tulee mieleen? Tuleeko suusta ulos: Hyvät rinnat, saisiko pillua? Aika rumat kengät, oletko köyhä? Voisin silti panna? Vai tapahtuuko tuota helpommin vasta sitten kun olet aivan järkyttävässä humalatilassa? Vai pystytkö kontrolloimaan itseäsi silloinkin?
Kun on parisuhteessa pettääkö aina kun on mahdollisuus? Jos joku etuilee vedätkö aina turpiin vai onko se vaan öisin humalassa taksijonossa? Vai tyydytkö vaan huutamaan "vitun mulkku homoa" tai mutisemaan itseksesi?
Jos on tylsää, sattuu. päänsärkyä, jano, paha olla puratko sen toiseen? Vai mainitseko esim. asiasta ja olet vain hieman vaisumpi?
Eli jatkuvasti ihminen joutuu päättämään elääkö impulssiensa mukaan vai toimiiko kuten on "järkevää" ja "aikuismaista".

Monilla se tapahtuu lähes automaattisesti kun sitä on hiottu ties miten pitkään vanhempien, opettajien ja itsensä toimesta. Sitten vaan pudistellaan päätään ja mietitään miten on yhteiskunnan tai yksilön vika kun luetaan miten joku on ryöstänyt kaupan jonkun 20€ takia puukon kanssa tai hakannut ja raiskannut vaimonsa tai varastanut työpaikkansa raaputusarpoja jatkuvasti maksaen voitoillaan niitä varastamiaan arpoja mutta jääden lopulta kiinni...

No mutta miksi miesten tunnetaidoista sitten puhutaan niin paljon, jos kyse on tuollaisista triviaaleista asioista, jotka on valtaosalla vähintään kohtuullisesti hallussa?

 

[Taneli-]

Yksi asia mitä ei välttämättä ihan heti tule miettineeksi mutta voi helposti nousta ongelmaksi varsinkin jos pariutuu nuorena eikä ns. ehdi olla "itsenäisesti aikuinen" (eli asua yksin):

”Mieslapsi” sammuttaa seksihalut – Myös tutkitusti

Miesten kotityöt nousivat puheenaiheeksi Teemu Keskisarjan (ps) puheiden jälkeen. Tutkimuksen mukaan kotitöiden tasainen jakaminen on yhteydessä seksuaaliseen halukkuuteen.

www.iltalehti.fi

Mieslapsi sammuttaa seksihalut. Toki sama myös kääntäen. Jos tulee suhteessa tunne että toinen ei "osaa tehdä mitään" ja siitä täytyy jatkuvasti huolehtia se alkaa ärsyttämään aika nopeasti. Voin myös miehen näkökannasta sanoa tämän.

Se on alussa ihan ns. mukavaa joskus 25v ikäisenä tms. jos ottaa sen 17-18 vuotiaan nuoren naisen kumppaniksi. Mutta aika nopeasti siinä voi havahtua ettei toinen osaa edes perusjuttuja. Itseäni alkoi oikeasti ärsyttämään se että jos olin viikonlopun poissa pystyin seuraamaan vaatevanaa eteisestä ensin makuuhuoneeseen, sitten makuuhuoneesta pesuhuoneeseen. Pystyin katsomaan mitä on syöty olohuoneessa missä on kasa lautasia sekä juomalaseja laskettuna lattialle parin nojatuolin ympärille jotka oli laitettu yhteen pesäksi jne.
Samaten jokaisesta laskusta ja muusta täytyi muistuttaa ettei toiselle vaan tule muistutuslaskua. Tietysti itse täytyi maksaa ja huolehtia kaikki ruokaan, asumiseen, pesemiseen, tiskaamiseen jne jne. liittyvät asiat. Tietysti toinen tuli ns. halvaksi, oli onnellinen kun osti jonkun halvan juoman, jotain karkkia tai herkullista pullaa tms. välillä.

No mutta miksi miesten tunnetaidoista sitten puhutaan niin paljon, jos kyse on tuollaisista triviaaleista asioista, jotka on valtaosalla vähintään kohtuullisesti hallussa?

Koska toki se nainenkin osaa olla ns. "vittumainen", nalkuttaa valittaa, ei tee hommia, on ilkeä ja toimii kostonhimoisesti sekä tyhmästi mutta yleensä se joka hajottaa paikkoja, vetää ne kännit joiden päätteeksi hakkaa toiselta silmät mustiksi ja toinen joutuu juoksemaan puolialasti ulos hankeen pakoon on mies.

Eli mies on se "voimakkaampi" osapuoli mitä pelätään enempi parisuhteessa ja mistä tulee useammin sitä valitusta ja saa lukea jopa lehdissä miten on ampunut toisen, pahoinpidellyt tms.

Ei tämä tarkoita etteikö nainenkin voisi tehdä vastaavaa, mutta niitä Virpi Butteja on huomattavasti vähemmän liikkeellä.

 

[Joku_242]

Se on alussa ihan ns. mukavaa joskus 25v ikäisenä tms. jos ottaa sen 17-18 vuotiaan nuoren naisen kumppaniksi. Mutta aika nopeasti siinä voi havahtua ettei toinen osaa edes perusjuttuja. Itseäni alkoi oikeasti ärsyttämään se että jos olin viikonlopun poissa pystyin seuraamaan vaatevanaa eteisestä ensin makuuhuoneeseen, sitten makuuhuoneesta pesuhuoneeseen. Pystyin katsomaan mitä on syöty olohuoneessa missä on kasa lautasia sekä juomalaseja laskettuna lattialle parin nojatuolin ympärille jotka oli laitettu yhteen pesäksi jne.
Samaten jokaisesta laskusta ja muusta täytyi muistuttaa ettei toiselle vaan tule muistutuslaskua. Tietysti itse täytyi maksaa ja huolehtia kaikki ruokaan, asumiseen, pesemiseen, tiskaamiseen jne jne. liittyvät asiat. Tietysti toinen tuli ns. halvaksi, oli onnellinen kun osti jonkun halvan juoman, jotain karkkia tai herkullista pullaa tms. välillä.

Tämä kuulostaa kyllä hämmentävältä. Itse osasin jo vanhempien luona asuessa laittaa likaiset vaatteet suoraan pyykkikoriin ja viedä astiat keittiöön/tiskikoneeseen jos joku muu ei tehnyt sitä innokkaampana ennen kuin itse ehdin.

Koska toki se nainenkin osaa olla ns. "vittumainen", nalkuttaa valittaa, ei tee hommia, on ilkeä ja toimii kostonhimoisesti sekä tyhmästi mutta yleensä se joka hajottaa paikkoja, vetää ne kännit joiden päätteeksi hakkaa toiselta silmät mustiksi ja toinen joutuu juoksemaan puolialasti ulos hankeen pakoon on mies.

Eli mies on se "voimakkaampi" osapuoli mitä pelätään enempi parisuhteessa ja mistä tulee useammin sitä valitusta ja saa lukea jopa lehdissä miten on ampunut toisen, pahoinpidellyt tms.

Ei tämä tarkoita etteikö nainenkin voisi tehdä vastaavaa, mutta niitä Virpi Butteja on huomattavasti vähemmän liikkeellä.

Mulle ei kyllä ole ollenkaan auennut että tässä tunnetaitokeskustelussa olisi ollut kyse perheväkivallasta. Paremminkin sai vaikutelman, että miehet on liian juroja tai eivät muuten vaan osaa stimuloida naisten tunteita tai ymmärtää näiden tunteellista luontoa ja eläytyä mukaan siihen.

 

[Taneli-]

Mulle ei kyllä ole ollenkaan auennut että tässä tunnetaitokeskustelussa olisi ollut kyse perheväkivallasta. Paremminkin sai vaikutelman, että miehet on liian juroja tai eivät muuten vaan osaa stimuloida naisten tunteita tai ymmärtää näiden tunteellista luontoa ja eläytyä mukaan siihen.

Tuo on tietysti se äärimmäinen muoto. Ei kukaan (tai harvempi) aloittaa suhteen siten että jo ensimmäisenä päivänä hajotetaan paikkoja, vedetään viikon känniä ja hakataan toista. Eli monesti nuo alkavat pienestä ja niitä pyydellään anteeksi, luvataan ettei koskaan enää ja parannetaan tavat kun niistä mainitaan. Sitten ehkä vuosien kuluessa niihin vaan turtuu ellei suhde lopu.

Mutta olisi oikeasti parempi jos pystyisi kommunikoimaan ja sanomaan vaikka kun tulee perjantaina töistä kotiin että oli rankka viikko tai oikeastaan rankka kuukausi tai lähes vuosi kun töissä on tapahtunut sitä ja tätä, ärsyttää ja pyytää jo valmiiksi anteeksi että ei ole erityisen seurallinen ja haluaa vaikka ottaa tunnin tai parin päikkärit eikä siten että läpi viikonlopun on yhä enempi vituumainen ja ärsyttää toista sitten jos kysytään niin mikään ei ole vikana ja ehkä lauantai yöllä humalassa jo ollaan nyrkit pystyssä.

Eikä siinä tietysti toinen voi auttaa jos asiasta ei edes puhuta ja kielletään täysin jos kysytään onko jokin vialla.

Eli AINA jotenkin se turhautuminen, kiukku, viha, negatiiviset tunteet purkautuvat. Jos niitä patoaa yhä pidemmän aikaa se vaan kasvaa ja kasvaa. Yleensä ne eivät purkaudu töissä vaan kotona. Eikä se ole "oikein" eikä puolison vika. Vaikka monesti se puoliso sitten yrittää selittää itselleen "ehkä se on minun vikani, ehkä en tennyt ruokaa oikein tai huomioinut toista oikein" tms. koska toinen ei edes kerro että töissä on rankkaa ja esim. ei osaa, on liikaa töitä ja pelkää että tulee potkut tms.

 

[3dfx]

Tuo burnispuhe on kyllä murroksessa nimenomaan yksilön hyväksi. Tämäkin asia vaan toki laahaa kehitystä perässä, koska iso osa koskee naisia ja asiaa on helppo vähätellä. Samoin miehen tilanteessa heikkous nähdään huonona, koska se ei mukamas ole miehistä.

En itse ole havainnut muutosta, sama yksilöä syyllistävä meno on käynnissä ja toimenpiteet sen mukaisia. Työsuojelu keskittyy lähinnä yksilön hoitamiseen vrt. poistetaan työsuojeluriski.

Esimerkiksi merkittävät aliresursoinnit olisi aika helpolla korjattavissa mutta mitään ei tehdä kun pitää aina ja ikuisesti säästää ja syy on yksilössä kuka ei pysty mukautumaan siihen että hoitaa kolmen ihmisen töiden sijaan neljän ihmisen työt. päälle vielä jotain aivan turhaa paskaa kuten joku turha tietouudistus tai jotain jatkuvia organisaatiomullistuksia. Jos kieltäytyy sopeutumasta työmäärään vedoten, on taas sopeutumiskelvoton ja yksilön vika. Jos jättää muut työt tekemättä, on laiska ja saamaton eli yksilön vika.

 

[Joku_242]

Tuo on tietysti se äärimmäinen muoto. Ei kukaan (tai harvempi) aloittaa suhteen siten että jo ensimmäisenä päivänä hajotetaan paikkoja, vedetään viikon känniä ja hakataan toista. Eli monesti nuo alkavat pienestä ja niitä pyydellään anteeksi, luvataan ettei koskaan enää ja parannetaan tavat kun niistä mainitaan. Sitten ehkä vuosien kuluessa niihin vaan turtuu ellei suhde lopu.

Mutta olisi oikeasti parempi jos pystyisi kommunikoimaan ja sanomaan vaikka kun tulee perjantaina töistä kotiin että oli rankka viikko tai oikeastaan rankka kuukausi tai lähes vuosi kun töissä on tapahtunut sitä ja tätä, ärsyttää ja pyytää jo valmiiksi anteeksi että ei ole erityisen seurallinen ja haluaa vaikka ottaa tunnin tai parin päikkärit eikä siten että läpi viikonlopun on yhä enempi vituumainen ja ärsyttää toista sitten jos kysytään niin mikään ei ole vikana ja ehkä lauantai yöllä humalassa jo ollaan nyrkit pystyssä.

Eikä siinä tietysti toinen voi auttaa jos asiasta ei edes puhuta ja kielletään täysin jos kysytään onko jokin vialla.

Eli AINA jotenkin se turhautuminen, kiukku, viha, negatiiviset tunteet purkautuvat. Jos niitä patoaa yhä pidemmän aikaa se vaan kasvaa ja kasvaa. Yleensä ne eivät purkaudu töissä vaan kotona. Eikä se ole "oikein" eikä puolison vika. Vaikka monesti se puoliso sitten yrittää selittää itselleen "ehkä se on minun vikani, ehkä en tennyt ruokaa oikein tai huomioinut toista oikein" tms. koska toinen ei edes kerro että töissä on rankkaa ja esim. ei osaa, on liikaa töitä ja pelkää että tulee potkut tms.

Eiköhän parisuhdeväkivallassa ole pääasiassa kyse ihan muusta kuin siitä, ettei osaa tai halua sanoa suoraan että töissä on vituttanut ja siksi on kärttyinen olo. Yleisimmin siihen liittynee sellainen taipumus aggressiivisuuteen ja dominoivuuteen.

 

[No Future]

Eiköhän parisuhdeväkivallassa ole pääasiassa kyse ihan muusta kuin siitä, ettei osaa tai halua sanoa suoraan että töissä on vituttanut ja siksi on kärttyinen olo. Yleisimmin siihen liittynee sellainen taipumus aggressiivisuuteen ja dominoivuuteen.

Ei. Tilanteet eskaloituvat väkivaltaisiksi tai akuutiksi väkivallan uhaksi ihan tavallisilla suomalaisilla ihmisillä, kunhan tarpeeksi ahtaalle ajetaan tai mielenterveys rakoilee. Se ei automaattisesti tarkoita että hakataan puoliso sairaalakuntoon tai pistetään sohvakalusto parvekkeelta alas vaan, kaikkea paljon pienempää. Toki ne huonot toimintamallit joskus pitkään jatkuneena sitten voivat johtaa lehtien otsikoihin, mutta ei läheisen satuttamiseen mitään poikkeuksellisen aggressivista luonnetta tarvita.

 

[Taneli-]

Törmäsin sinänsä ihan aiheelliseen mietelmään miesten ja naisten mielen maailman eroista.
Eli jos tarjotaan 100 naiselle kaksi vaihtoehtoa, kumpikin etukäteen tuntematon heille:
- ensimmäinen on 20 vuotias neitsyt joka on työtön
- toinen on 40 vuotias menestyvä asianajaja joka on maannut 100+ naisen kanssa
Niin naiset lähes 100% varmasti kaikki valitsevat sen vaihtoehto kakkosen koska hän ON menestyvä asianajaja.

Jos tarjotaan 100 miehelle kaksi vaihtoehtoa, kumpikin etukäteen tuntematon heille:
- ensimmäinen on 20 vuotias neitsyt joka on työtön
- toinen on 40 vuotias menestyvä asianajaja joka on maannut 100+ miehen kanssa
niin miehet lähes 100% eivät välitä siitä että toinen olisi menestyvä asianajaja vaan valitsevat sen 20 vuotiaan neitsyen.

 

[kuoris]

Jos tarjotaan 100 miehelle kaksi vaihtoehtoa, kumpikin etukäteen tuntematon heille:
- ensimmäinen on 20 vuotias neitsyt joka on työtön
- toinen on 40 vuotias menestyvä asianajaja joka on maannut 100+ miehen kanssa
niin miehet lähes 100% eivät välitä siitä että toinen olisi menestyvä asianajaja vaan valitsevat sen 20 vuotiaan neitsyen.

Valitsen näkemättä 40 oli olen 0%.

Mikä itseisarvo neitsyys on? Sehän nyt on äkkiä käytetty! Ja olen nähnyt aika monta tuollaista äiti-tytär comboa jossa vanhempi sukupolvi on fyysisesti paremmassa kunnossa. Taidan vähän nyt erkittää tällä kommentilla.

Hyvä pointti kuitenkin sulla ja noinhan se yleensä menee.

 

[Varistin]

Törmäsin sinänsä ihan aiheelliseen mietelmään miesten ja naisten mielen maailman eroista.
Eli jos tarjotaan 100 naiselle kaksi vaihtoehtoa, kumpikin etukäteen tuntematon heille:
- ensimmäinen on 20 vuotias neitsyt joka on työtön
- toinen on 40 vuotias menestyvä asianajaja joka on maannut 100+ naisen kanssa
Niin naiset lähes 100% varmasti kaikki valitsevat sen vaihtoehto kakkosen koska hän ON menestyvä asianajaja.

Jos tarjotaan 100 miehelle kaksi vaihtoehtoa, kumpikin etukäteen tuntematon heille:
- ensimmäinen on 20 vuotias neitsyt joka on työtön
- toinen on 40 vuotias menestyvä asianajaja joka on maannut 100+ miehen kanssa
niin miehet lähes 100% eivät välitä siitä että toinen olisi menestyvä asianajaja vaan valitsevat sen 20 vuotiaan neitsyen.

Näissä ajatusleikeissä on kuitenkin aina pohjalla vahvoja oletuksia. Onko kyse vakavan parisuhteen vai satunnaisen huvin hausta? Entä minkä ikäisiä ovat nämä 100 miestä tai naista joilta kysytään? Onko kyse skenaariosta, jossa nämä ovat ainoat kaksi naista maailmassa, jotka ovat minulle saatavilla?

Naisten puolesta en ota kantaa, mutta jos omalle kohdalle mietin, niin kumpikaan vaihtoehdoista ei kuulosta pelkästään kerrotuilla tiedoilla houkuttelevalta vakavampaan suhteeseen, satunnaiseksi petikumppaniksi taas kävisi molemmat.

20v neitsyt ja työtön nainen on varmaankin aika villi kortti vielä ja voi olla kypsyttyään vaikka mitä. Toisaalta menestynyt, vauhdikas ja sosiaalinen (100+ petikumppania) ja todennäköisesti työnsä kanssa naimisissa oleva asianajakaan ei ole sellainen, jonka kanssa näkisin itselläni paljon yhteistä. Tässä asianajajan ammatti ei silti ole kovin oleellinen pointti kumpaankaan suuntaan.

Kiteytettynä siis, kerrotuilla ominaisuuksilla ei ole paljonkaan merkitystä. Henkinen yhteensopivuus?

 

[Taneli-]

Oikeastihan tietysti tuo lähtee ideasta että mies tahtoisi "aina" sen nuoremman vaihtoehdon mistä saisi ns. kouluttaa itselleen hyvän kumppanin eikä tämä vertailisi miestä muihin kumppaneihinsa. Lisäksi se nainen olisi paremmin "sukukypsä" mahdollista jälkikasvua varten jne.

Kun taas ideana naiset tahtoisivat mieluummin sen 40v miehen jota muutkin haluavat (siksi tällä olisi jo päälle 100 kumppania ollut) JA tällä olisi ammatti+työ minkä lisäkisi vielä kohtuullisen rikas (otaksuttavasti) joten takaisi naisille hyvän "pesän" myös lapsia ajatellen.

Toki jos kysytään tarpeeksi vanhalta mieheltä hän tuskin tahtoisi sitä 20v kun ei itse tahtoisi bilettää ja elää "nuoruuttaan", joku voisi oikeasti miettiä myös sitä että sen 40v kanssa voisi elää siivellä ja antaa tämän maksaa kaikki. Eli eivät nuo ihan ns. kiveen kirjoitettuja ole.
Samaten jotkut vanhemmat naiset varmaan mieluusti ottaisivat jonkun 20v ujon pojan mistä kouluttaisivat paljon jaksavan seksilelun itselleen kun eivät edes tahtoisi mitään vakavampaa suhdetta.

EDIT: toki eivät kaikki 20v naiset enää ole bilettäviä nuoria bimboja mitä taas löytyy enempi teiniikäisistä "juuri kotoa pois opiskelemaan" muuttaneista joita sitten opiskelijasoluista löytyy,

 

[draco76]

20 -vuotias työtön on aika normaali, juuri valmistunut. Eiköhän samanikäinen nainen sen valitsisi isänsä ikäisen sijaan. Yleisesti ottaen naiset eivät halua paljon nuorempaa ja miehet paljoa vanhempaa. Suunnilleen oman ikäinen on optimi.

 

[Jarlaxle]

Jos kriteereiksi asetetaan tekninen suoriutuminen ja lopputulos siten, että pyykit ovat oikeasti puhtaita, eivät haise millekään ja säilyttävät kokonsa ja valkoiset tekstiilit valkoisuutensa, niin väitän että suuri osa miehistä ei osaa. Ei kyllä kaikki naisetkaan osaa tai viitsi, eipä silti. Suurimmat mokat on pestä kaikki samalla 40 asteen pesuohjelmalla ja kuivattaa pyykki huonosti. Lopputuloksena on ennen pitkää lismaiset ja haisevat pyyhkeet ja lakanat, hienhajuiset urheiluvaatteet ja T-paidat, ennen aikojaan virttyneitä tai kutistuneita neuleita ja harmaantunut valkopyykki.

Mutta nyt aletaan mennä jo aika OT. Tämä pyykinpesu on vain mielenkiintoinen esimerkki, koska miehet tyypillisesti suhtautuvat siihen vähättelevästi niin, ettei se vaadi yhtikäs mitään ajattelua ja tietämistä ja että on vain naisten turhanpäiväistä vouhottamista tehdä se hyvin.

Vastaavalla intohimolla / perefktionistisella tarkkuudella pyykinpesuun eivät normaalit ihmiset uppoudu. Maailmasta löytyy ehkä promillen ja prosentin väliltä näitä mitä tässä kuvaat ja vaatteet valtaosalla vaan menee kierrätykseen tai jätteisiin siinä kohtaa kun eivät näytä enää OK:lta.

Minähän olen siitä erikoinen poikkeusyksilö, että hoidan suvereenisti sekä "naisten" että "miesten" työt. Jälkimmäisiä osaan nykyaikaisen keskivertomiehen edestä, eli yleisimmät remontti-, korjaus- ja huoltotoimenpiteet onnistuu itse enkä tilaa sukulaista, tuttavaa tai huoltomiestä paikalle (poislukien auto jota ei ole, mutta jos olisi huollattaisin liikkeessä kuten suurin osa miehistäkin nykyään). Jälkimmäisessä parisuhteessa olinkin se, joka hoiti kaikki "miesten" työt. Tältä pohjalta tiedän, että jossei nyt ihan jossain peruskorjattavassa rintsikassa asu, niin kyllä niitä "miesten" töitä on vain pieni murto-osa "naisten" töistä. Esimerkiksi tuo mainittu iv-suodatinten vaihto: itse tilasin parin vuoden suodattimet kerralla, laitoin kalenteriin määrävälein muistutuksen, ja itse vaihtotyöhän kestää noin minuutin. Yhden pyykkikoneellisen lajittelukin on monimutkaisempaa ja vie enemmän aikaa ja aivokapasiteettia, ja huomioitavia asioita on enemmän.

Mä vähän veikkaan että naisten ja miesten työt on enemmänkin sellainen toimivan parisuhteen sanallinen työnjako jonka sisällöstä siitä sopineet ihmiset vain tietävät eikä asia ei ole myöskään mikään universaali asia tänä päivänä, mutta kuvaa ehkäpä paremmin niitä nykypäivänä jotka asuvat omakotitalossa jossa on enemmän hommaa ja joitain hommia jotka on ehkäpä fysiikan tai mielenkiinnon vuoksi helpompi jaotella, esim. enemmän miesten töiksi miellettäviä vaikkapa nurmikon leikkuu, lumen kolaaminen, katon puhdistus keväällä / syksellä tai katon kolaaminen lumesta talvella jos on tarve, pihapuun kaataminen jne. Jos asuu kaupungissa kerrostalossa niin voi sanoa etteipä oikein ole mitään varsinaisia naisten ja miesten töitä. Ellei ellei sitten vain ole sovittu että vaikkapa ruoan laitto on naisen hommaa. Edellinen tapahtuu helposti jos on vaikkapa lapsia ja nainen kotona ollessaan harjoittelee ruoan laittoa enemmän ja osaa tehdä yksinkertaisesti edellisestä johtuen maukkaampaa ruokaa kuin mies. Voi se olla myös toisinpäin.

Esimerkiksi pelkän polttimon vaihto valaisimeen voi osoittautua monelle nais-ihmiselle työksi jossa joko ollaan aidosti uusavuttomia eikä sitä osata tehdä, aidosti sormi suussa tai sitten ei kiinnosta ja soitetaan joku apuun ja tätä voi olla vaikea "normaalin" ihmisen käsittää sillä asia on about yhtä haastavaa kuin sukkien laitto jalkaan. Sitten kun näissä auttaa ja kuulee sen kiitos sanan niin on vähän hölmö olo. Voi tälläisiä olla miehissäkin, joskaan en ole kuullut, mutta varmasti jokunen maailmasta löytyy. Toinen vastaava mikä tulee mieleen on polkupyörän tai auton renkaan täyttö ilmalla...

 

[Taneli-]

Vastaavalla intohimolla / perefktionistisella tarkkuudella pyykinpesuun eivät normaalit ihmiset uppoudu. Maailmasta löytyy ehkä promillen ja prosentin väliltä näitä mitä tässä kuvaat ja vaatteet valtaosalla vaan menee kierrätykseen tai jätteisiin siinä kohtaa kun eivät näytä enää OK:lta.

En nyt kyllä allekirjoita tätä väitettä. Vai onko täällä oikeasti suurin osa sellaisia henkilöitä tässä ketjussa jotka joko eivät itse ole koskaan pesseet pyykkiä tai aina vaan laittavat kaiken mitä tarvitsee pestä samaan koneelliseen (tai niin paljon kuin kerralla mahtuu) ja lyhyin pesuohjelma sekä se 40C? Sitten ehkä parin päivän sisällä muistavat "ai niin ne pyykit" ja ottavat ne pois koneesta kuivumaan...

Vaikka ei enempää panostaisi niin suosittelen että pyyhkeet, pussilakanat, tyynynliinat ja lakanat pesee suuremmalla lämpötilalla vähintään siellä 60C. Myös pesukoneelle tekee hyvää että välillä käytetään 90C pesua (samalla voi pestä esim. lakanat)

Jos omistaa yhtään suuremman vaatemäärän on myös järkevää laittaa erikseen vaaleat ja tummat pyykit, varsinkin ensimmäistä kertaa kun niitä pesee. Sekä katsoa niitä ohjelappuja missä lämmössä pitäisi ne tuotteet pestä. Muuten voi pahimmillaan jo ekan pesukerran jälkeen olla esim. oudon pinkit entiset valkoiset urheiluvaatteet, sukat ja muutkin...

 

[bahis]

Kyllähän niitä haisuleita on naisissakin jotka eivät osaa pyykkiä pestä. Sitten käytetään voimakkaasti hajustetttua pesuainetta jolla yritetään peittää se hien/kusen haju vaatteissa
Mutta kyllä varmastikkin keskimäärin hoitaa pyykinpesun paremmin kuin miehet.

Mutta monestihhan nuo työt jakautuu miesten / naisten töiksi ihan kiinnostusten mukaan. Perinteisesti esimerkiksi autojen huoltaminen kiinnostaa miehiä enemmän kuin naisia, vaikka sen renkaanvaihdon kyllä oppisi naisetkin tekemään jos vain kiinnostaisi.

 

[gramma]

vaikka sen renkaanvaihdon kyllä oppisi naisetkin tekemään jos vain kiinnostaisi.

Tai vaikkei kiinnostaiskaan

 

[Jarlaxle]

En nyt kyllä allekirjoita tätä väitettä. Vai onko täällä oikeasti suurin osa sellaisia henkilöitä tässä ketjussa jotka joko eivät itse ole koskaan pesseet pyykkiä tai aina vaan laittavat kaiken mitä tarvitsee pestä samaan koneelliseen (tai niin paljon kuin kerralla mahtuu) ja lyhyin pesuohjelma sekä se 40C? Sitten ehkä parin päivän sisällä muistavat "ai niin ne pyykit" ja ottavat ne pois koneesta kuivumaan...

Eipä tuossa ollut mainintaa lakanoista ja että jätetään pyykit päiviksi koneeseen. Niitä jotka hifistelee pyykinpesussa on varmaan sellainen promillen ja prosentin välissä. Lakanat nyt tottakai pestään 60 asteessa tai yli ellei lakanoissa ole muuta mainintaa pesulämpötilasta. Itse en ole tietoinen että olisi ihmisiä jotka laittavat lakanat ja kaikki muutkin sinne sekaan, ahtavat rummun täyteen tekstiiliä ja sitten vain 40 asteessa pesisivät, ja jättävät vielä koneeseen pariksi päivää ja että kuinka suuri osuus näitä nyt (muistihäiriöisiä) sitten voisi olla väestöstä,

Osa ihmisistä pesee alushousut erikseen koneessa ja sitten vielä puhdistaa koneen kovalla pesuaineella ennen muiden tekstiilien pesua siinä, joskaan en ole suomessa tähän törmännyt. Sekin menee mielestäni kategoriaan tekstiilien_pesu_hifistely. Osa ei pese koskaan alusvaatteita pesukoneessa vaan käsin ettei pesukone "saastu".

 

[Joku_242]

Kyllähän niitä haisuleita on naisissakin jotka eivät osaa pyykkiä pestä. Sitten käytetään voimakkaasti hajustetttua pesuainetta jolla yritetään peittää se hien/kusen haju vaatteissa
Mutta kyllä varmastikkin keskimäärin hoitaa pyykinpesun paremmin kuin miehet.

Mutta monestihhan nuo työt jakautuu miesten / naisten töiksi ihan kiinnostusten mukaan. Perinteisesti esimerkiksi autojen huoltaminen kiinnostaa miehiä enemmän kuin naisia, vaikka sen renkaanvaihdon kyllä oppisi naisetkin tekemään jos vain kiinnostaisi.

Tai vaikkei kiinnostaiskaan

Eipä pyykin pesu tai renkaiden vaihto kumpikaan ole mitään rakettitiedettä, kyllä sen pitäisi oppia ja kyetä tekemään silleen perushyvin jos ei ole pahempia mt-ongelmia. Naisilla on vaan välillä taipumusta teeskennellä avutonta, ilmeisesti tämä tosin on ollut yleisempää vanhemmissa ikäluokissa.

 

[Varistin]

Eipä pyykin pesu tai renkaiden vaihto kumpikaan ole mitään rakettitiedettä, kyllä sen pitäisi oppia ja kyetä tekemään silleen perushyvin jos ei ole pahempia mt-ongelmia. Naisilla on vaan välillä taipumusta teeskennellä avutonta, ilmeisesti tämä tosin on ollut yleisempää vanhemmissa ikäluokissa.

Teeskennelty avuttomuus onnistuu kyllä molemmilta sukupuolilta, toki kuten sanoit tämä on yleisempää vanhemmissa ikäluokissa. Miehillä teeskennelty avuttomuus osuu ehkä yleisemmin vaikkapa siivoukseen tai ruuanlaittoon, joista kumpikin on perustasolla kenen tahansa opittavissa.

 

[bahis]

Mutta ei siinä minun mielestä ole mitään väärää jos jaotellaan työs miesten ja naisten töihin kunhan se parisuhteen molemmille osapuolille sopii. Ja tietenkin myös kotitöiden kokonaiskuorma täytyy olla tasapainoinen.

Paljon vaan tuntuu olevan ihmisiä jotka eivät näistä asioista pysty keskenään sopimaan ja ei jousteta missään. Tai sitten on varsinkin nuoremmissa naisissa niitä prinsessoja jotka eivät suostu tekemään itse mitään ja odottavat palvelua. Samoiten on sitten varsinkin vanhemmissa miehissä niitä joiden mielestä kotityöt on akkojen hommia. Tosin aikanaan tuo on ollutkin ihan reilua jos mies on käynyt töissä ja nainen on ollut kotiäiti.

Hassua miten asiat on kääntyny päälaelleen, tai ehkä juurikin siitä syystä että ennen vanhaan naiset on tehneet enemmän kotona ,nykyään on enemmän ja enemmän naisia joiden mielestä miesten pitää hankkia rahat ja tehdä suurin osa kotitöistä vielä sen lisäksi.

 

[kuoris]

Naisten ja miesten sukupuolierot vähenevät (länsimaissa) vuosi vuodelta. Myös hormonien ja fyysisen anatomian osalta on lähennetty.

En osaa sitten sanoa mihin se johtaa loppujen lopuksi ja onko siinä mitään haittaa. Ihmetellään sitten kun ollaan kaikki taas matoja!