Työelämäkeskustelu

[antti-x]

Työtehosta vielä. Oletetaan että työntekijä on kehittynyt sen verran, että pystyy suoritutumaan viikon työtehtävistään kolmessa päivässä. Kannattaako hänen antaa työtehonsa näkyä ulospäin? No ei kannata. Palkinnoksi tuosta firma laittaisi hänelle 2 päivän verran lisää työtä, eli työn määrä kasvaisi 2/3=67%, mutta saisiko hän 67 % palkankorotusta? Niinpä.

Näinhän se menee Suomessa jossa tuottavuus on melkein kirosana. Jossain muualla koko prosessia kehitettäsiin tuohon yli 50% parempaan suuntaan ja kaikki hyötyisivät. Palkat nousisivat nopeammin. Täällä pyritään siihen että tehokkuutta jos on niin ei ainakaan työnantajalle asti siitä kerrota. Ja toki tämä on ongelma monella tasolla, varmasti myös yritysten johdossa/omistajissa, mutta myös siellä AY:n tehottomuuden seireeninlaulua kuuntelevien työntekijöiden suunnalla. "Tehostaminen eli asioiden tekeminen järkevämmin on väärin ja kapitalistien juoni".

Ja sori vaan, Suomi on menossa vituiksi tällä tyylillä.

 

[OscarK]

Näinhän se menee Suomessa jossa tuottavuus on melkein kirosana. Jossain muualla koko prosessia kehitettäsiin tuohon yli 50% parempaan suuntaan ja kaikki hyötyisivät. Palkat nousisivat nopeammin. Täällä pyritään siihen että tehokkuutta jos on niin ei ainakaan työnantajalle asti siitä kerrota. Ja toki tämä on ongelma monella tasolla, varmasti myös yritysten johdossa/omistajissa, mutta myös siellä AY:n tehottomuuden seireeninlaulua kuuntelevien työntekijöiden suunnalla. "Tehostaminen eli asioiden tekeminen järkevämmin on väärin ja kapitalistien juoni".

Ja sori vaan, Suomi on menossa vituiksi tällä tyylillä.

Hetkinen nyt. Jos työntekijä tekee priimalaadulla kaikki työnantajan hänelle antamat työt, niin sinun mielestäsi se on ongelma ja Suomi menee vituiksi?

 

[antti-x]

Hetkinen nyt. Jos työntekijä tekee priimalaadulla kaikki työnantajan hänelle antamat työt, niin sinun mielestäsi se on ongelma ja Suomi menee vituiksi?

Jos on tapa tehdä jokin työ 60% oletetusta ajasta eikä keskimääräinen työntekijä syystä tai toisesta kerro siitä kellekään niin tietysti se kertoo siitä että täällä ei edes haluta parantaa elintasoa parantamalla tuottavuutta.

 

[OscarK]

Jos on tapa tehdä jokin työ 60% oletetusta ajasta eikä keskimääräinen työntekijä syystä tai toisesta kerro siitä kellekään niin tietysti se kertoo siitä että täällä ei edes haluta parantaa elintasoa parantamalla tuottavuutta.

Miksi keksit omasta päästäsi tuon keskimääräisen työntekijän tuohon? Jos keskimääräinen työntekijä suoriutuu annetuista töistä 60 % ajassa, niin silloin esimies ei osaa arvioida resurssien tarvetta.

 

[antti-x]

Miksi keksit omasta päästäsi tuon keskimääräisen työntekijän tuohon? Jos keskimääräinen työntekijä suoriutuu annetuista töistä 60 % ajassa, niin silloin esimies ei osaa arvioida resurssien tarvetta.

Siis tarkoitin niin päin että jo joku työntekijä kehittää tavan suoriutua tehtävistä 60% annetusta ajasta, niin jos hänellä keskimäärin on lähtökohtana pitää se omana tietonaan eri syistä eikä lähteä jakamaan sitä oma etunsa toki huomioiden, niin sehän viittaa sellaiseen kulttuuriin jossa ei todellakaan saada aikaan kuin ihan pakolliset, ja on turha valittaa kun jäädään muista jälkeen.

 

[OscarK]

Siis tarkoitin niin päin että jo joku työntekijä kehittää tavan suoriutua tehtävistä 60% annetusta ajasta, niin jos hänellä keskimäärin on lähtökohtana pitää se omana tietonaan eri syistä eikä lähteä jakamaan sitä oma etunsa toki huomioiden, niin sehän viittaa sellaiseen kulttuuriin jossa ei todellakaan saada aikaan kuin ihan pakolliset, ja on turha valittaa kun jäädään muista jälkeen.

Jaahas, eli tämä meni taas tähän. Pitäisi ymmärtää työelämää tarpeeksi laaja-alaisesti, jotta hoksaisi että ei kaikki työntekijät tee liukuhihnatyötä, jota voidaan copy-pastettaa keskenään.

Esimerkiksi tietynlaisissa asiantuntijatehtävissä joku henkilö vain voi olla henkilökohtaisesti sen verran lahjakas, että hän kykenee suorittamaan tehtävät nopeammin kuin muut.

 

[kajakkivajakki]

Terveisiä täältä duunaritasolta, mutta reaalielämäs se menee näin:

Työntekijä on nyhtyri ja ahkera, suoriutuu työtehtävissä puolessa siitä ajasta, jossa älyluuriä räpeltävä, tauoilla notkuva ja persettä rapsuttava toverinsa -> Työnjohto tietenkin tämän huomaa, tuolle kannattaa laittaa lisää työkuormaa -> Kohta nyhtyri tekee kolmen työntekijän työt kunnes vittuuntuu lopullisesti ja vaihtaa työpaikkaa.

No, hetken aikaa oli tehokas työntekijä talossa halvalla, nyt se on jossain muualla aloittamassa samaa kierrettä. Tai sitten ottaa virheistänsä opiksi ja tekee vain pakollisen.

 

[antti-x]

Jaahas, eli tämä meni taas tähän. Et selvästikään ymmärrä työelämää tarpeeksi laaja-alaisesti, jotta hoksaisit että ei kaikki työntekijät tee liukuhihnatyötä, jota voidaan copy-pastettaa keskenään.

Esimerkiksi tietynlaisissa asiantuntijatehtävissä joku henkilö vain voi olla henkilökohtaisesti sen verran lahjakas, että hän kykenee suorittamaan tehtävät nopeammin kuin muut.

Anna toki työelämän asiantuntijana esimerkki asiantuntijatehtävästä jossa on aina tietty oletus tehdystä työstä ilman laskutuksen seurantaa tms., eli ei konsultointia tai asiakastyötä tai projekteja vaan joka viikko sama työ jonka voi tehdäkin sitten 5 päivän sijasta kolmessa jatkuvasti ilman että se näkyy missään tilastoissa ja vain koska on niin pätevä.

 

[OscarK]

Anna toki työelämän asiantuntijana esimerkki asiantuntijatehtävästä jossa on aina tietty oletus tehdystä työstä ilman laskutuksen seurantaa tms., eli ei konsultointia tai asiakastyötä tai projekteja vaan joka viikko sama työ jonka voi tehdäkin sitten 5 päivän sijasta kolmessa jatkuvasti ilman että se näkyy missään tilastoissa ja vain koska on niin pätevä.

Ihan yksinkertaisesti ohjelmistosuunnittelija. Tai mikseipä joku projektipäällikkökin, kai sitäkin voi asiantuntijatyöksi kutsua.

 

[antti-x]

Ihan yksinkertaisesti ohjelmistosuunnittelija.

Eli hyvän kooodarin kannattaa saada viikossa vain saman verran aikaan kuin huono/keskinkertainen koodari? Ok. Positiivisena puolena tuollaiseen kehitykseen voi sanoa sen, että ainakin firmoilla on hyvä motivaatio kehittää tekoälyä jotta jotain kehitystä tapahtuisi. Kun ei käytännössä tuolla logiikalla ole hyviä koodareita.

Ja toki sillä hyvällä koodarilla homma perustuu jossain toistuvassa tehvässä paljolti omaan kooodiin, automaatioon yms. jota voisi jakaa jos haluaisi yhteistä tuottavuutta kehittää.

 

[OscarK]

Ja toki sillä hyvällä koodarilla homma perustuu jossain toistuvassa tehvässä paljolti omaan kooodiin, automaatioon yms. jota voisi jakaa jos haluaisi yhteistä tuottavuutta kehittää.

Ei perustu, esim. ohjelmistoinsinöörillä. Oma lahjakkuus määrittelee sen, millä tahdilla kykenee tuottamaan ratkaisuja. Ja pääsääntöisesti insinöörityössä samoja ongelmia ei ratkaista kahteen kertaan, joten copy-paste on turhaa.

Mieti nyt vaikka jotain mensan testiä. Jos osaat ratkaista tehtävät nopeasti huippupistein, niin miten sinä kuvittelet että opetat jonkun toisen kaverin ratkaisemaan ne tehtävät nopeammin? On aika pihalla asioista jos kuvittelee, että kaikki pystyvät tekemään samoja asioita samaan tahtiin jos joku vain opettaa

 

[adhocz]

Anna toki työelämän asiantuntijana esimerkki asiantuntijatehtävästä jossa on aina tietty oletus tehdystä työstä ilman laskutuksen seurantaa tms., eli ei konsultointia tai asiakastyötä tai projekteja vaan joka viikko sama työ jonka voi tehdäkin sitten 5 päivän sijasta kolmessa jatkuvasti ilman että se näkyy missään tilastoissa ja vain koska on niin pätevä.

Täällä lääkärinä ilmoittaudun pääosin näihin vaatimuksiin, Osaston asiat pitää hoitaa pakettiin viikossa, ihan sama milloin viiikon aikana…

 

[kajakkivajakki]

Työelämässä pätee hyvin pitkälti tuosta ylen jutusta Oletko keskivertoa parempi kuski? - Ajatusvirheet jylläävät liikenteessä :

Tukholman yliopiston professori Ola Svenssonin vuonna 1980 julkaistussa klassikkotutkimuksessa 93 prosenttia amerikkalaisista ja 69 prosenttia ruotsalaisista koehenkilöistä arvioi olevansa keskimääräistä parempia kuskeja.

Erityisesti kykyjään yliarvioivat surkeimmat osaajat. Ilmiö tunnetaan löytäjiensä David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan Dunning-Kurger-vaikutuksena.

Valtaosa työntekijöistä olettaa olevansa parempia työntekijöitä kuin työtoverinsa samoin kuin tuolla liikenteessä on enempi keskimääräistä parempia kuskeja joka taas ei voi pitää paikkaansa

Jos työntekijä on oikeasti niin paljon parempi työssään niin se osaaminen/tehokkuus pitäisi ulosmitata yrittäjyytenä tai muilla keinoin kilpailuttamalla osaamisestaan saatava korvaus. Toki tuossa sitten tulee epävarmuus ym stressitekijöitä niin ei kaikki huippuosaajat siltikään moiseen rulettiin lähde.

 

[3dfx]

Jaahas, eli tämä meni taas tähän. Pitäisi ymmärtää työelämää tarpeeksi laaja-alaisesti, jotta hoksaisi että ei kaikki työntekijät tee liukuhihnatyötä, jota voidaan copy-pastettaa keskenään.

Esimerkiksi tietynlaisissa asiantuntijatehtävissä joku henkilö vain voi olla henkilökohtaisesti sen verran lahjakas, että hän kykenee suorittamaan tehtävät nopeammin kuin muut.

minusta sinä et näe oman kuplasi ulkopuolelle yhtään. Hommahan menee noissa duunaritöissä (missä se suurin osa suomen tuottavuutta pitäisi tehdä) just niinkuin täällä on sanottu. Jos työntekijä tekee nopeasti se saa palkaksi lisää työtä, eikä lisää palkkaa tai pääsyä kotiin aikaisemmin. Eli kannattaa esittää 5-6 tuntia tekevänsä jotain (höpötellä kavereiden kanssa jne.) ja sitten 2-3 tuntia tehdä jotta voi näyttää pomolle että hirveesti valmistuu. Eli tehdä vähin mahdollinen määrä.

Asiantuntijahommassa etätyö mahdollistaa aika paljon kaikenlaista ja muut mahdolliset työsoppariin neuvotellut vapaudet. Jos tekee vaikka 12 tunnin päivässä viikon homman, voi lopun viikkoa olla tekemättä mitään ja perjantaina ilmoittaa tulokset ja lyödä siihen projektiin koko viikon tunnit. Tuottavuudesta siis palkitaan lisääntyneen vapaa-ajan muodossa. Palkkaduunarina näin ei tapahdu.

 

[OscarK]

minusta sinä et näe oman kuplasi ulkopuolelle yhtään. Hommahan menee noissa duunaritöissä (missä se suurin osa suomen tuottavuutta pitäisi tehdä) just niinkuin täällä on sanottu. Jos työntekijä tekee nopeasti se saa palkaksi lisää työtä, eikä lisää palkkaa tai pääsyä kotiin aikaisemmin. Eli kannattaa esittää 5-6 tuntia tekevänsä jotain (höpötellä kavereiden kanssa jne.) ja sitten 2-3 tuntia tehdä jotta voi näyttää pomolle että hirveesti valmistuu. Eli tehdä vähin mahdollinen määrä.

Asiantuntijahommassa etätyö mahdollistaa aika paljon kaikenlaista ja muut mahdolliset työsoppariin neuvotellut vapaudet. Jos tekee vaikka 12 tunnin päivässä viikon homman, voi lopun viikkoa olla tekemättä mitään ja perjantaina ilmoittaa tulokset ja lyödä siihen projektiin koko viikon tunnit. Tuottavuudesta siis palkitaan lisääntyneen vapaa-ajan muodossa. Palkkaduunarina näin ei tapahdu.

En nyt ymmärrä miksi aloitit viestisi noin, että minä en näkisi kuplan ulkopuolelle, mutta sitten käytännössä toistit ihan saman kuin mitä minäkin olen tässä sanonut kokoajan, vain eri sanoin

Olen ihan täsmälleen tuota samaa sanonut kuin mitä sinä nyt kirjoitit.

 

[OscarK]

Jos työntekijä on oikeasti niin paljon parempi työssään niin se osaaminen/tehokkuus pitäisi ulosmitata yrittäjyytenä tai muilla keinoin kilpailuttamalla osaamisestaan saatava korvaus. Toki tuossa sitten tulee epävarmuus ym stressitekijöitä niin ei kaikki huippuosaajat siltikään moiseen rulettiin lähde.

No ei. Esimerkiksi itse saan jo sen verran palkkaa kuin haluan ja tarvitsen. En tarvitse enempää rahaa yhtään mihinkään. Jos minä nyt saisin omat viikon työni tehtyä vaikka neljässäkin päivässä, niin en minä menisi missään nimessä järjestämään itselleni lisää töitä täyttämään sitä aukkoa. En vaikka siitä saisikin palkkaa lisää (tuskin saisi). Ja lisäksi viihdyn työssäni, joten miksi ihmeessä riskeeraisin sen, että lähtisin rahan perässä vaihtamaan firmaa, kun ei ole mitään takeita viihtyisinkö muualla yhtä hyvin.

 

[3dfx]

En nyt ymmärrä miksi aloitit viestisi noin, että minä en näkisi kuplan ulkopuolelle, mutta sitten käytännössä toistit ihan saman kuin mitä minäkin olen tässä sanonut kokoajan, vain eri sanoin

Olen ihan täsmälleen tuota samaa sanonut kuin mitä sinä nyt kirjoitit.

OK, olin siinä käsityksessä että et ymmärtänyt tuota miksi työntekijän sillä duunaritasolla kannattaa yleisesti pitää ihan omana tietonaan se, että voi tehdä päivän työt tyyliin puolessa työpäivässä.

 

[OscarK]

OK, olin siinä käsityksessä että et ymmärtänyt tuota miksi työntekijän sillä duunaritasolla kannattaa yleisesti pitää ihan omana tietonaan se, että voi tehdä päivän työt tyyliin puolessa työpäivässä.

Sekoititkohan sinä minut tuohon toiseen kirjoittajaan, koska minä kirjoitin ihan alun alkaenkin, ettei työntekijän kannata missään nimessä sitä tuoda ilmi, että suoriutuu viikon tehtävistä 3:ssa päivässä

 

[3dfx]

Sekoititkohan sinä minut tuohon toiseen kirjoittajaan, koska minä kirjoitin ihan alun alkaenkin, ettei työntekijän kannata missään nimessä sitä tuoda ilmi, että suoriutuu viikon tehtävistä 3:ssa päivässä

voi olla.

 

[kajakkivajakki]

No ei. Esimerkiksi itse saan jo sen verran palkkaa kuin haluan ja tarvitsen. En tarvitse enempää rahaa yhtään mihinkään. Jos minä nyt saisin omat viikon työni tehtyä vaikka neljässäkin päivässä, niin en minä menisi missään nimessä järjestämään itselleni lisää töitä täyttämään sitä aukkoa. En vaikka siitä saisikin palkkaa lisää (tuskin saisi). Ja lisäksi viihdyn työssäni, joten miksi ihmeessä riskeeraisin sen, että lähtisin rahan perässä vaihtamaan firmaa, kun ei ole mitään takeita viihtyisinkö muualla yhtä hyvin.

Juu. Jäi tuosta pätkästä minkä lainasit, osa ajatuksestani matkalle. Eli ylläoleva siis jos ei ole tyytyväinen omaan palkkaansa ja se hiertää ja aiheuttaa harmia sekä tuntuu että sua ei arvosteta jne. Eli sellaisia yleisiä rutkuttamisen aiheita.

Uraohjus ei vapaa-aikaa arvosta, raha on kaiken napa. (Tai sitten tietyissä piireissä asema/tunnettavuus/valta ym)

 

[antti-x]

Täällä lääkärinä ilmoittaudun pääosin näihin vaatimuksiin, Osaston asiat pitää hoitaa pakettiin viikossa, ihan sama milloin viiikon aikana…

Ja prosessia ei voisi kehittää paremmaksi vaan ainoastaan se jos on poikkeuksellisen pätevä johtaa lyhyeen työviikkoon niissä hommissa joita hoidat?

 

[antti-x]

Ja tuli siis selväksi minulle että se on useimpien kanta täällä ,että tehottomuus on hienoa koska silloin työelämä on mukavan löysää kuten se Suomessa on. Kaikki tekee vain pakolliset ja yrittää näyttää kiireisiltä tarvittaessa. Sitten toki ei kannata valittaa jos jotkin asiat ei toimi, koska kukaan ei tosiaan yritä saada niitä toimimaan vaan päästä mahdollIsimman vähällä.

 

[OscarK]

Ja tuli siis selväksi minulle että se on useimpien kanta täällä ,että tehottomuus on hienoa koska silloin työelämä on mukavan löysää kuten se Suomessa on. Kaikki tekee vain pakolliset ja yrittää näyttää kiireisiltä tarvittaessa. Sitten toki ei kannata valittaa jos jotkin asiat ei toimi, koska kukaan ei tosiaan yritä saada niitä toimimaan vaan päästä mahdollsimman vähällä.

Huomaatko missä sinulla menee ajattelu pieleen? Jos joku on tehokas ja saa hommansa tehtyä nopeammin, niin sinä käännät sen mielessäsi tehottomuudeksi.

Lisäksi sinulla on jotenkin erikoinen ajattelutapa, kun et näytä ymmärtävän mikä ero on työnantajalla ja työntekijällä. Miten sinä määrittelisit työntekijän? Puhut kokoajan prosessien kehittämisestä ja työnteon tehostamisesta, jotka ovat molemmat työnantajan tehtäviä, mutta yrität sälyttää niitä työntekijöiden vastuulle.

Työsuhde yleensäkin tarkoittaa vaihdantaa. Työntekijä tekee työnantajalle töitä ja työnantaja antaa siitä vastineeksi työntekijälle rahaa. Se ei ole työntekijän homma miettiä, miten firman hommia tehostetaan, ellei sitten työntekijää ole vartavasten pakkattu tehostamaan niitä. On täysin naurettava ajatus, että työntekijät oma-aloitteisesti tehostaisivat firman hommia ottamalla omasta selkänahastaan enemmän ja enemmän ilman mitään vastinetta ja hyödyt tästä käärii työnantaja, eli firma Tyhmähän sellainen työntekijä olisi.

Tulee vähän sellainen fiilis näistä sun jutuista, että kun työntekijä palkkaa maalarin maalaamaan talon ja sanoo että saat 1000 euroa kun maalaat tämän yhden talon, niin työntekijän pitäisikin oma-aloitteisesti todeta, että "voin maalata kaksikin taloa, eikä tartte maksaa kuin 500 euroa".

 

[dropadrop]

Jotenkin asenteena tuntuu aika vahva vastakkainasettelu. Useimmissa mun entisistä työpaikoista oli aika selkeä korrelaatio työntekijöiden hyvinvoinnin ja firman menestyksen välillä - poikkeuksena ehkä eräs iso operaattori.

Mut suurimmat syyt miksi itse tekisin tuossa tilanteessa enemmän työtä ovat:
- Tykkään ratkaista ongelmia, ja lähes joka työssä kun ne on ratkaistu työ muuttuu tylsäksi, tarvitsen sitten uusia haasteita
- Töitä tehdessä oppii. Kun kehittyy, muuttuu arvokkaammaksi. Vaikkei työtuntien / tehtävien ja palkkauksen välillä ole suoraa korrelaatiota, ajan kanssa mun palkka on aina noussut. Esim. nykyisellä työnantajalla se on yli kaksinkertaistunut

 

[3dfx]

Ja tuli siis selväksi minulle että se on useimpien kanta täällä ,että tehottomuus on hienoa koska silloin työelämä on mukavan löysää kuten se Suomessa on. Kaikki tekee vain pakolliset ja yrittää näyttää kiireisiltä tarvittaessa. Sitten toki ei kannata valittaa jos jotkin asiat ei toimi, koska kukaan ei tosiaan yritä saada niitä toimimaan vaan päästä mahdollIsimman vähällä.

no mulla on säännöllinen päätulo ja sivutuloja. Jos teen viikon työt pöivässä, voin tehä sivutoimista hommaa lopun aikaa. Duunarihommissa ei onnistunu kun siellä työpaikalla piti kököttää 8h päivä 5p viikossa vaikka olis saman lopputuloksen tehny 2 päivässä. Se oli sitä tehottomuutta.

 

[kajakkivajakki]

Puhut kokoajan prosessien kehittämisestä ja työnteon tehostamisesta, jotka ovat molemmat työnantajan tehtäviä, mutta yrität sälyttää niitä työntekijöiden vastuulle.

Ellei tilanne ole muuttunut niin ainakin ennen oli työnantajan omaisuutta se työntekijän keksimä prosessin parannus, koska se työnantaja maksaa sun ajatuksistasi tjsp. Eli keksit liukuhihnalla tavan puristaa paskasta timantin niin jos siitä kerrot työnantajalle -> Sen omaisuutta

 

[3dfx]

Jotenkin asenteena tuntuu aika vahva vastakkainasettelu. Useimmissa mun entisistä työpaikoista oli aika selkeä korrelaatio työntekijöiden hyvinvoinnin ja firman menestyksen välillä - poikkeuksena ehkä eräs iso operaattori.

Mut suurimmat syyt miksi itse tekisin tuossa tilanteessa enemmän työtä ovat:
- Tykkään ratkaista ongelmia, ja lähes joka työssä kun ne on ratkaistu työ muuttuu tylsäksi, tarvitsen sitten uusia haasteita
- Töitä tehdessä oppii. Kun kehittyy, muuttuu arvokkaammaksi. Vaikkei työtuntien / tehtävien ja palkkauksen välillä ole suoraa korrelaatiota, ajan kanssa mun palkka on aina noussut. Esim. nykyisellä työnantajalla se on yli kaksinkertaistunut

näin lattiatasolta hyviä ja huonoja aikoja. Hyvinä aikoina valvonta nolla, ihan sama teitkö mitään. Huonoina kauhee surveillance ja koka asiasta valitus "leimasit minuutin ennen työajan loppumista siviilivaatteissa, sinua on varoitettu" tms. naurettavaa, sanoin että anna potkut jos vituttaa, minä toimin näin.

En tiiä mikä rakenne tuohon ajoi, pitikö huonona aikana pomon tehä ittensä jotenkin tärkeeks ettei saa monoa itte.

 

[dropadrop]

Tulee vähän sellainen fiilis näistä sun jutuista, että kun työntekijä palkkaa maalarin maalaamaan talon ja sanoo että saat 1000 euroa kun maalaat tämän yhden talon, niin työntekijän pitäisikin oma-aloitteisesti todeta, että "voin maalata kaksikin taloa, eikä tartte maksaa kuin 500 euroa".

Ehkä ero on siinä, että suurin osa meistä ei ole töissä urakkapalkalla. Suurinta osaa ei myöskään palkattu ”maalaamaan 1 talo päivässä” vaan hoitamaan tiimin / osaston vastuulla olevat tehtävät.

Mä olen aina ajatellut enemmänkin myyväni 7.5 tuntia 5 päivää viikossa sille joka maksaa siitä hyvin, arvostaa kykyjäni ja tarjoaa mukavan työilmapiirin.

En muista yhtäkään firmaa jossa vuosien varrella nuo tehtävät eivät olisi muuttuneet merkittävästi. Yleensä työkaverit eivät ole kokeneet tuota ongelmaksi, koska ei työhaastatteluissakaan ole kuvattu tehtäviä niin tarkasti että niiden koettaisiin olevan kiveen hakattuja.

 

[OscarK]

Ellei tilanne ole muuttunut niin ainakin ennen oli työnantajan omaisuutta se työntekijän keksimä prosessin parannus, koska se työnantaja maksaa sun ajatuksistasi tjsp. Eli keksit liukuhihnalla tavan puristaa paskasta timantin niin jos siitä kerrot työnantajalle -> Sen omaisuutta

Juuri näin. Jos työntekijänä kehität prosessia, niin se on työnantaja, joka siitä käärii hyötyt, ei työntekijä. Työntekijä saa siitä hyvästä vain lisää töitä tehtäväkseen samalla palkalla.

Olen minäkin silloin kun olin nuori ja naiivi ohjelmistoinsinööri keksinyt omien töideni ohella kaikenlaista parannusta, jolla firma säästää, mutta en minä niistä näin jälkikäteen ajateltuna itse ole hyötynyt minkään vertaa.

 

[dropadrop]

Puhut kokoajan prosessien kehittämisestä ja työnteon tehostamisesta, jotka ovat molemmat työnantajan tehtäviä, mutta yrität sälyttää niitä työntekijöiden vastuulle.

Kaikissa firmoissa missä mä olen ollut töissä työntekijät ovat kehittäneet prosesseja ja miettineet tapoja tehostaa työskentelyä.

”Työntekijä on työsopimuksen toinen osapuoli, joka tekee työtä ansiotarkoituksessa palkkaa tai muuta vastiketta vastaan työnantajan ohjauksen alaisena.”

Mikä on siis sinun nähdäksesi se työnantaja joka kehittää prosesseja? Eikö kyseessä ole jälleen työntekijä joka toteuttaa toimenkuvaansa?

 

[OscarK]

Ehkä ero on siinä, että suurin osa meistä ei ole töissä urakkapalkalla. Suurinta osaa ei myöskään palkattu ”maalaamaan 1 talo päivässä” vaan hoitamaan tiimin / osaston vastuulla olevat tehtävät.

Et sitten ymmärtänyt vertauskuvaa. Se "1 talo" vertautuu nimenomaan noihin "sinun vastuulla olevat tehtävät". Eli teet ne tehtävät, mitkä sinut on palkattu tekemäänkin. Jos sitten suoriudutkin niistä vastuullasi olevista tehtävistä lyhyemmässä ajassa kuin oletettu, niin pyydätkö lisää hommia ilman palkankorotusta?

 

[dropadrop]

Juuri näin. Jos työntekijänä kehität prosessia, niin se on työnantaja, joka siitä käärii hyötyt, ei työntekijä. Työntekijä saa siitä hyvästä vain lisää töitä tehtäväkseen samalla palkalla.

Olen minäkin silloin kun olin nuori ja naiivi ohjelmistoinsinööri keksinyt omien töideni ohella kaikenlaista parannusta, jolla firma säästää, mutta en minä niistä näin jälkikäteen ajateltuna itse ole hyötynyt minkään vertaa.

Eikö sulle maksettu palkkaa? Miksi työnantaja palkkaisi sinut jollei hyötyäkseen työstäsi?

 

[OscarK]

Mikä on siis sinun nähdäksesi se työnantaja joka kehittää prosesseja? Eikö kyseessä ole jälleen työntekijä joka toteuttaa toimenkuvaansa?

No minähän kirjoitin nimenomaan hetki sitten tähän ketjuun, että prosesseja voi kehitellä ne työntekijät, jotka on palkattu niitä kehittämään.

Tuo prosessien kehitys nyt karkaa hieman alkuperäisestä pointista. Se ei ollut prosessit, vaan yksinkertaisesti se, että yksittäinen työntekijä omien kykyjensä johdosta pystyy suoriutumaan omista työtehtävistään lyhyemmässä ajassa kuin mitä työnantaja edellyttää.

 

[dropadrop]

Et sitten ymmärtänyt vertauskuvaa. Se "1 talo" vertautuu nimenomaan noihin "sinun vastuulla olevat tehtävät". Eli teet ne tehtävät, mitkä sinut on palkattu tekemäänkin. Jos sitten suoriudutkin niistä vastuullasi olevista tehtävistä lyhyemmässä ajassa kuin oletettu, niin pyydätkö lisää hommia ilman palkankorotusta?

Tietysti pyydän. Siis toki kerron, että mielestäni palkankorotus olisi aiheellinen (ja aina se on ennemmin tai myöhemmin tullut).

Esim. nykyisellä työnantajallani korvasin käytännössä kaikki ekan toimenkuvan työt automaatiolla, olisiko pitänyt seuraavat vuodet vain kaivaa napaa ja olla tekemättä mitään? Tietysti otin sitten uusia tehtäviä kun vanhat eivät enää vieneet aikaani.

 

[OscarK]

Eikö sulle maksettu palkkaa? Miksi työnantaja palkkaisi sinut jollei hyötyäkseen työstäsi?

Maksettiin. Ja totta kai työnantaja palkkasi minut hyötyäkseen työstäni. Mutta minä tein siis ylimääräistä, sellaista mikä ei kuulunut työtehtäviini, mutta työtäni tehdessä sellaisia parannuksia keksin. Mutta minä en siitä itse mitään ylimääräistä hyötynyt.

Esim. nykyisellä työnantajallani korvasin käytännössä kaikki ekan toimenkuvan työt automaatiolla, olisiko pitänyt seuraavat vuodet vain kaivaa napaa ja olla tekemättä mitään? Tietysti otin sitten uusia tehtäviä kun vanhat eivät enää vieneet aikaani.

Eli käytännössä sait vähennettyä Suomesta ainakin yhden työpaikan. Hienoa. Olenkin aina arvostanut näitä, jotka LinkedInissäkin kehuskelevat, kuinka ovat onnistuneet vähentämään ihmisiltä työpaikkoja kun ovat keksineet miten jotkut hommat saadaan hoidettua ilman ihmistä. Ja ovat vielä ylpeitä siitä.

 

[ikuhappy]

Onhan se näin "rivivalkokauluksena" vähän niin, että oman tekemisen "prosessien" paraneminen kannattaa pitää vakan alla, koska muuten tungetaan lisää töitä samalla palkalla.

Jos vaikka jonkin excel-hirvityksen optimoi ja makrottaa, niin sen säästyneen ajan voi sitten käyttää vaikka uuden opetteluun tai kahvilla notkumiseen ja korporaatiopolitiikkaan, mikä edistää uraa paljon paremmin kuin lisätyöt, joita saat kun kerrot, että olet nohevasti optimoinut omaa tekemistä.

 

[kajakkivajakki]

Otetaan nyt tälläinen käytännön skenaario:

Metallipajassa on x-määrä CNC-koneita (tai muita härveleitä, joita en oikeasti tunne), mutta ohjelmoinnin jälkeen se voi nyt suorittaa vaikka tunnin sitä ohjelmaa ennenkuin kappaletta tarvii vaihtaa ja työntekijän työnkuvaan kuuluu sen kappaleen vaihdon lisäksi koneen valvonta -> Ensin joku on sairaslomalla tms poissa niin työnjohto kysyy että etkö voisi nyt tämän kerran ajaa kahta konetta rinnan. Ok, sanoo nyhtyri -> YT neuvottelukierroksella potkitaan pois puolet porukasta, kaikki ajaa kahta konetta tehokkuuden nimissä. Nyhtyrit saa pitää työpaikkansa, hyvä heille. -> Uusi Yt-kierros, jonka seurauksena kaikki jäljelle jääneet ajaa kolmea konetta yhtäaikaa. Työnantajan etu on vähentää työntekijöitä niin kauan, kunnes vahinkojen määrä ylittää lisätyöntekijän palkan (ja tämän fyysisen/henkisen sietokyvyn)

Lopputuloksena kukaan uusi Jamppa ei edes tiedä, että joskus on ajettu vain yhtä konetta per työntekijä. Skenaario on kärjistävä, mutta totuudenperäinen

 

[3dfx]

Otetaan nyt tälläinen käytännön skenaario:

Metallipajassa on x-määrä CNC-koneita (tai muita härveleitä, joita en oikeasti tunne), mutta ohjelmoinnin jälkeen se voi nyt suorittaa vaikka tunnin sitä ohjelmaa ennenkuin kappaletta tarvii vaihtaa ja työntekijän työnkuvaan kuuluu sen kappaleen vaihdon lisäksi koneen valvonta -> Ensin joku on sairaslomalla tms poissa niin työnjohto kysyy että etkö voisi nyt tämän kerran ajaa kahta konetta rinnan. Ok, sanoo nyhtyri -> YT neuvottelukierroksella potkitaan pois puolet porukasta, kaikki ajaa kahta konetta tehokkuuden nimissä. Nyhtyrit saa pitää työpaikkansa, hyvä heille. -> Uusi Yt-kierros, jonka seurauksena kaikki jäljelle jääneet ajaa kolmea konetta yhtäaikaa. Työnantajan etu on vähentää työntekijöitä niin kauan, kunnes vahinkojen määrä ylittää lisätyöntekijän palkan (ja tämän fyysisen/henkisen sietokyvyn)

Lopputuloksena kukaan uusi Jamppa ei edes tiedä, että joskus on ajettu vain yhtä konetta per työntekijä. Skenaario on kärjistävä, mutta totuudenperäinen

samalla työtapaturmien kieltäminen työpaikalla. Jos kuitenkin sellanen tulee, täysi sanktiointi työntekijälle päälle. Eli ihan pieniä havereita ei edes kukaan ilmoita mihinkään tai mene niistä lääkäriin...

muutakin lisäraportointia ja muuta turhuutta työajalla muiden töiden lisäksi tehtäväksi.

 

[jetblack]

Otetaan nyt tälläinen käytännön skenaario:

Metallipajassa on x-määrä CNC-koneita (tai muita härveleitä, joita en oikeasti tunne), mutta ohjelmoinnin jälkeen se voi nyt suorittaa vaikka tunnin sitä ohjelmaa ennenkuin kappaletta tarvii vaihtaa ja työntekijän työnkuvaan kuuluu sen kappaleen vaihdon lisäksi koneen valvonta -> Ensin joku on sairaslomalla tms poissa niin työnjohto kysyy että etkö voisi nyt tämän kerran ajaa kahta konetta rinnan. Ok, sanoo nyhtyri -> YT neuvottelukierroksella potkitaan pois puolet porukasta, kaikki ajaa kahta konetta tehokkuuden nimissä. Nyhtyrit saa pitää työpaikkansa, hyvä heille. -> Uusi Yt-kierros, jonka seurauksena kaikki jäljelle jääneet ajaa kolmea konetta yhtäaikaa. Työnantajan etu on vähentää työntekijöitä niin kauan, kunnes vahinkojen määrä ylittää lisätyöntekijän palkan (ja tämän fyysisen/henkisen sietokyvyn)

Lopputuloksena kukaan uusi Jamppa ei edes tiedä, että joskus on ajettu vain yhtä konetta per työntekijä. Skenaario on kärjistävä, mutta totuudenperäinen

Aikaisemmassa työpaikassa tuota yritettiin. Eli miehet alkaisivat kahta konetta ajaa yhtäaikaa kun ne kumminkin on vierekkäin. palkassahan tämä ei tulisi näkymään. Kummasti kun vahingossa ajetaan pari konetta solmuun niin kummasti ajatuksesta luovuttiin. Lisäksi tuotantopalkkiot muodostuivat siitä että kuinka nopeasti valmistit kappaleen vs suunniteltu aika. Kun nopeutit prosessia ja pyöritit konetta kahvi- ja ruokatauot (ajoittamalla tauot koneen rytmin mukaan niin että se pyöri tauon ajan tai söit koneen ääressä.) sait enemmän palkkaa, mikä taas johti siihen että laskennallisia aikoja kiristettiin. Mikä taas johti siihen että ei kannattanut kiirehtiä jolloin aikoja jouduttiin laskemaan koska palkkiot jäivät liian pieniksi. Töitä piti tehdä sopivalla tahdilla.

 

[kuoris]

Onko jotain burn-out tilastoja it-alalta? Tuntuu että uupumus poissaolot ovat lisääntyneet viime aikoina mutta vaikea sanoa ilman faktaa. Tämä siis ihan mutu-tuntumalta mitä olen seurannut.

Syynä voi olla tehokkuusvaatimukset. Tuntuu että projektit tehdään pienemmällä porukalla ja tiukemmalla aikataululla.

 

[jarmojs]

no mulla on säännöllinen päätulo ja sivutuloja. Jos teen viikon työt pöivässä, voin tehä sivutoimista hommaa lopun aikaa. Duunarihommissa ei onnistunu kun siellä työpaikalla piti kököttää 8h päivä 5p viikossa vaikka olis saman lopputuloksen tehny 2 päivässä. Se oli sitä tehottomuutta.

Olen tämän sanonut ennenkin, mutta sanon taas. Eli oivalsin asian jo ensimmäisessä kesätyössäni 16-vuotiaana. Suomessa ei joitakin harvoja poikkeuksia (urakka- tai provisiopalkka) lukuun ottamatta makseta tehdystä työstä vaan menetetystä vapaa-ajasta. Kaikille kesähessuille maksettiin samaa tuntipalkkaa, vaikka työn suoritetta pystyi helposti mittaamaan kappalemäärissä ihan päivätasollakin. Ainut hyöty ahkeroinnista oli, että ahkerat pyydettiin "palkinnoksi" ylitöihin yökeikoille, joissa saattoi saada parin päivän palkan muutamassa tunnissa.

Vaativassa asiantuntijatyössä on yhtä lailla niitä "nopeita / ahkeria" ja "hitaita / laiskoja", joiden palkat eivät kuitenkaan ole missään järkevässä suhteessa tekemisen tai aikaansaannosten määrään. Mutta isommassa porukassa hommat "keskiarvoistuvat" ja johto näkee lintuperspektiivistä omista mittareistaan, että fair enough tai sitten että jotain täytyy tehdä, riippuen keskiarvosta. Yksilöt sitten ovat omaan tilanteeseensa enemmän tai vähemmän tyytyväisiä, kuka mitenkin, ja pahimmin kipuilevat sitten yleensä irtisanoutuvat, ellei kissan pöydälle nostaminen ole tuonut muutosta asioihin sitä ennen.

 

[jarmojs]

näin lattiatasolta hyviä ja huonoja aikoja. Hyvinä aikoina valvonta nolla, ihan sama teitkö mitään. Huonoina kauhee surveillance ja koka asiasta valitus "leimasit minuutin ennen työajan loppumista siviilivaatteissa, sinua on varoitettu" tms. naurettavaa, sanoin että anna potkut jos vituttaa, minä toimin näin.

En tiiä mikä rakenne tuohon ajoi, pitikö huonona aikana pomon tehä ittensä jotenkin tärkeeks ettei saa monoa itte.

Paperillisella toimistolla asiantuntijahommissa aikanaan huomasi huonot ajat viimeistään siitä, kun konsernissa siirryttiin mustavalkotulosteisiin.

 

[jarmojs]

Kaikissa firmoissa missä mä olen ollut töissä työntekijät ovat kehittäneet prosesseja ja miettineet tapoja tehostaa työskentelyä.

”Työntekijä on työsopimuksen toinen osapuoli, joka tekee työtä ansiotarkoituksessa palkkaa tai muuta vastiketta vastaan työnantajan ohjauksen alaisena.”

Mikä on siis sinun nähdäksesi se työnantaja joka kehittää prosesseja? Eikö kyseessä ole jälleen työntekijä joka toteuttaa toimenkuvaansa?

Meillä ainakin 2000+ työntekijään mahtuu kaikenlaista "Development Manageria / Headia / Specialistia" kymmenittäin, jotka tekevät talon sisäistä kehitystä. Ylimmällä jakkaralla istuvalla taitaa titteli alkaa kirjaimilla VP. Sitten ne asiantuntijat kehittävät juttuja asiakastoimeksiannoissa, R&D-projekteissa yms. Parhaat innovaatiot myöskään harvoin syntyvät siten, että kalenteriin on varattu innovointiaikaa klo 9-11 tai että kokoonnutaan yhteen tilaan, jossa joku VP ilmoittaa, että innovointi alkaa ja innovointi päättyy. Myöskään kotona etätöissä maaperä ei mielestäni ole paras innovoinnille, vaan siellä tehdään ennemminkin rutiinihommia ja rästejä.

 

[Mikkos]

Aikaisemmassa työpaikassa tuota yritettiin. Eli miehet alkaisivat kahta konetta ajaa yhtäaikaa kun ne kumminkin on vierekkäin. palkassahan tämä ei tulisi näkymään. Kummasti kun vahingossa ajetaan pari konetta solmuun niin kummasti ajatuksesta luovuttiin. Lisäksi tuotantopalkkiot muodostuivat siitä että kuinka nopeasti valmistit kappaleen vs suunniteltu aika. Kun nopeutit prosessia ja pyöritit konetta kahvi- ja ruokatauot (ajoittamalla tauot koneen rytmin mukaan niin että se pyöri tauon ajan tai söit koneen ääressä.) sait enemmän palkkaa, mikä taas johti siihen että laskennallisia aikoja kiristettiin. Mikä taas johti siihen että ei kannattanut kiirehtiä jolloin aikoja jouduttiin laskemaan koska palkkiot jäivät liian pieniksi. Töitä piti tehdä sopivalla tahdilla.

Tässähän se on kaikki hyvin tiivistettynä. Työntekijän tarkoitus on tehdä työnantajalle rahaa korvausta kohtaan. Ja kun tämä korvaus on sovittu tietystä työmäärästä, niin silloin ei kannata enempää tehdä, kaikki ylimääräinen valuu työnatajan taskuun ja kiitos minkä työntekijä saa on että aikoja kiristetään ja tuottavuutta lisätään koska se näköjään on mahdollista. Sitten tavoitteet nousee sitä mukaan kun tavaraa tulee hihnalta. Ja se on työtekijän kannalta huono asia.
Tämä on ihan itse koettu. Kun duunaritasolla sovitaan joku homma tehdään vain se ja jos jotain ylimääräistä tai nostetaan tavoitteita niin sitten liksaa lisää.
Tuotantopalkkioissakin pitää löytää sellainen sweet spot koska jos teet likaa niin normituotantomääriä nostetaan ja jos liian vähän niin tulee vähemmän rahaa.
Ja tämäkin on tiimityötä. Josk tiimissä on yks joka sykkii ja tekee kaiken nopeasti, tarkoittaa tämä yleesä sitä, että sykkijää ei muisteta mitenkään johdontasolta muutenkuin niin että noiden muidekin pitää sykkiä koska tuotantoa pystytään näköjään nostamaan samalla henkilöstöllä. Sykkivä ei valttämättä ole kovin suosittu henkilö tiimissä enää sen jälkeen.

 

[kolistelija]

Itse sekä haalaritöitä ja asiantuntijatöitä tehneenä olen huomannut että duunarihommissa työnantajan luoma neuvottelumuuri on suurin syy olla olematta tehokas. Jos ei palkkaus ole selkeä urakka, on työnantajan kanssa mahdotonta neuvotella palkasta, vaikka olisi todella hyvä ja tehokas työntekijä. Se johtuu siitä että tekijöitä saa aika helposti ja työnantajaa ei tunnu kiinnostavan kuin se että hommat etenee ja voidaan maksaa pienintä mahdollista palkkaa.


Asiantuntijatyössä asetelma on täysin erilainen. Hommat eivät etene jos vaikeasti saatavia osaajia ei ole ja usein hommassa on avainhenkilö jota ilman laatu heikkenee merkittävästi. Tässä on selvästi etua olla mahdollisimman taitava ja sen kautta tehokas, koska työnantaja näkee (ainakin jos kollegat ymmärtävät puhua) kuka on työn kannalta tärkeä henkilö ja sitä kautta joutuu neuvottelemaan työntekijöiden kanssa. Suurempi arvo kääntyy paljon helpommin suuremmaksi palkaksi kuin haalaritöissä.


Mielestäni ihan luonnollista että työntekijän tapa toimia on erilainen näissä eri ympäristöissä.

 

[jarmojs]

Onko jotain burn-out tilastoja it-alalta? Tuntuu että uupumus poissaolot ovat lisääntyneet viime aikoina mutta vaikea sanoa ilman faktaa. Tämä siis ihan mutu-tuntumalta mitä olen seurannut.

Syynä voi olla tehokkuusvaatimukset. Tuntuu että projektit tehdään pienemmällä porukalla ja tiukemmalla aikataululla.

Multitaskaaminen ja työn sirpaleisuus ovat minun veikkauksiani em. lisäksi. Ei tästä kauaa ole, kun yksi päällikkö kehui olevansa kolmessa Teams-palaverissa yhtä aikaa. Kun on liikaa asioita käynnissä yhtä aikaa käy kuin jonglöörille, jolla on liikaa palloja ilmassa.

 

[valexi]

Aikaisemmassa työpaikassa tuota yritettiin. Eli miehet alkaisivat kahta konetta ajaa yhtäaikaa kun ne kumminkin on vierekkäin. palkassahan tämä ei tulisi näkymään. Kummasti kun vahingossa ajetaan pari konetta solmuun niin kummasti ajatuksesta luovuttiin. Lisäksi tuotantopalkkiot muodostuivat siitä että kuinka nopeasti valmistit kappaleen vs suunniteltu aika. Kun nopeutit prosessia ja pyöritit konetta kahvi- ja ruokatauot (ajoittamalla tauot koneen rytmin mukaan niin että se pyöri tauon ajan tai söit koneen ääressä.) sait enemmän palkkaa, mikä taas johti siihen että laskennallisia aikoja kiristettiin. Mikä taas johti siihen että ei kannattanut kiirehtiä jolloin aikoja jouduttiin laskemaan koska palkkiot jäivät liian pieniksi. Töitä piti tehdä sopivalla tahdilla.

Se on juuri näin. Tässä toinen tositarina. Eräässä isossa firmassa, jossa rakennetaan laitteistoja tehtaisiin yms. No tuossa firmassa hyvin tiedettiin, että paljonko se laitteiston asentaminen kestää yms. ja laskutti asiakasta kiinteällä hinnalla asennuksesta. Työntekijöille annettiin aikaraami, joka oli suurinpiirtein, että 2 miestä ja 4 viikkoa ts. saivat 4 viikon palkan tuosta asentamisesta.

Homma meni sitten siten, että nämä asennusmiehet sitten painoi pitkää päivää ja laitto vehkeet paikalleen 3 viikossa ja pitivät viikon palkallista lomaa, koska urakka oli laskettu 4 viikon mukaan. Kaikkihan olivat tyytyväisiä, koska firma sai asiakkaalta rahat neljän viikon mukaan ja ukot "palkittiin" tuosta huhkimisesta (käytännössähän ne tunnit oli tehty sisään juoksemalla ja pidemmillä päivillä, joita ei merkitty mihinkään). Kunnes sitten tuottavuutta piti tehostaa ja säästää jne. (tuttu juttu monelle?), jolloin säästökohteita etsiessä pomoille tuli mieleen että mites kun näissä tämä käyttöönotto tapahtuu aina huomattavasti aiemmin kun on laskettu??

Lopputulema oli se, että nyt yksi mies hoitaa tuon saman työn neljässä viikossa, missä aiemmin oli kaksi miestä. Siinä ei paljon kahvi/lounastauot enää veny, kun sen ehtii just ja just tehdä valmiiksi kovalla työtahdilla. No sitten firma varmaan laskuttaa asiakasta vähemmän kuin ennen, kun saa irroitettua tämän toisen asennusmiehen toiseen projektiin? Tai näille asennusmiehille nostettiin reilusti palkkaa, koska nyt firma voi tehdä kaksi käyttöönottoa kahdella miehellä yhtäaikaa?
No ei tietenkään, vaan kate parani ja se kate revittiin sieltä työntekijän selkänahasta.

Tässä malliesimerkki miten hyvät työntekijät aluksi luulivat hyötyvänsä tehokkuudestaan, mutta lopputulema oli se, että kyseinen tehokkuus nostettiin vaan nykyiseksi standardiksi palkan pysyessä samana.

No sitten toinen esimerkki. Kaveri oli aiemmin ajamassa roska-autoa. No näillä kuskeilla on tietysti omat alueensa, jotka pitää hoitaa päivän aikana. Tämän lisäksi on mahdollista myös käydä keräilemässä ylimääräistä, jos toimii nopeasti ja käytännössä juoksee astiat autolle. Joka kuukausi katsotaan kaikkien kuskien keskiarvo kerätyistä astioista ja tuon keskiarvon ylittämällä saa sitten ylimääräistä palkan päälle. Reilua eikö totta? No jos kaikki työntekijät tekisi noin, niin keskiarvo nousee ja pitää juosta entistä enemmän saadakseen palkanlisää. Työnantaja tietysti saa katteen, kun ukot ehtii kerätä enemmän astioita, mutta ei tarvitse maksaa enää palkanlisää (koska kaikki ovat samassa keskiarvossa).

Tässä pari käytännön elämän esimerkkiä, josta voidaan todeta, että tietyillä aloilla töitä ei pidä tehdä liian laiskasti eikä liian nopeasti vaan juuri sopivalla tahdilla.
Tästä voisi myös nuo duunarifirmojen pomot oppia sen verran, että antamalla sen porkkanan kate nousee, mutta jos porkkana otetaan pois, niin käytännössä kukaan ei enää yritä vaan työt tehdään juuri siinä ajassa kun on annettu.

 

[Raaka]

Onko jotain burn-out tilastoja it-alalta? Tuntuu että uupumus poissaolot ovat lisääntyneet viime aikoina mutta vaikea sanoa ilman faktaa. Tämä siis ihan mutu-tuntumalta mitä olen seurannut.

Syynä voi olla tehokkuusvaatimukset. Tuntuu että projektit tehdään pienemmällä porukalla ja tiukemmalla aikataululla.

Ei pelkästään IT-alalla vaan ihan yleisesti alkaa olla huolestuttava trendi nämä uupumiset. Näkyy jo omallakin alalla, että asiantuntija tehtävissä saa multitaskata useita projekteja päällekkäin vaikka aikataulutkin jo kertoisivat sen olevan puhdasta mahdottomuutta.

Vähemmällä enemmän.

 

[kapo]

Otetaan nyt tälläinen käytännön skenaario:

Metallipajassa on x-määrä CNC-koneita (tai muita härveleitä, joita en oikeasti tunne), mutta ohjelmoinnin jälkeen se voi nyt suorittaa vaikka tunnin sitä ohjelmaa ennenkuin kappaletta tarvii vaihtaa ja työntekijän työnkuvaan kuuluu sen kappaleen vaihdon lisäksi koneen valvonta -> Ensin joku on sairaslomalla tms poissa niin työnjohto kysyy että etkö voisi nyt tämän kerran ajaa kahta konetta rinnan. Ok, sanoo nyhtyri -> YT neuvottelukierroksella potkitaan pois puolet porukasta, kaikki ajaa kahta konetta tehokkuuden nimissä. Nyhtyrit saa pitää työpaikkansa, hyvä heille. -> Uusi Yt-kierros, jonka seurauksena kaikki jäljelle jääneet ajaa kolmea konetta yhtäaikaa. Työnantajan etu on vähentää työntekijöitä niin kauan, kunnes vahinkojen määrä ylittää lisätyöntekijän palkan (ja tämän fyysisen/henkisen sietokyvyn)

Lopputuloksena kukaan uusi Jamppa ei edes tiedä, että joskus on ajettu vain yhtä konetta per työntekijä. Skenaario on kärjistävä, mutta totuudenperäinen

Mikä tässä on siis vikana? Paitsi se tietty ettei koneistaja saa enää laiskotella.

 

[OscarK]

Ei tästä kauaa ole, kun yksi päällikkö kehui olevansa kolmessa Teams-palaverissa yhtä aikaa.

Hieno esimerkki siitä, kuinka päällikkötasolle on valittu vääriä ihmisiä. Jokainen tervejärkinen kun ymmärtää, että henkilö joka on useammassa Teams-palaverissa samaan aikaan on idiootti, niin nämä sankarit luulevat että se on ylpeilyn aihe

No sitten toinen esimerkki. Kaveri oli aiemmin ajamassa roska-autoa. No näillä kuskeilla on tietysti omat alueensa, jotka pitää hoitaa päivän aikana. Tämän lisäksi on mahdollista myös käydä keräilemässä ylimääräistä, jos toimii nopeasti ja käytännössä juoksee astiat autolle. Joka kuukausi katsotaan kaikkien kuskien keskiarvo kerätyistä astioista ja tuon keskiarvon ylittämällä saa sitten ylimääräistä palkan päälle. Reilua eikö totta? No jos kaikki työntekijät tekisi noin, niin keskiarvo nousee ja pitää juosta entistä enemmän saadakseen palkanlisää. Työnantaja tietysti saa katteen, kun ukot ehtii kerätä enemmän astioita, mutta ei tarvitse maksaa enää palkanlisää (koska kaikki ovat samassa keskiarvossa).

Näitä surullisia esimerkkejä löytyy myös IT-alalta, jossa bonusten mittarit viritetään siten, että tiimit joutuvat kilpailemaan keskenään. Kaikki toimenpiteet millä tiimi A saa kasvatettua bonuksiaan, pienentää tiimien B ja C bonuksia ja sama kaikkien muiden tiimien kohdalla. Ei tarvitse olla rakettitieteilijä ymmärtääkseen mitä tällainen tekee työilmapiirille.

Sitten on ollut myös bonusjärjestelmiä, missä bonukset määräytyy tiimien sisäisen suorituskyvyn keskiarvon mukaan, jolloin vaikka koko tiimi olisi suorituskyvyltään koko firman paras, niin "huonoimmalta" leikataan eniten bonuksia. Samaan aikaan jonkun huonomman tiimin "paras" saa moninkertaiset bonukset, vaikka olisi suorituskyvyltään huonompi kuin tuo paremman tiimin "huonoin".